Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Runo löytyy esim. kirjasta Viita, Lauri: Kootut runot, josta on otettu useita painoksia. Se on alun perin ilmestynyt Viidan runokokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961).
Aiheeseen liittyviä teoksia voit hakea pääkaupunkiseudun yhteisluettelosta http://www.libplussa.fi/
Vaihda hakulomakkeeseen asiasana ja hakusanoiksi tapakulttuurin osalta: Käytösoppaat, tapakulttuuri, tavat, kansantavat juomakulttuurin osalta: Alkoholi, alkoholijuomat, alkoholinkäyttö, historia, alkoholikulttuuri, juomatavat. Muista tarkistaa samalla teosten saatavuustiedot.
Libplussasan teoksia juomakulttuurista
Turunen, Ari : Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina Atena, Jyväskylä, 1999
Suomalaiset juomatavat 1968, 1976, 1984, 1992 ja 1996--juomatapatutkimuksen perustaulukoita ja julkaisuluettelo. Österberg, Esa: Alkoholin kulutus ja juomatavat Helsingissä 1990-luvun alussa
Alkoholipoliittinen tutkimuslaitos, [julk.] Helsingin kaupunki...
Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta.
Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
"Annuario della Scuola archeologica di Atene e delle missioni italiane in oriente" -kausijulkaisun numerot vuosilta 1939-1989 ovat saatavissa Kansalliskirjastosta eli Helsigin yliopiston kirjastosta. Voit kaukolainata haluamasi numeron lähimmän kirjastosi kautta. Kaukolainoista peritään kaukolainamaksu.
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Kevään ensimmäinen satutuokio Karhulassa järjestetään to 20.1. alkaen klo 10, kesto n. 30 min. Seuraava satutuokio on to 3.2. samaan kellonaikaan ja jatkossa aina torstaisin n. kerran kuukaudessa. Kirjaston järjestämistä tapahtumista, kuten satutuokioista, tiedotetaan Kyyti.fi-sivustolla (www.kyyti.fi). Karhulan satutuokiot eivät vielä näy siellä.
Näyttäisi siltä, että sarjan suomentaminen on lopetettu, koska osa 7 on ilmestynyt suomeksi jo vuonna 2002. Sinun kannattaa kysyä sarjan kustantajalta Tammelta, aikovatko he suomentaa myös osat 8-11.
Kirjailijan sivuilta osoitteesta http://www.katherineneville.com ei löytynyt tietoa, että sarjalle olisi tulossa jatkoa, mutta noiden kahden teoksen jälkeen hän on julkaissut romaanin ”The Magic Circle”, jossa on ilmeisesti samantapaista teemaa kuin aikaisemmissa.
Nevillen kirjoja kustantaneesta Bazarista kerrottiin, ettei tuo suomentamaton teos ole mukana heidän kustannusohjelmassaan. Sitä ei siis näillä näkymin luultavastikaan saada suomeksi.
Tuota runoa ei siteerattujen sanojen perusteella valitettavasti löytynyt. Kielellisen ilmaisun perusteella kyse tuskin on varsinaisesta kirjallisesta (eli esim. jossain runokokoelmassa julkaistusta) tekstistä, jolloin mahdollisuudet sen jäljittämiseen ovat häviävän pienet.
Jos joku tunnistaa tekstin, niin toivon mukaan jakaa tietonsa.
Valitettavasti tuon ajan talojen sisustussuunnitelmista on aika heikosti säilynyt tietoa.
Finna tietokannasta löytyi arkkitehdin nimellä kolme viitettä. Yksi lehtiartikkeli ja kaksi valokuvaa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=nironen+sakari+arkkitehti&t…
Arkkitehtuurimuseon sivuilta löysin vain maininnan Tapiolan puutarhakaupungin yhteydessä.
http://www.mfa.fi/eteltapiola
Museosta voisi tietysti tiedustella, onko aiheesta olemassa asiantuntijaa.
Jonkinlaista vinkkiä voisi katsella kuusikymmen luvun sisustusta käsittelevistä kirjoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssisustus%201960-luku__Ff%3A…
Valitettavasti en noilla tiedoilla löytänyt vain tv ohjelmaa. Monet Norjan television keskusteluohjelmat vaikuttavat melko sovinnollisilta, enkä osannut valita sopivinta. https://tv.nrk.no/sok?q=talk+show
https://kampanje.com/medier/2018/09/lindmo-skavlan-talkshow-krig/
Norjassa on kyllä ollut paljon puhetta "ei kiusaamiselle" -aiheesta. Varsinkin Radiota ja TV:tä on kritisoitu kiusaamisen viihteellisestämisestä. Ehkä kyse on sellaisesta?
Norjan television keskusteluohjelmat saattavat vaikuttaa suomalaisesta sovinnollisilta, sillä keskustelukulttuuri korostaa eri asioita. "Suomalaiset korostivat norjalaisessa kommunikaatiotyylissä sellaisia piirteitä kuin rehellisyys, konsensushakuisuus ja suhdekeskeisyys" https://www....
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on aihetta käsitteleviä artikkeleita, joista löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen aineistoon sekä muihin käytettyihin lähteisiin: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen...
Taustalaulajaa tai -laulajia ei nimetä äänitteissä eikä äänitteiden kuvailutiedoissa. Kappaleen äänitysvuosi on 1975.Kansalliskirjaston hakupalvelun tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653470?sid=4794359732Äänitteiden tietoja Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/search?q=alatalo+mikko+saara&type=all
