Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Kirjaston asiakastietoja käytetään henkilötietolain mukaisesti http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523. Useimpien kirjastojen nettisivuillakin tietosuojasta mainitaan esim. käyttösääntöjen yhteydessä, ja jos asia askarruttaa, siitä kannattaa kysyä tarkemmin kirjastosta.
Tietosuojaa koskevia kysymyksiä voi tiedustella myös tietosuojavaltuutetulta
http://www.tietosuoja.fi/.
Yksi ehdokas orpopoika Matista kertovaksi runomuotoiseksi tarinaksi on Aagot von Troilin Taikahattu (Kuvataide, 1935). Siinä orpo Matti-poika auttaa vanhusta taakan kantamisessa ja saa palkkioksi taikahatun, jonka avulla Matista tulee lopulta prinssi ja hän nai kuninkaantyttären.
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Mikäli haluat tilata Vaski-kirjaston materiaalia muuhun kirjastoon Suomessa, sinun täytyy mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukopalvelupyyntö. Tilaavan kaukopalvelun hinta esim. Hyvinkäällä on 7 €. https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palvelut/kaukopalvelu/
Vaski-kirjastot eivät veloita maksuja toisilta yleisiltä kirjastoilta. Omilta asiakkailtamme veloitamme 4 € + mahdolliset lähettävän kirjaston kulut, kun tilaamme jotakin materiaalia muusta kirjastosta Vaski-kirjastoon.
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Näissä romaaneissa käsitellään Suomen historiaa. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa.
Jari Järvelä: Kosken kahta puolta
Anneli Kanto: Rottien pyhimys
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Merja Mäki: Ennen lintuja
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Sally Salminen: Katrina
Petri Tamminen: Suomen historia
Antti Tuuri: Kylmien kyytimies
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Etsimääsi teosta Ronnie Lessem: Management development through cultural diversity ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista. Ainoastaan kirjan luettelointitiedot näkyvät Helmet-tietokannassa.Tarkistin kirjan saatavuuden myös muista Suomen yleisistä kirjastosta sekä yliopistokirjastoista. Tarkistuksen voi tehdä mm. Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Näyttää siltä, että kirjaa ei ole enää saatavissa Suomesta. Sen sijaan se löytyy sähköisessä muodossa Google Book Search-hakemistosta. Suora osoite Googlen kirjahakuun on http://books.google.com/bkshp?hl=en&tab=wp
tai http://www.google.com ja sivun ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta 'moore' ja sieltä 'books'. Voit hakea samanaiheisia kirjoja Googlen kirjahausta mm. hakusanoilla...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Päivi Alasalmesta löytyy runsaasti tietoa internetistä. Seuraavassa luettelo valikoiduista sivuista:
1) Suomen kirjallisuden tiedotuskeskus http://www.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/pa.html
2) Sanojen aika -tietokanta, johon on linkki Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta
www.lib.hel.fi
3) Gummeruksen sivut
http://www.gummerus.fi/
4) Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita esittelevät sivut
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
5) Tietoa Päivi Alasalmesta ja hänen tuotannostaan löytyy myös teoksesta Kotimaisia nykykertojia 1-2, BTJ Kirjastopalvelu 2003.
6) Päivi Alasalmesta on myös kirjoitettu artikkeleita, joista uusimmat ovat ilmestyneet seuraavissa lehdissä:
Kaleva 2002-12-28; Anna 2002, nro 41, sivu 42-45; Ydin 2001, nro...
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :...
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit (2000) kertoo Martta Haatasesta seuraavaa:
"Haatanen, Martta, o.s. Sandström v:een 1926 (Koivukumpu, Hilja, Kumpi on suurempi. 1936; Koski, Mirjam, Ja näin voitimme. 1932; Mukan Sohvi, Pohjolan S.; Vuento, Laine, Kasvattipoika. 1930) Avust. Pohjolan Sanomat 1940-50. Teoksia 1936-54."
Tekijänoikeuslain mukaan julkistetuista teoksista saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. Tähän tapaukseen voi soveltaa tuota lainkohtaa. Sinun ei tarvitse kysyä lupaa Riistavesi-seuralta, jonka julkaisussa kuva on, mutta sinun on mainittava lähde ja kuvan ottaja/omistaja. Esim.: Kuva: Riistavesi-seura, Riistaveden Museopihan virtuaaliopas. Myös internet-sivun osoitteen voi laittaa vaikka sulkuihin.
Asekirjoista ei löytynyt arvioita haulikoiden käyttöijistä. Syynä saattaa olla se, että aseen käyttöikään vaikuttaa niin moni asia. Aseen laatu ensimmäisenä. Katselin asekauppojen lupaamia takuita aseille niin ne jo vaihtelivat kahdesta seitsemään vuoteen riippuen valmistajasta.
Toinen iso tekijä, joka vaikuttaa aseen käyttöikään on se, miten sitä on huollettu. Tapio Suihkon kirjassa Aseiden rakenne ja toiminta (2008) kerrotaan, että kun asetta hoidetaan hyvin, niin sen toiminnallinen käyttöikä pitenee. Hän suosittaa vuosittaista kausihuoltoa, jonka lisäksi perushuoltoa laukausmääristä ja käyttöolosuhteista riippuen 5-10 vuoden välein.
Kannattaa olla yhteydessä johonkin aseita myyvään liikkeeseen, he osaavat varmaan alan asiantuntijoina...
