Hyviä sivustoja mainitsemiesi Unicefin ja Pelastakaa Lapset RY:n lisäksi ovat mm.:
- Maailma.net, http://fi.oneworld.net. Sivuilta pääsee eri maiden vastaaviin yhteistyöportaaleihin.
- Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyösivusto, http://global.finland.fi/index.php?kieli=1, jossa kielivalintana mm. ruotsi.
- Child rights information network CRIN, http://www.crin.org/ . Sivuilta on linkit paikallisiin sivustoihin.
- Etelä-Amerikan YK-liittojen sivusto, http://fmanu.americas.tripod.com/americalatina/.
- Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, http://www.kepa.fi, sivustot ovat myös sekä ruotsiksi että espanjaksi.
- Kansainvälinen Plan-järjestö, jolla on vastaavat sivut usealla kielellä.
http://www.plan-international.org/.
Monille...
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Hei,
Viddlan mukaan kirjastosi määrittele, kuinka monta elokuvaa voit yhden kuukauden aikana katsoa. Palvelu kertoo jäljellä olevien lainojen määrän.
Eli kannattaa lähestyä omaa kirjastoasi, jos sillä on kyseinen palvelu käytössä.
Asiakastietue putoaa pois rekisteristä, jos korttia ei muutamaan vuoteen käytetä. Kannattaa käydä kirjastossa varmistamassa asia. Osan omista tiedoista voi halutessaan täyttää Helmet-sivun kautta etukäteen. (Mustasta alaosasta: INFO - Asiakkaana kirjastossa - Kirjastokortti ja lainaaminen - Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi). Tällöin asiointi kirjaston palvelutiskillä käy joutuisammin, eikä tarvitse puhua omia henkilötietoja ääneen. Asioidessa on oltava mukana kuvallinen henkilötodistus.
Zoryu byut -tekstiä en valitettavasti löytänyt suomeksi, mutta englanniksi, The Bells of Dawn, sanat löytyvät tästä äänitteen liitteestä, sivulta 23, https://www.chandos.net/chanimages/Booklets/OD1238.pdf. Säveltäjä on Gyorgy Sviridov (1915–1998) ja teksti Alexander Pushkin (1799-1837). Pushkinin runojen käännöksiä löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Kaupunkimetsistä löytyy aineistoa hakupalvelu Finnan kautta. Kaupunkimetsien historiaa käsitellään mm. Leevi Lehdon kirjassa Elämää helsinkiläismetsissä = Livet i helsingforsskogar : Helsingin kaupunginmetsänhoidon syntyhistoriaa (1990), joka löytyy mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1366700__Sel%C3%A4m%C3%A4…;
Tässä linkki Finnan hakutulokseen. Tulosta voi halutessaan rajata esim. opinnäytteisiin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…;
Sopivia lähteitä löytynee myös hakusanalla taajamametsät:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Etsimäsi kissa-aakkosrunot ovat Kaarina Helakisan kirjoittamia ja voit lukea ne teoksesta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988).
Ensimmäinen viidestätoista kissa-aakkosrunosta on nimeltään Kissani on ainutlaatuinen ja bisarri kuin A ja B ja viimeinen on Kissani on ällistyttävä kuin Ä ja Ö.
Alla olevassa linkissä on avattuna teoksen sisältö.
https://finna.fi/Record/vaski.125007#componentparts
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen Danske Bankin historia alkaa vuonna 1887 perustetusta valtion Postisäästöpankista. Pankin nimeksi muutettiin Postipankki vuonna 1970. Postipankista tuli Leonia vuonna 1998 ja sittemmin Sampo-konsernin omistama Sampo Pankki vuonna 2001. Sampo-pankki nimellä toimittiin vuosien 2001-2012 aikana, jonka jälkeen pankin nimi muuttui Danske Bankiksi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi))
Youtubesta löytyy melko kattavasti vanhoja suomalaisia mainoksia eri aikakausilta. Etsiessäni käytin hakusanoja ”sampo-pankki mainos”, ”pankki mainos”. Näillä hakusanoilla en löytänyt tuloksia. Lisäksi tarkastelin joitakin yleisempiä mainoskokoelmavideoita vuosilta 2001-2012 (hakusanoilla ”vanhoja mainoksia”). Valitettavasti en...
IMBD-tietokannan mukaan laulu löytyisi elokuvan Kenen joukoissa seisot ääniraidalta. Esittäjinä Kiti Neuvonen ja Paavo Raninen. Linkki tietokantaanElokuva löytyy mm. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. Linkki Finna.fi
Kansanperinteen kautta on sukupolvelta toiselle siirtynyt esimerkiksi monenlaisia luontoon ja työntekoon liittyviä uskomuksia. Seuraavista kirjoista löytyy perinnetietoa ja uskomusten taustaa.
Laiho, Antto, Wanhan kansan merkkipäivät, Karisto, 1997.
Relve, Hendrik, Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä,
Atena, 2002. (Tämän kirjan mukaan esimerkiksi saunavihdat on paras tehdä Juhannuksen aikoihin).
Metsä ja metsän viljaa, SKS, 1994.
Vanhassa vara parempi, vanhoja ja hyviksi havaittuja ohjeita nykyajan ihmisille, Valitut palat, 2000.
Vilkuna, Kustaa, Vuotuinen ajantieto, Otava, 1994.
Suoraa selitystä tähän ei löytynyt suomenkielisistä lähteistä, mutta alkoholi vaikuttaa kaikkialla elimistössä ja silmien valonarkuus sekä kipu ovat suhteellisen yleisiä vaivoja krapulassa. Alkon sivuilla kerrotaan, että ”Krapulassa on kyse alkoholin vieroitusoireista. Jo yhden promillen alkoholipitoisuus veressä aiheuttaa elimistön kuivumista ja verensokerin laskua, joista krapula aiheutuu”. Olettaisin, että silmien kipu johtuu elimistön kuivumisesta, jolloin myös silmät kuivuvat. Silmien kuivuus aiheuttaa ihmisillä usein kipua. Lisäksi krapula aiheuttaa verensokerin laskua, joka puolestaan aiheuttaa päänsärkyä, ja tämä saattaa heijastua silmiin.
Lähteet:
Alko.fi - Alkoholi ja terveys -artikkeli
Terveyskirjasto – Alkoholi ja terveys...
Kyseessä voisi hyvin olla Final Destination. Juoni on muuuten täsmälleen kuvailemasi kaltainen, paitsi että päähenkilö lentää ulos koneesta, eikä pakene itse.https://www.imdb.com/title/tt0195714/
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli....
Olet varmaankin yrittänyt kirjautua ePressiin muualla kuin kirjastossa? Kuten ePressin ohjeissa sanotaan, palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Se ei vaadi käyttäjätunnusta eikä salasanaa. Etäkäyttömahdollisuutta ePressissä ei siis ole.
Olisiko kyseessä seuraava kirja: Ottiell Jürissaar: Kevääntytöt. Kirja on suomennettu viron kielestä vuonna 1993 ja se löytyy Helsingin pääkirjastosta.
Sukulaisten lisäksi ikäihmisiä voi digitalisoinnin ongelmissa auttaa myös esimerkiksi kirjastojen digiapu, jolloin apua tai opastusta antavat esimerkiksi alan opiskelijat tai järjestöjen vapaaehtoiset. Apua tarjoavat myös monet kuntien ja järjestöjen hankkeet. Toivottavasti tieto näistä mahdollisuuksista tavoittaa mahdollisimman monet iäkkäät, vaikka nyt korona-aikana tämäkin toiminta on katkolla.
Testamentin voi edelleen kirjoittaa myös käsin.
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
