Hain Internetistä Googlella, Altavistalla ja Ask Jeeves -hausta. Tuloksena oli lähinnä myynnissä olevia Miranda MacQuittyn kirjoja. Tarkistin Ebsco-tietokannan, jossa on englanninkielisiä lehtiartikkeleita: artikkeleissa oli lyhyitä arvioita MacQuittyn kirjoista. Valitettavasti missään ei ollut hänestä henkilötietoja. Häneltä on ilmestynyt kymmenkunta kirjaa luonnosta ja eläimistä, niistä on suomennettu seuraavat: Aavikko, Hait ja Valtameri.
Teoksen nimi on "Crimes célèbres". (Paris: Administration de librairie, 1839-1841.)
Lähde: http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/sommaire.html .
Klikkaa "Bibliographie - Oeuvres complétes"
tai avaa PDF-tiedosto osoitteessa http://www.dumaspere.com/pages/oeuvre/biblio.pdf .
Hei,
Varmin valinta on kirjasto, jonka palveluihin kuuluu paja/verstas. Kirjasto 10:n kaupunkiverstas Helsingin keskustassa tarjoaa käyttöön myös kuvankäsittely- ja julkaisuohjelmat. Espoon kirjastoista kuvankäsittelyä voi tehdä esimerkiksi Sellon tai Entressen kirjastoissa.
Kuvankäsittelyä varten on näissä kirjastoissa varattava aika.
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
Blondi tuli taloon -sarjan asetelma on hieman toinen kuin Pulmusten. Pulmusten voidaan ajatella kuvaavan enemmänkin ydinperheen kriisiä. Perhe koostuu äidistä, isästä ja kahdesta lapsesta. Blondi tuli taloon -sarjassa perheestä puuttuu äiti ja talouteen muuttaa asumaan yksihuoltaja, joka auttaa perhettä. Samanlaisena voisi ehkä pitää enemmän amerikkalaista Nanny-sarjaa, jossa äidittömään talouteen muuttaa pirteä lastenhoitaja. En kyllä muista että Blondi tuli taloon -sarjassa olisi ollut mitään erityisesti Pulmusista lainattuakaan.
Kyllä isä osaa -sarja on siltä osin samanlainen, että siinä on ydinperhe. Sarjan huumori on kuitenkin lempeää, enemmän koko perheen ohjelmaksi sopivaa, ja perheenjäsenten välinen kiintymys käy ilmi sarjan...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa.
Lastenosaston keittokirjakokoelmaan kannattaa tutustua; kohdeyleisö huomioon ottaen on sekä tarvittavien ruoka-aineiden määrä että valmistamiseen käytettävä aika kohtuullinen.
Kirja Lapsiperheen vegaanikeittokirja lupaa sujuvoittaa arkea. Tarjolla on tiistain kohdalla nopeita pannureseptejä.
https://vegaaninruokavuosi.com/2020/09/17/lukunurkka-lapsiperheen-vegaa…
Yksinkertaisimmin syy selviää, jos käyt kirjastossa selvittämässä asian. Yksi mahdollinen syy voi olla se, että mikäli sinulla on ollut 18-vuotissyntymäpäivä niin korttisi voimassaoloaika on päättynyt. Kortin saa taas voimaan, kun käyt kirjastossa mukanasi kuvallinen, voimassa oleva henkilötodistus (passi, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilökortti).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti muotia eri tavoin käsittelevää tietokirjallisuutta. Sopivia asiasanoja näitä etsiessä ovat esimerkiksi "muoti" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuoti__Orightresult__U?lan…
Yhdistelmä "muotiala pukeutuminen" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuotiala%20pukeutuminen__O…
Myös asiasana "vaatesuunnittelu" antaa vaihtelevasti sopivia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svaatesuunnittelu__Orightre…
Näillä voi siis etsiä. Hakutuloksia voi rajata vasemman laidan rajoittimilla, kuten valitsemalla aineiston kieleksi vain suomen.
Varsinaisesti nuorten osastolle sijoitettuja muotia käsitteleviä teoksia on helmet-kirjastoissa aika niukasti:
Style : löydä oma...
Kirjastojen luetteloista löysin yhden tutkimuksen losseista, joka on tehty Varsinais-Suomen losseista:
Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst : landvägsfärjorna och färjkarlarna utanför Egentliga Finlands kust 1920-1960 : Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960, 1995.
Löytyi myös julkaisu: Silta- ja lauttatoiminta 1980-luvulla / [julk.] Tie- ja vesirakennushallitus, 1981.
Tieliikenteen historiaa käsittelevässä kirjassa: Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osa 3,
käsitellään jonkin verran myös lossien historiaa, lossireittejä ja lossarin työtä. Kirjassa on hyvä lähdeluettelo ja kerrottu mm. haastateltujen ihmisten nimet.
Kirjassa: Aro, Ilpo: "Hyvällä pääsee hyhmässä... : autoistumisen vaiheita Liperin...
Tiedustelemasi kappale löytyy cd-levynä Sky: The Great Balloon Race pääkaupunkiseudun kirjastosta Espoosta Leppävaaran kirjastosta luokasta 78.891. Oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön täyttämällä cd-levy lähetetään asiakkaan kotikirjastoon, josta sen saa lainaksi.
Netistä löytyy paljon yksinkertaisia ohjeita hakusanoilla parin raaka-aineen ruoka myös suomeksi.
Vielä ei ole kirjoja, jotka mainitsevat olevansa muutaman raaka-aineen ohjeilla täytettyjä.
Yksinkertaisia reseptejä kyllä löytyy kirjoinakin esim. Taina Jääskeläisen Opiskelijan keittokirja, Helena Lylyharjun ja Kari Martialan Ajatusta arkiruokaan sekä Vivi-Ann Sjögrenin köyhän ritarin keittokomero.
Myös pula-ajan keittokirjoista löytyy yksinkertaista ja halpoja, muutaman raaka-aineen reseptejä. Helmet hakutulos
Samoin monet yhtä raaka-aineitta käsittelevät keittokirjat sisältävät myös parin aineen reseptejä Esim Peruna, Kananmuna ja Pasta keittokirjat.
Panttipataljoonasta on tehty dokumenttielokuva vuonna 1988 (ohjaaja Tapani Itäranta). Sitä ei ole saatavilla tallenteena.
Elokuvan tiedot Elonetissa: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_131999
Valitettavasti kirjaston poistettavista kirjoista ei oteta vastaan toiveita, eikä Turun pääkirjaston kerran vuodessa järjestettävään poistokirjamyyntiin voi tehdä varauksia. Vähän vanhempien, kirjakaupoista löytymättömien kirjojen metsästämisessä esimerkiksi seuraavat internetin kauppapaikat voivat olla suureksi avuksi:
https://www.antikvaari.fi/
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Vinkattakoon tässä, että joku näyttäisi tällä hetkellä myyvän kyseistä Markku Turusen kirjaa kolmella eurolla huuto.netissä.
Maakuntatunnuksia on valittu eri tavoin ja pitkällä aikavälillä (1980-luvulta 2010-luvulle). Esimerkiksi Uudenmaan liiton sivuilla, sanotaan että Uudenmaan maakuntatunnukset on valittu äänestämällä. Myös kaikki maakuntajärvet on äänestetty vuonna 2011. Valinnan on voinut tehdä myös mm. asiantuntijaraati tai maakuntahallitus. Esimerkiksi Pirkanmaan maakuntaeläimen (valkohäntäkauris) on valinnut Maakuntahallitus. Maakuntakukat puolestaan nimesi vuonna 1982 Suomen Kotien Kukkasrahaston ja Suomalaisuuden liiton asettama maakuntakukkatoimikunta. Linnut on valinnut Lintuntieteellisten yhdistysten liitto (LYL, nykyinen BirdLife Suomi) vuonna 1985 yleisöäänestyksen perusteella. Mitään yhtenäistä tapaa tai valitsijatahoa ei siis ole ollut. ...
Annetut tuntomerkit sopivat Hiltrud Baierin vuonna 2018 julkaistuun romaaniin Helle Tage helle Nächte. Tätinsä Annan puolesta kirjettä Petterille Jokkmokkiin tosin kuljettaa hänen sukulaistyttönsä Frederike.Rezension: Hiltrud Baier: Helle Tage helle Nächte - DFG
Tampereen kaupungin verkkosivuilta osoitteesta
http://www.tampere.fi/hallinto/koulutustoimiala/index.html löytyvät Tampereen kaupungin koulutustoimialan yhteystiedot.
Annalan koulusta tietoa enemmän sivulla http://www.info.tampere.fi/a/annala/
Kirjastossa voitte etsiä Annalan koulusta kirjoitettuja lehtijuttuja mm. Aamulehden arkistosta.
Aamulehden arkistoa voi käyttää sekä kirjaston että koulujen työasemilla.
Teoksessa Koululait (2994)löytyy tietoa peruskouluun liittyvästä lainsäädännöstä. Samaa tietoa voi hakea myös verkosta osoitteesta www.finlex.fi, jossa tarkemmat ohjeet haun suorittamiseksi.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
