Hei!
Espoon pääkirjastossa on soitonopas (kirja ja CD) Beamer, Keola: Hawaiian slack key guitar:fingerstyle arrangements and techniques, 1998, joka ilmeisesti on sama kuin Kotkassakin.
Lisätietoja saa osoitteesta:Dancing Cat Records, Dept. SKPO, Box 639, Santa Cruz, CA 95061. Netistä voi tilata oppaita esim. osoitteest
ice.ucdavis.edu
www.dancingcat.com
www.slackkey.net
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyi kaksi nimekettä, jotka käsittelevät työskentelyä Portugalissa, mutta molemmat ovat englanninkielisiä. Informaatiota saa ainakin Suomi-Portugali-seuran kotisivuilta http://koti.phnet.fi/spyhd/ ,joilla esitellään myös maan tapakulttuuria.
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Ikävä kyllä en löytänyt sanakirjoista tai muodin historia- kirjoista tarkkaa selitystä evening suit- käsitteelle. Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1992) miehen iltapukeutumisesta neuvotaan, että mies pukeutuu tummaan pukuun, valkoiseen paitaan, tyylikkääseen solmioon, mustiin ohutpohjaisiin kenkiin ja rintataskunenäliinaan. Merkittävillä päivällisillä, juhlavastaanotoilla, juhlavissa ensi-illoissa, gaaloissa ja tanssiaisissa mieheltä edellytetään yleensä smokkia. Monessa lähteessä, joita tutkin, todettiin, että smokkia ei käytetä ennen klo 18.00 pidettävissä tilaisuuksissa. Yksi näistä lähteistä on Yhteishyvän nettisivut pukeutumiselle http://www.yhteishyva.fi/pukeutuminen/neuvoja_pukeutumiseen/pukeutumisk…
Pekka Hämäläisen kotisivuilta löytyy seuraavanlainen listaus (http://pekkahamalainen.com/kirjat):
Isä ja minä, Minerva Kustannus Oy 2010
Sinulla on vain yksi elämä, Minerva Kustannus Oy 2009
Elämä on epäreilua, Minerva Kustannus Oy 2008
Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä, Minerva Kustannus Oy 2007
Ihmisen kokoinen työyhteisö, Tammi 2005
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 2004
Rohkeuden voima, Tammi 2004
Jaksamisesta innostumiseeen työssä ja elämässä, Tammi 2001
Hyvä parisuhde, Ajatus 2000
Naura poika, naura!, Tammi 1999
Yllättävä voima – lähempänä kuin arvaatkaan, Tammi 1998
Voittaja vai häviäjä – päätä itse!, Tammi 1996
Jos tapahtuisi ihme, Tammi 1994
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 1993
Rakkaani, työn sankari, Ajatus 1991
Perhe...
Todennäköisesti historian tunneilla on käsitelty isoavihaa. Voisiko olla kyse Kustaa H. J. Vilkunan kirjasta Viha: perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005)? Sieltä ainakin löytyy tarinoita raakuuksista.
Tai sitten se on mahdollisesti jokin vanhempi isoavihaa käsittelevä teos. Helmetistä (www.helmet.fi) voi etsiä hakusanalla isoviha, jolloin tulee näkyviin kaikki pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä historian vaihetta käsittelevät teokset.
Tuota runoa ei siteerattujen sanojen perusteella valitettavasti löytynyt. Kielellisen ilmaisun perusteella kyse tuskin on varsinaisesta kirjallisesta (eli esim. jossain runokokoelmassa julkaistusta) tekstistä, jolloin mahdollisuudet sen jäljittämiseen ovat häviävän pienet.
Jos joku tunnistaa tekstin, niin toivon mukaan jakaa tietonsa.
Taistelukalan ja kirsikkabarbien yhteensopivuuteen ei voi antaa varmaa vastausta, sillä se riippuu kyseisten kalayksilöiden luonteesta. Taistelu- ja muiden huntueväisten kalojen kohdalla ongelmana on, että joidenkin lajien kalat saattavat vahingoittaa niitä nyppimällä niiden eviä. Monet barbikalat tunnetaan mahdollisina evien näykkijöinä, mutta kirsikkabarbeja ei pidetä tämän suhteen pahimpana lajina.
Taistelukalat viihtyvät toisaalta parhaiten hieman lämpimämmässä vedessä kuin kirsikkabarbit, joten lämpötilan suhteen akvaariossa on tässä tapauksessa tehtävä kompromissi.
Lähteet ja lisätietoa:
Sannan akvaariosivut: http://millia.aqua-web.org/tekstit/kalat/labyrinttikalat/taistelukala.htm
Varjo, Markku: Akvaarion perusopas (AquaGeo,...
Kirjaa ei löydy Helmet-kirjastoista, mutta kylläkin muualta Suomesta muutamasta paikasta. Kirjasta voi tehdä kaukopalvelutilauksen osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu. Kaukopalvelu on maksullista. Vantaalla kotimaasta tilattu kaukolaina maksaa 7 euroa.
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
2. Kuormastokomppanian sotapolkua voi seurata komppanian digitoiduista sotapäiväkirjoista, joita on säilynyt melko kattavasti vuosilta 1941-1944. Kätevimmin niitä pääsee lukemaan Sotasampo-palvelun kautta.
Yleisellä tasolla kuormastokomppanioiden toiminnasta kertoo gradussaan Viliina Julkunen:
"Armeijan voidaan silti sanoneen liikkuneen hevosilla, sillä rintamalla sotatoimialueella käytettiin pääasiassa hevosia: tykit olivat pääosin hevosvetoisia ja kuljetuksia varten oli perustettu 77 hevosvetoista kuormastokomppaniaa, joihin jokaiseen kuului 128 hevosta ja jokaiseen divisioonaan kuului lisäksi 153 hevosen suuruinen ampumatarvikekolonna. Lyhyet kuljetukset rintamalle tehtiin rivistökuljetuksina eli kolonna-ajoina, joissa...
Tässä muutama oma suosikki elokuvahaasteen kohtaan 49. "Kirjaston henkilökunnan suosittelema elokuva". Linkeistä pääset lukemaan sarjojen/elokuvien tiivistelmän MyAnimeList sivulta. Mukana on myös pari anime-elokuvaa.
Violet Evergarden (13 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/33352/Violet_Evergarden
Ping Pong the Animation (11 jaksoa, 23 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/22135/Ping_Pong_the_Animation
Redline (elokuva, 1 tunti 42 min.)
https://myanimelist.net/anime/6675/Redline
Katanagatari (12 jaksoa, 50 min. per jakso)
https://myanimelist.net/anime/6594/Katanagatari
Sword of the Stranger (elokuva, 1 tunti 43 min.)
https://myanimelist.net/anime/2418/Stranger__Mukou_Hadan
Sodanajan autokomppanioista on kirjoitettu melko vähän, mutta Juha Ratinen avaa 1930-luvun liikekannellepanojärjestelmää väitöskirjassaan ”Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : suomalaisen liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen 1918-1945” (Maanpuolustuskorkeakoulu 2018). Lähtökohtaisesti joukot perustettiin saman reserviläisalueen reserviläisistä: ”Perustettavan joukon aselajin mukaisesti koulutetut reserviläiset, yhdessä suojeluskuntien muodostamien kaaderirunkojen kanssa olivat merkittävä kehitysaskel koulutustason ja sotakelpoisuuden parantamisessa. Kun sijoitettu henkilöstö oli vielä kotoisin samalta paikkakunnalta ja miehet tunsivat toisensa, muodostui komppanioita ja pattereita, joiden yhtenäisyys oli...
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi...
Vaski-kirjastojen tietokannasta ei kysymäsi nimistä näytelmää löydy. Sen sijaan Finna-tietokannasta löysin kuunnelmanJälkeen vedenpaisumuksen : kuunnelma | Turun yliopisto | Finna.fiKuunnelma sisältyy muun muassa Turun yliopiston kirjaston kokoelmiin, josta sitä voi tiedustella.Halutessasi voisit myös kysyä etsimästäsi näytelmästä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:ltä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
Käytä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussan tarkennettua hakua (klikkaa kohdasta tarkennettu haku) http://www.libplussa.fi Valitse sitten haku asiasanalla. Voit kirjoittaa laatikkoon hakulauseeksi: neuvottelutaito tai viestintä. Valitse kohdasta 'tarkenna' tarvittaessa asiasanahaku (vieritä laatikon reunassa olevaa nuolta), ja kirjoita hakusanaksi englannin kieli. Klikkaa seuraavaksi kohdasta tee haku.
Näin saat kymmenen viitettä, joista ainakin teokset Kokous- ja neuvottelukielen käsikirja suomi-englanti (1988) ja Brims, Jim: English for negotiating (1984) näyttäisivät sopivan kysymykseesi. Muiden viitteiden soveltuvuudesta tarkoituksiisi voit päätellä jotain katsomalla täysistä tiedoista niille annettuja asiasanoja....
Ainakin Sanoma-yhtiön lehdissä on aiheesta ollut juttuja seuraavasti:
Helsingin Sanomat 8.9.1995
Iltasanomat 8.9.1995
Helsingin Sanomat 29.6.1997
Helsingin Sanomat 18.2.1999
Helsingin Sanomat 3.9.2005
Helsingin Sanomat 7.9.2005
Kirjoittelun aiheuttajana on myös ollut Anssi Auvisen v. 1997 tarkastettu väitöskirja (Tampereen yliopisto)
Cancer risk from low doses of ionizing radiation
Säteilyturvakeskus on myöhemmin pyrkinyt selvittämään asiaa, sen tutkimusraportin pääkohdat voi lukea osoitteessa
http://www.stuk.fi/tutkimus/terveyshaitat/fi_FI/lento/. Tämän tutkimuksen tekijä oli Katja Kojo.
Säteilyturvakeskuksen sivuilta löytyy runsaasti tietoa säteilyn terveysvaikutuksista ja niistä kirjoitetuista artikkeleista http://www.stuk.fi/.
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
