Kirjaa voi jonottaa etenkin silloin, kun siitä on paljon varauksia.
Päästäksesi jonoon eli varaamaan haluamaasi kirjaa tarvitset Helmet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Varaus tehdään kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla omiin tietoihin helmet.fi -sivustolla.
Voit täyttää korttihakemuksen ennakkoon. Linkin kautta saat lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Venäläisen säveltäjän Sergei Tanejevin (Сергей Иванович Танеев, 1856 -1915) teosten äänitteitä löytyy kyllä Suomen kirjastojen kokoelmista.
Finna.fi-hakupalvelusta löytyy 148 nimekettä CD-levyjä, joilla on Tanejevin musiikkia. Osa äänitteistä on kokoomalevyjä, joilla on myös muiden säveltäjien teoksia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tanejev+sergei%22&type=AllFi…
Oman kirjastoalueesi kokoelmista löytyy muutama äänite, mutta voit tilata äänitteitä lainaan muista Suomen kirjastoista oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Myös Naxos-musiikkikirjastosta löytyy lukuisia Tanejevin teosten äänitteitä:
https://karkkila.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
Palvelun käyttöön tarvitset kirjastoalueesi kortin ja...
Finna-tietokannan perusteella Matti Kurjen ensimmäisestä pitkästä koulutuspurjehduksesta 1963 ei näyttäisi julkaistun laajempaa kirjallista kuvausta. Aikalaislehdissä matkasta uutisoitiin valokuvin ja haastatteluin esimerkiksi Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Suomen Kuvalehdessä. Digitoidut lehtiaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa asiakaspäätteillä.
Matkasta on myös säilynyt puolustusvoimien lyhytelokuva Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa:
Puolustusvoimat. (1963). Matti Kurjen matka Välimerelle v. 1963.
Merisotakoulun kirjastossa löytyy pari aiheeseen liittyvää tutkielmaa sekä Matti Kurjen laivalehden vuosikerrat, joista voisi löytyä lisätietoja.
Himanen, H. (1978)....
Voisikohan etsimäsi australialainen sarja olla nimeltään Offspring, suomeksi esitetty nimellä Rakkautta ja jälkikasvua, jossa seurattiin kolmikymppisen lääkärin, Nina Proudmanin ja hänen työyhteisönsä ja perheensä ihmissuhteita? Sarjan tunnuskappale on ainakin nimeltään "When We Swam", esittäjänä Thao & The Get Down Stay Down. Lisää tietoa täällä:Offspring (TV series) - WikipediaRakkautta ja jälkikasvua: Viisi kautta Areenassa! | YLE TV2 | yle.fi
Kyseessä on ilmeisesti sanaleikki, netistä löytyy myös muoto "Hilja Haahti hangella hiljaa hiihti". Esimerkiksi Vauva.fi-sivustolla on kerätty samantapaisia hauskoja sanaleikkejä, kuten "Hilja sanoi Hiljalle hiljaa, niin hiljaa ettei Hilja kuullut kuinka hiljaa Hilja sanoi Hiljalle hiljaa".
Lahden Vesijärven satamaan on vedetty teollisuuspistoraide vuonna 1869 ja samana vuonna on rakennettu asemarakennus. Asemaa on laajennettu 1895 ja 1917. Lähteiden perusteella ymmärtäisin, että asema on alkuperäisellä paikalla, vaikkakin eri käytössä nykyään kahvilana.
Lähteet:
Erkki Hölttä: Kariniemen laidalta Vesijärven asemalle, 1995.
Lahden kaupunginmuseo: Lahti-Pietari kulttuurirata, 2006.
Nimikirjojen mukaan Onni on vanhempien tunteita poikalapsen syntymän johdosta kuvastava nimi. Lisäksi nimi voidaan käsittää toivotukseksi, että onni seuraisi lasta hänen koko elämänsä ajan, tai lyhentymäksi sanasta "onnellinen".
Valtteri on saksalaisen Walther-nimen suomalainen muunnelma. Sen merkitys on kutakuinkin "valtias", "kansan hallitsija", "kansanjoukon johtaja".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Olisiko kyseessä Ulf Sindtin "Kummitukset ja vampyyrit" (Schildt 1998):
https://outi.finna.fi/Record/outi.379822
Sindt on julkaissut myös merirosvokirjan. Täältä löytyy kirjan kansikuva:
https://www.antikvaari.fi/teos/kummitukset-ja-vampyyrit/62a3c155eaa1ec1…
Seuraavista novelliantologioista ja -kokoelmista voisi löytyä sopivia novelleja.
2040 : tarinoita demokratian tulevaisuudesta
Farah, Nura: Lumimaa : kertomuksia
Free? : stories celebrating human rights
Granta : uuden kirjallisuuden areena. 8, Eläin
Le Guin, Ursula K.: Lentokenttien maailmat
Le Guin, Ursula K: Maailman syntymäpäivä ja muita tarinoita
Verkon silmässä : tarinoita internetin maailmasta
Lisäksi Harry Salmenniemen novellikokoelmista voisi löytyä sopivia tekstejä.
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto...
Korona-ajan jälkeen kirjastot ovat palanneet suureksi osaksi takaisin lähitapahtumiin ja lukupiireihin. Etälukupiirejä on kuitenkin vielä, mutta tietoa kirjastojen etälukupiireistä ei löyty yhdestä paikasta, vaan niitä täytyy etsiä kirjastojen omilta verkkosivuilta. Esimerkiksi Helmetin tapahtumahausta löytyy Nuorten etälukupiiri, Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi, Turusta en löytänyt haulla etälukupiiri tai lukupiiri online tai lukupiiri verkossa, Etsi kirjaston tapahtumia.Etsin etälukupiirejä myös seuraavista kirjastoista löytämättä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi, Oulu. Aiemmasta vastauksestamme löysin muutaman vielä aktiivisen etälukupiirin, mutta ne eivät ole kirjaston vetämiä, Virginia Woolf -lukupiiri https://...
Nuottikirjassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä" on kyseinen laulu. Nuotinnos on tarkoitettu neliääniseen säestyssoittoon (melodia selkeästi oikealla kädellä).
Nuottikirja on tällä hetkellä lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Tuusulan kaupunginkirjastossa ei näytä olevan Harry Pottereita italian kielellä. Helsingin kaupunginkirjastossa on muutama, niiden tiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Hae esim. sanahausta aiheella Potter Harry ja kielen rajaus italia. Jos et pääse itse kirjastoon lainaamaan teoksia, voit kysellä lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
Ainakaan tämän syksyn Tv7:n ohjelmakartassa kysymääsi ohjelmaa ei ole. Tv7: n verkkosivulla voi esittää ohjematoiveita osoitteessa http://www.tv7.fi/index.php?option=com_wrapper&Itemid=121 .
Kirjastoon kyllä otetaan kirjoja, joita kouluissa saatetaan käyttää musiikintunneilla, mutta kaikkia koulujen käyttämiä kirjoja yleisissä kirjastoissa ei ole. Enemmän meillä varmasti on kirjoja ja nuotteja, joita kouluissa ei käytetä, koska kirjaston tehtävänä on palvella muitakin kuin kouluja.
Koulujen musiikinoppikirjoissa on yleensä myös laulujen tai instrumenttikappaleiden nuotteja, vaikkei koko kirja olisikaan pelkästään nuottikokoelma. Tällaisia laulujen nuotteja sisältäviä koulujen musiikinkirjoja ovat mm. seuraavat oppikirjasarjat:
Lukion musiikki
Amadeus
Opus
Koulun musiikki
Lukion musiikin aika
Musica
Musiikin aika
Musiikin mestarit
Musikantti
Uusi lukion Musiikin aika
Viva la musica
Valikoima vaihtelee kirjastoittain. Eniten...
Perinteisesti narreja pidettiin kuninkaiden ja muiden mahtimiesten hoveissa eläneinä hauskuuttajina. Narrien suuri esiinmarssi tapahtui keskiajan lopussa, mutta jo varhaiskeskiajalta on heistä
merkintöjä http://opisto.alkio.fi/~anhalone/viihdyttajat.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hovinarri
Askartelu- ja käsityölehdistä löytyi enimmäkseen lasten naamiaisasujen teko-ohjeita.
Aikuisen narrin pukumalleja ja kaavoja löytynee seuraavista teoksista:
Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen. Mynämäki : Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos,1998.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle / Tea Langh. Turku : Turun kulttuurikeskus, 2000.
Costume in detail / Nanncy Bradfield.
Men's garments 1830-...
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa. Helsingissä kirja on käsikirjastokappaleena yliopiston kirjastossa :Viikin tiedekirjastossa ja Kasvitieteen kirjastossa (Unioninkatu 44).
Valitettavasti en pystynyt kollegoitteni avullakaan keksimään, mistä kirjasta on kyse. Voit vielä kääntyä kysymyksesi kanssa Lastenkirjainstituutin puoleen. Heidän kirjastonsa tiedonhakulomake löytyy sivulta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut...
