Olisikohan novelli Tšehovin Ruhtinatar? Se löytyisi kirjasta Valitut novellit II. Linkki Helmet hakutulokseen.Ruhtinatar ei siinä jaa ruokaa jouluisin, mutta kuvittelee olevansa kovin armollinen ja hurskas.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa löytyy kirjoja vanhusten seksuaalisuudesta, mm. seuraavat teokset: Seniorin opas : vinkkejä, palveluja, terveyttä / Marja Krons KIRJA 2003
2) Paljon kokeva, vähän näkyvä : tutkimus vanhaa naista koskevista kulttuurisista käsityksistä ja... KIRJA 2001
3) Vanhene viisaasti / Antti Hervonen, Pertti Pohjolainen, Kari A. Kuure KIRJA 1998
4) Vanhenemisen myönteinen voima : vanhene omilla ehdoillasi : kirja persoonallisuuden säilyttämisestä KIRJA 1996
5) Erotiikka ja elämänkulku / Suvi Ronkainen, Pertti Pohjolainen, Jan-Erik Ruth KIRJA 1994
6) Gerotiikka VIDEO 1990
Kirjassa Erotiikka ja elämänkulku (viite 5) käsitellään myös seksuaalisia häiriöitä. Seuraavan teoksen voi kaukolainata oman...
Bangkokista löytyy paljon lehtiartikkeleita, tässä joitakin
Lehtipuu, Markus: Bangkok on Aasian alku ja loppu. Aamulehti 26.10.1997
Camp, Walter de: Farangina enkelten kaupungissa. Image 1997, 3 ss.59-66
Lehtipuu, Markus: Aasian 7 suurta. Matkalehti 2001,4 ss.6-13
Untinen, Tatu: Bangkok 200: elämyksiä ja jonoja. Filatelisti 2004 ss.20-21
Sorkio, Sasu: Maailma ympäri. Matkalehti 2000, 4 s.32
Tieto siitä mistä kirjasta on kysymys olisi auttanut antamaan tarkemman vastauksen, mutta tällaisessa tapauksessa on yleensä tapahtunut jonkinlainen virhe tai erehdys, jolloin joku aiemmin jonossa olevista ei ole saanut varaustaan, esimerkiksi varattu kirja on kadonnut matkalla. Tällaisessa tapauksessa kyseinen varaaja voi pyytää uutta varausta ja hänet nostetaan varausjonon kärkeen.
Kirsi-Marja Niskasesta on todellakin hyvin niukasti tietoa. Kirjailijasta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Linkki vastaukseen, jossa on tietoa kahdesta artikkelista, jotka ovat vastauksen mukaan kirja-arvosteluja.
Suomalaisen kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampokaan ei sisällä kirjailijasta varsinaista elämäkertatietoa. Toki sieltä selviää syntymäaika ja -aika, asuinpaikka, ammatti ja teokset.
Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (Avain, 2013) käsitellään teokset Lätkäjätkiä ja Vastaamatta jääneet puhelut, mutta kirjailijasta itsestä ei ole tietoja. Kirja on lainattavissa Keskikirjastoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 9 | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Voisiko kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Lintu sininen, josta on tehty useita näytelmäsovituksia? Esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun teiniteatteri on esittänyt näytelmää 1970-luvulla, ja siitä on olemassa WSOY:n 1976 julkaisema kasettiäänikirja. Esityksen on ohjannut Maisa Majapuro-Joutsamo ja musiikin on säveltänyt Timo Veijola.
https://finna.fi/Record/kainet.731690?sid=3127047366
Sadusta on olemassa myös näytelmämoniste, käännös ja sovitus Maijaliisa Kauhanen, 1971.
https://finna.fi/Record/uniarts_print.99653924206249?sid=3127047366
Sinun kannattaa olla yhteydessä Luomukseen eli Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Siellä ehkä löytyisi asiantuntemusta vastaamaan tähän kysymykseen. Linkki Luomuksen yhteystietoihin.
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä...
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Tauno Tukkinen on kirjoittanut teoksen "Mäkeen, mäkeen vaan!: punaisten henkilötappiot Forssassa, Jokioisissa ja Tammelassa 1918" (2001).
Jokioislaisen Unto Kiiskisen kirjat "Äitiä en jätä" (2007) sekä "Orpojen vuosi" (2010) sisältävät sekä dokumentteja että dokumentteihin perustuvia kuvauksia keväästä 1918 Jokioisilla ja sen lähiympäristössä.
Kirjassa "Kuoleman kentiltä : muistojulkaisu vuoden 1918 ajoilta" on pari sivua Jokioisista sekä luettelo työläisuhreista.
Näistä Lahden kirjastosta löytyvät "Orpojen vuosi" seka "Kuoleman kentiltä", muita voi pyytää kaukolainaksi.
Lisää tietoa voisi löytyä myös arkistolähteistä http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
Varausta ei pysty tekemään silloin kun missään kirjastossa ei ole ainuttakaan kappaletta kyseistä teosta.
Vaikka HelMet-aineistotietokannassa on näkyvissä kirjan Punainen Hanko nimeketidot, niin ainuttakaan nidettä ei vielä ole rekisterissä. Siksi varauksen teko ei ole onnistunut
Ennen kuin kirja voidaan viedä kirjaston aineistotietokantaan, on tietokannassa oltava nimeketietue, johon niteet liitetään.
Kun haluamanne kirja on 'Käsittelyssä' -tilassa, on mahdollista jättää varaus kirjastossa paikan päällä. HelMet-aineistotietokannan kautta varauksen voi tehdä vasta sitten kun kirja on jo "oikeasti lainattavissa".
THL:n sivuilla kerrotaan, että "Koronarokotteet sopivat yleisesti hyvin lähes kaikille. On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa.":
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Mikään löytämistämme juhannukseen sijoittuvista kirjoista ei muistuttanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa vielä käydä Kirjasammon listaa läpi:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus
Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Muistelemasi kirja lienee Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944 (Minerva, 2010).
Tilastokeskus julkaisee vuotta 2023 koskevat lopulliset väestörakennetiedot 19.4.2024, jolloin on saatavilla 103-vuotiaiden määrä 31.12.2023.
31.12.2022 103-vuotiaita henkilöitä oli 81. Tieto löytyy Tilastokeskuksen tietokantataulukosta 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2022. Vuoden 2023 tieto päivittyy samaan taulukkoon.
Ohjeita Tilastokeskuksen taulukoiden käyttöön
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/.
Hei, Suomella ei ole virallista tunnuslausetta tai "mottoa", kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen In God We Trust. Suomen valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle vaakunan. Vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Tuolloin Suomen tunnuslauseeksi ehdotettiin "vapaa, vankka, vakaa". Tätä ei koskaan otettu käyttöön. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret ehdottivat moton virallistamista vuonna 2024.Lähteet:In Good We Trust - In God We Trust – WikipediaSuomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa – tämäkö se olisi? - Suomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa - tämäkö se olisi? | VerkkouutisetLeijonan tarina - Leijonan tarina - Jyväskylän...
