Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista löytyy internetistä aineistoa kohtalaisesti. Linkkejä on koottu Monikulttuurinen kirjasto -sivuston maailma-infoon http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm , tästä voi valita maan (Viro), erityisesti linkkiosasto Art, Culture and Literature sisältänee etsimäänne aineistoa.
Yrjö Jylhän tuotantoa ei liene ruotsinnettu. Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ei löytynyt viitteitä. Haku Helkasta, Helsingin yliopiston kirjaston aineistotietokanta (https://finna.fi ), ei myöskään antanut tulokseksi yhtään viitettä.
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta on vapaasti netissä käytettävissä. Se löytyy osoitteesta http://www.finlit.fi . Klikkaa etusivun kohtaa aineistot ja avautuvasta pudotusvalikosta kohtaa verkkoaineistot. Tietokanta löytyy otsikon Viitetietokannat alta. Tietokannasta on olemassa myös vanhempi versio. Kaikkia tietoja ei ole vielä siirretty uuteen tietokantaan. Vanha käännöstietokanta löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, samoinkuin Vaski-kirjastojen kokoelmaluettelosta käy ilmi, että Meksikosta löytyy useita uusiakin matkaoppaita, esim. Hutchison, Peter: Mexico Central America, 2008 ja 2006, Jukatanin niemimaasta löytyy esim. Benchwick, Greg: Cancun, Cozumel & the Yucatan 2008, tai Greensfelder, Ben: Yucatan, 2003.
Näistä löytyy aika vähän tietoa Playa del Carmenista.
Amazon-kirjakaupasta esim.löytyy kyllä useitakin matkaoppaita tästä paikkakunnasta, niitä vain ei ole hankittu kirjastoihin.
Satakunnan kansa lehdessä oli 23.2.2012 artikkeli Säätilasta tullut jatkuva uutisaihe, jossa kerrottiin Tukholman varautumisesta kattojen lumikuormiin. Lehden mukaan Tukholmassa kadut ja tiet on rytmitetty vuorokausittain ja viikoittain niin, että tiettyinä aikoina asukkaat pitävät autonsa muualla ja lumet hoidetaan yön aikana. Nykypäivän ongelmaksi lumien suhteen koetaan vanhan ajan talonmiesten poistumisen. Lumityöt on ulkoistettu niin, että sakeamman lumisateen sattuessa resurssit loppuvat kesken.
Tilannetta muissa maissa voisi tiedustella Suomen Ympäristökeskukselta, heidän sivuillaan on myös tietoa kattojen lumikuormista.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=352759&lan=fi&clan=fi
Joulutarinoita kokoelmassa, jossa on tarinoita useammalta kirjailijalta, löytyy myös Leena Landerin joulutarina. Tässä joitakin novelliehdotuksia: Minna Canthin , Pentti Haanpään Veikko Huovisen , Tove Janssonin, Juhani Ahon ja Veijo Meren novellit. Lisäksi esim. Daniel Katz: Herra Lootin tyttäret, jumalallisia ja jumalattomia tarinoita, Mirja Kuivaniemi: Hyvä aviomies ja muita novelleja, Zinaida Linden: Nuorallatanssija , Raija Orasen Kaikki Doriksesta ja muita ällistyttäviä tarinoita sekä Sulo tuli taloon ja muita käänteentekeviä kertomuksia, Tuula-Liina Varis: Että tuntisin eläväni sekä Muotokuvamaalarin tytär, Joni Skiftesvik: Katsastus, Reijo Mäki: Ehtookellot, Leena Lehtolainen: Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia, Helmi...
HelMet-järjestelmän kaikissa toimipisteissä voi palauttaa lainaamaansa aineistoa sekä maksaa myöhästymismaksuja eli Tikkurilasta lainatun voi oikein hyvin palauttaa Koivukylään.
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/
Tähän on vastattu aiemmin Kysy.fi-palvelussa. Kyseessä on 1000-luvun Kashmirista, Intiasta peräisin oleva runo. Sanskritinkielisen tekstin alkuperäinen kirjoittaja oli Bilhana-nimellä tunnettu runoilija. Hyvien ihmisten juhla -romaanin loppusivuilla on osa tästä runosta. Steinbeck käytti E. Powys Mathersin englanninnosta.
http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-kirjoittanut-steinbeckin-hyvien-ihmiste…
https://vanderburg.org/etc/black_marigolds.html
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Kasvit ovat samannäköisiä, mutta eri sukuisia.
Kolibrinmaljan tieteellinen nimi on Lophospermum ja se kuuluu putkilokasveihin. Linkki Lajit.fi
Vaulan Asarina ja kuuluu ratamokasveihin. Linkki Wikipedia
Ohjeet vaalitulosten löytämiseen on koottu vaalit.fi-sivulle. Tilastokeskuksen osalta sivun linkki vie vanhoille sivuille. Tästä pääset suoraan uusien sivujen eduskuntavaaleja koskeviin tilastoihin: Eduskuntavaalit - Tilastokeskus (stat.fi)
Kuvaposti-lehdessä Vernun päiväkirja -nimisenä julkaistua amerikkalaisen Jack Mendelsohnin Jacky's diary -strippisarjakuvaa (1959–61) ei näytä olevan suomeksi saatavilla muualla kuin Kuvapostin vanhoissa numeroissa. Vuonna 2014 ilmestyi kaikki Jacky's diary -stripit sisältävä alkukielinen kokoelma, mutta kotimaisista kirjastoista sitä ei valitettavasti löydy.BOOK REVIEW: “Jacky’s Diary” by Jack Mendelsohn | Kuvaposti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu Kuvaposti | Varastokirjasto | Finna.fi
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Maria Järven romaan Janika kultaisen kupolin maassa (Kolmiokirja, 1987) kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Teosta on esimerkiksi Kuopion Varastokirjastossa ja PIKI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1129061
https://finna.fi/Record/piki.237651
Mikäli haluaisit hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiä esimerkiksi nettiantikvariaateista.
Vaaleanpunaiselle kuorrutukselle ei löydy erityistä syytä, joten kyseessä on tyyli- ja makukysymys: jotkut pitävät valkoisen kuorrutuksen sijaan vaaleanpunaisesta.
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Leppäkerttu-lehti vaihtoi nimensä 1987 Leppis-lehdeksi.Lainattavaksi lehtiä löytyy Åbo Akademin kirjastosta.Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopistolla on heidän lukusalissa luettavaksi näitä lehtiä.
