Juuri tuollaista sanaluettelokirjaa loppusointujen mukaan en tiedä.
Erilaisia oppaita runoilijoille kyllä löytyy, esim. Risto Ahdin RunoAapinen. Sanasato 2002.
On myös kirjallisuutta metriikasta yleensä, esim. Leino, Pentti: Kieli, runo ja mitta. SKS 1982 ja Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta. SKS 1949.
Mahtaisiko apua olla Suomen kielen käänteissanakirjasta?
Sellainen on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1972. Siinä kielemme sanoja on lueteltu käänteisessä järjestyksessä, siis loppukirjaimen mukaan, toisin kuin esim. Nykysuomen sanakirjassa.
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
Karen Horneyltä on Fennica-tietokannan mukaan suomennettu vain yksi teos, Sisäiset ristiriitamme v.1969.
Att förverkliga sig själv -teoksen alkukielinen nimi on
Neurosis and human growth.
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=2&searchId=888&bibId…
Tällainen ohjelmistomuutos on suunnitteilla ja tulee käyttöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Kirjastonhoitajat ovat sitä varten, että he auttavat varausten teossa, joten ennen uudistusta mene vain rohkeasti pyytämään apua!
Riitta Selin on, kuten tiesitkin, valmistunut Tampereen yliopiston ammattinäyttelijäkurssilta 1969. Samalta vuosikurssilta kuin toinenkin turkulainen näyttelijä Arno Virtanen.
Selin syntyi Tampereella 10.2.1946 Pirjo Riitta Anita Selin -nimisenä.
Tieto löytyy englanninkielisenä elokuva-aiheiselta IMDb-sivustolta.
http://www.imdb.com/name/nm0783206/
Pääkirjastossa on sekä yläkerrassa että 1. kerroksessa palveluhenkilökuntaa lauantaisin toukokuun loppuun asti klo 9-15 eli myös kassapalvelut ja tulostamismahdollisuus käytettävissä.
Varsovan sopimus eli ns. reunavaltiosopimus olisi ollut yhteistyösopimus, jossa tavoitteena oli luoda taloudellinen ja poliittinen vastavoima Saksalla ja Neuvosto-Venäjälle. Varsovan sopimuksen johtajamaa olisi ollut Puola.
Varsovan sopimuksen allekirjoittivat Suomi, Viro, latvia ja Puola maaliskuussa 1922. Eduskunta ei kuitenkaan vahvistanut sopimusta ja niin sopimus kaatui. Sopimuksesta tehtiin hallitukselle kaksi välikysymystä ja myös Suomen hallitus kaatui.
Asiasta voi lukea lisää mm. seuraavista teoksista:
Varsovan sopimukset / Rafael Erich (eripainos) https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991906524006250?sid=2968769937
Suomen ulkopolitiikka / R. Svento https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk....
Yhdysvaltain presidentin valtaoikeudet määritellään USA:n perustuslain 2.artiklassa.
https://www.archives.gov/founding-docs/constitution-transcript
Valkoisen talon (White house) sivulta löytyy lisätietoa aiheesta:
https://www.whitehouse.gov/about-the-white-house/our-government/the-exe…
Suomenkielinen wikipedia-artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_presidentti#Presidentin_valt…
Kyseessä voisi olla elokuva The Visitor vuodelta 2007. Elokuva on ohjannut Tom McCarthy. Pääosissa nähdään Richard Jenkins, Haaz Sleiman ja Danai Gurira.Elokuvasta voi lukea englanniksi lisää IMDb:stä ja Wikipediasta.
Voisikohan etsimäsi teos olla "Puntelit"-sarjan kirja nimeltä Mittarimato, tekijöinä Terry Ward ja Bernie Kay? Kun googlaa "Puntelit" Googlen kuvahaulla, löytyy sarjan kansista ainakin smurffin näköisiä otuksia. Teos näyttäisi löytyvän ainakin Kuopion varastokirjastosta, josta sen voi kaukolainata omaan kirjastoosi: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=puntelit&type=AllFields
Sen verran vanhasta teoksesta on kyse, että se on luetteloitu tietokantoihin hyvin vähäisin tiedoin, eli alkuperäisnimikään ei luettelointitiedoista selviä. Löysin kuitenkin tekijöiden nimellä googlaamalla tällaisen brittiläisen Pondles-televisiosarjan: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Pondles
Voisikohan olla niin, että...
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988).
Etsimäsi kirja on Veera Ikosen Pimeässä syttyy majakka (2022). Alla olevasta linkistä voit lukea kuvauksen kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510478967…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Ja täältä voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta löytyy tietoa suosituimmista nimistä. Etunimitilasto on ladattavissa vuodelta 2023.
Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Miehet, vain ensimmäiset etunimet: Jouko sijalla 54.
Aivan aluksi kannattaisi olla yhteydessä PHP Holdingiin. Jos asia ei ratkea suoraan sieltä, niin oletettavasti sieltä kuitenkin osataan neuvoa eteenpäin. PHP Holdingin yhteystiedot löytyvät täältä Yhteystiedot – PHP Holding Oy .
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on käännetty vain saksan ja unkarin kielille:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tästä tietokannasta puuttuvat tiedot lehtiin ja kirjoihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. SKS:n kirjastossa asiaa selviteltiin käymällä läpi SKS:n käännösjulkaisukokoelmaa ja venäjänkielisiä kirjallisuuslehtiä. Näistäkään ei "Hauen laulua" löytynyt.
Täyttä varmuutta asiasta on hyvin vaikea saada, mutta on varsin todennäköistä, että tätä runoa ei ole käännetty venäjäksi.
Kyseessä lienee englantilaisen Serif-nimisen yhtiön tuote. Sille ei ole olemassa suomenkielistä ohjekirjaa, eikä verkkokirjakaupoista löytynyt mitään myöskään englanninkielellä. Yhtiön kotisivuilta osoitteessa http://www.serif.com löytyy jonkinlaisia ohjeita.
Voisit myös kysyä kirjastosta kuvankäsittelyn suomenkielisiä yleisoppaita. Uusimmasta päästä ovat esim. Haugland: Digitaalinen kuvankäsittely (2000) ; Linjama: Kuvankäsittely (1998); Pesonen: Kuvittele - kuvankäsittelyn oppikirja (1998); Pihlanko: Digitaalinen kuvankäsittely (1999). Hyviä vinkkejä voi löytyä myös muiden kuvankäsittelyohjelmien oppi- ja opaskirjoista.
Tässä lentokoneisiin liittyviä kirjavinkkejä:
Kaunokirjallisuutta:
Herge : Lento 714 (Tintti-sarjakuva)
Blyton, Enid : Viisikko vapauttaa lentäjät.
Verne, Jules : Kuumailmapallolla Afrikan halki. Alkuteos ilmestynyt 1863. Suomenkielisen kirjan takakansi: "Keksijä Samuel Ferguson, hänen palvelijansa Joe ja ystävänsä Dick Kennedy lähtevät ylittämään kuumailmapallolla vielä varsin tuntematonta Afrikan mannerta.Matka alkaa Itä-Afrikasta Sansibarin sulttaanikunnasta kohti länttä ja jatkuu yli Saharan autiomaan. Miehet kokevat matkallaan tuhat ja yksi huikeaa seikkailua ja henkeä salpaavaa jännityksen hetkeä"
Hamre, Leif: Lentokone kadoksissa. Norjankielinen alkuteos 1957, suomeksi 1958. Kirjassa ambulanssikone lähtee pohjois-Norjaan,...
Runo sisältyy Helena Anhavan kokoelmaan "Vuorosanoja" (1973). Runolla ei ole erillistä nimeä. Sisällysluetteloon siitä on merkitty aloitussäe "Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan".
Anhava, Helena: Vuorosanoja : Runoja.
Helsinki: Otava, 1973.
110 s.
Lisäpainokset: 2. p. 1976. - 3. p. 1983.
ISBN: 951-1-00685-1 (nid.)
Runo, samoin kuin alkuperäiskokoelma kokonaisuudessaan, sisältyy myös kokoomateokseen Anhava, Helena: "Runot 1971-1990". Helsinki: Otava, 1990.
