Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää",...
Kirjastonhoitajan tehtävissä yleisenä vaatimuksena on korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot (60 opintopistettä). Mikäli medianomin tutkinnon lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjastoalan opinnot, voi hakea kirjastonhoitajan työtehtäviä.Lähde ja lisätietoa:Työmarkkinatori: Kirjastonhoitaja https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/ammattitieto/ammatit/kirjas…
Tiedustelin asiaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta, joka hoitaa Helsingistä tilatut kaukolainat niin koti- kuin ulkomaillekin. Sain vastaukseksi, että video- tai DVD-materiaalin kaukolainaaminen onnistuu ainoastaan Pohjoismaihin yhteistyösopimuksen turvin. Muualle maailmaan video- tai DVD-tallenteita ei lähetetä. Ilmeisesti tekijänoikeussyyt estävät laajemman kaukolainauksen. Tämä on siis Helsingin kaupunginkirjaston tulkinta. Muiden Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen puolesta en voi vastata, mutta luulen, että samaa politiikkaa täytyy noudattaa muuallakin.
Kannattaa kuitenkin ottaa yhteys omaan paikalliseen kirjastoon Lontoossa ja tiedustella asiaa sitä kautta. Paikallisen kirjastosi henkilökunta sitten selvittää asian...
DVD:t ovat elokuvia ja CD ROMit tietokoneohjelmia. Ääneenluetut levyt ovat CD:tä, ja ilmeistikin etsit juuri viimemainittuja.
Voit tehdä rajauksia Helmet-haulla seuraavasti: klikkaa valintaruudun alta painiketta "Tarkenna hakua" ja rajaa hakusi CD-levyihin. Voit myös rajata hakusi kielen esim. suomen kieleen. Näin saata luettelon esim. suomenkielisistä Taru Sormusten herrasta-äänitteistä ja voit tehdä niistä varauksia.
Useimmat äänikirjat ovat luettuja, teoksen luokka kyllä kertoo, onko kysymys ääneenluetusta versiosta vai kuunnelmasta. Kuunnelman luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 1.3 ja ääneenluetun teoksen 1.4.
Praha lumessa on alunperin kokoelmassa O nejblizsich vecech (1925) ilmestynyt essee. Eero Balkin suomennos siitä löytyy Böömin, Määrin ja Slovakian kulttuurien edistämisseura Bohemian lehden numerosta 4/2007 (http://www.kolumbus.fi/eero.balk/lehti.htm).
Kevään ensimmäinen satutuokio Karhulassa järjestetään to 20.1. alkaen klo 10, kesto n. 30 min. Seuraava satutuokio on to 3.2. samaan kellonaikaan ja jatkossa aina torstaisin n. kerran kuukaudessa. Kirjaston järjestämistä tapahtumista, kuten satutuokioista, tiedotetaan Kyyti.fi-sivustolla (www.kyyti.fi). Karhulan satutuokiot eivät vielä näy siellä.
Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Hei,Perunan imellyttäminen tapahtuu niin, että kuorittu ja soseutettu peruna, joka on ensin keitetty kuorineen, haudutetaan miedossa uunilämpötilassa (n. 50C) tarpeeksi pitkään (esim. yön yli), jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy perunalaatikon makea maku. Tarvittaessa voidaan lisätä valmistusvaiheessa vehnäjauhoa ja jo laatikon imeltyessä makeuden lisäämiseksi siirappia.
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa:
Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta.
Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Jos lasketaan presidentin puolisoksi henkilö, joka on ollut presidentin kanssa avioliitossa tämän ollessa presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ellen Ståhlberg, o.s. Elfving 21.7. 1950. J.K. Ståhlberg oli presidenttinä vuosina 1919-1925 ja avioitui Ellenin kanssa 1920. Jos presidentin puolisoksi katsotaan henkilö, joka on ollut naimisissa ennen tai jälkeen sen, kun puoliso on toiminut presidenttinä, ensimmäisenä on kuollut Ståhlbergin ensimmäinen vaimo Hedvig.
Kyseessä voisi olla Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla. Kansikuva ja kuvaus sisällöstä löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Kirja ei kuulu mihinkään sarjaan, mutta Beskowilta on julkaistu paljon muita kuvakirjoja (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb0bdb53-d7a3-4519-8c07-c…).
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:
https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin
Vanhat Anna-lehden vuosikerrat vuodesta 1980 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa Helsingissä. Voit siis käydä siellä etsimässä kyseisen artikkelin ja ottaa siitä valokopion. Kotilainaan vanhoja lehtiä ei saa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
Löysin Internetistä sivulta
http://www.geocities.com/sus7anna/esko.html
suomennetun version kyseisestä runosta. Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä että kyseinen runo on juuri Ann Landersin kirjoittama.
Sivulta http://www.wowzone.com/fprints.htm löytyy kolme erilaista englanninkielistä alkuperäisversiota runosta, ja missään niissä ei ole kirjoittajana Ann Landers.
Runon englanninkielinen versio on siis mitä luultavimmin nimeltään "Footprints on the sand".
Kyseessä on siis runo jonka alkuperä on mysteeri, mutta mitä yritetään aukottomasti selvittää ympäri maailman.
