Voisiko ensimmäinen olla En kärlekshistoria (Eräs rakkaustarina, 1970)? Toisesta ja kolmannesta elokuvasta emme ikävä kyllä päässeet selvyyteen.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä elokuvista näissä on kyse? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän viestin perään.
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti voi uusia sähköpostitse tai Internetin kautta, vaikka joissakin kunnissa se on mahdollista. Helsingin kaupunginkirjaston lainoja voi uusia puhelimitse. Puhelinuusinnan numero on 0600-060504, 4,50 mk/min + pvm, klo 12-18 maanantaista perjantaihin. Kirjastokortti kannattaa ottaa valmiiksi esille, koska siinä olevaa numerosarjaa kysytään. Varattuja tai myöhässä olevia lainoja ei uusita. Lainoja voi uusia myös käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä. Kirjastokortti täytyy olla mukana, mutta lainoja ei tarvitse kantaa mukana.
Irmeli-kappaleen sanat ja nuotit löytyvät Lovekustannuksen julkaisemasta Laulukirja-nimisestä nuottikokoelmasta (isbn 951-9377-23-9). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta, www.helmet.fi.
Nähtävästi kirjan tiedot löytyvät jo, mutta yhtään kappaletta ei ole vielä järjestelmässä. Kun järjestelmään luetteloidaan ensimmäinen kappale, voi aineistoa varata. Näin tapahtuu usein, kun on kyseessä juuri ilmestynyt kirja.
Arto Halosen ohjaama Prinsessa-elokuva on lainattavissa DVD-tallenteena useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
HelMet-luettelosta voit tarkistaa, missä kirjastoissa DVD on tällä hetkellä paikalla. Voit myös tehdä siitä varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty tunnusluku. Varauksen voi tehdä myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Internetistä emme löytäneet suomeksi aineistoa Musorgskista. Esimerkiksi seuraavissa osoitteissa on tietoa hänestä englannin kielellä:
http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mussorgsky.html
http://www.hnh.com/composer/mussorgs.htm
http://www.mala.bc.ca/~mcneil/mussorg.htm.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston käsikirjastossa on seuraavat kolme kirjaa, joissa on tiivistetysti kerrottu Musorgskista: Sävelten maailma (osa 2), Otavan iso musiikkitietosanakirja (osa 4) ja Suuri musiikkitietosanakirja (osa 4).
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132)
pääkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset, jotka kertovat alueen perhekodeista:
Kuka minusta nyt huolehtii? : sijaishuollon yksiköiden esittelyä / toim. Virpi Markkanen. 1999.
Takaisin kotiin : Kuttulan perheyhteisöstä / Tuula Björkman, Kari Björkman. 1987.
Kotkan kirjastosta löytyy: Ammattiin perhekodissa / Nina Hillebrand. 2011.
Lehtiartikkeleja aiheesta näyttäisi kyllä myös löytyvän.
Aziza Hossainin novelli Punaiset pilvet ja sininen taivas sisältyy novellikokoelmaan Mikä ihmeen uussuomalainen? (Teos, 2009)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf0162bbe-9b04-4179-af2b-1…
Kirjakaupoista näin vanhaa teosta ei enää saa, mutta sinun kannattaa etsiskellä kokoelmaa esimerkiksi antikvariaateista ja nettiantikvariaateista.
"Luvun tekijöitä ovat luvut, joilla kyseinen luku on jaollinen."
"Alkuluku on lukua 1 suurempi luonnollinen luku, joka on jaollinen ainoastaan luvulla 1 ja itsellään. Kymmenen ensimmäistä alkulukua ovat: 2, 3, 5, 7, 11, 13,17, 19, 22 ja 23."
Linkki OpenOnedu.fi
"Puolialkuluku tarkoittaa lukuteoriassa sellaista yhdistettyä lukua, joka on täsmälleen kahden alkuluvun tulo eli pq, missä p ja q ovat alkulukuja (samoja tai eri lukuja). Puolialkulukuja ovat esimerkiksi 9=3x3 ja 301=7x43 Suurien puolialkulukujen tekijöihin jako on hyvin työlästä" Linkki Wikipedia
"Puolialkuluku on yhdistetty luku, joka voidaan...
Viime vuoden (2012) lopulla yhtyeeltä on ilmestynyt levy nimeltä Luigi Boccherini Trios, Op. 34, Vol. 1. Ja aivan vuoden lopulla myös DVD konserttitaltioinnista (Concierto Barroco). Lisää tietoa alla olevien linkkien kautta:
http://www.laritirata.com/
http://www.cantus-records.com/portfolio/cv-1201-concierto-barroco-dvd/?…
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
Tässä joitakin kirjoja Suomen ja naapurikansojemme historiasta:
- Russia's western borderlands, 1710-1870 / Edward C. Thaden ; with the collaboration of Marianna Foster Thaden
- Colonists on the shores of the Gulf of Finland : medieval settlement in the coastal regions of Estonia and Finland / [editor Marjo Poutanen]
- Shaping ethnic identities : ethnic minorities in Northern and East Central European states and communities, c. 1450-2000 / Marko Lamberg (ed.)
- Five centuries of violence in Finland and the...
Tätä vuonna 1961 levytettyä Sauvo Puhtilan sanoittamaa laulua Kotimaani kukat ei ole julkaistu nuottina. Ainoa keino saada sen sanat taitaa olla äänitteen kuuntelu ja sanojen kirjoittaminen talteen sillä lailla.
Heikki Poroila
Kuvassa on todennäköisesti rakenteensa ja värinsä perusteella jokin nopsakki eli nopsahämähäkki.
Esimerkiksi jokapaikannopsakki (lat. Philodromus cespitum) tuntuu vastaavan kuvan mukaiseen määritelmään.
Asiasta voi kysyä ja keskustella myös Laji.fi-foorumeilla sekä LuontoPortti-verkkolehden sivuilla (ks. lähteet).
Hämähäkin lajin tarkkaan määrittelemisessä auttaa, jos saa selville sen tekemien verkkojen muodot, hämähäkin itsensä fyysisen koon ja silmien lukumäärän.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.203016/identification
Lajitietokeskuksen keskustelufoorumit: https://foorumi.laji.fi/
LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palvelu: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
