Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy muutama elokuvan tuottamista käsittelevä teos, yksi suomenkielinen: Hyytiä, Riina: Ennen kuin kamera käy: ideasta kuvauksiin: tekijät kertovat (2004), ja kolme englanninkielistä: Kaufman Lloyd: Produce your own damn movie! (2009); Musburger, Robert B.: Introduction to media production: the path to digital media production (2009); Thurlow, Clifford: Making short films: the complete guide from script to screen (2007). Teokset ovat lainattavissa useasta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Vaski-verkkokirjastosta ei valitettavasti pysty varaamaan samaa nimekettä samalle kortille kuin yhden kappaleen. Oppimateriaalikeskuksesta
http://oppimateriaali.turku.fi/
löytyy kattava valikoima lasten ja nuorten kirjallisuutta, ja sieltä voi lainata samaa kirjaa koko luokalle.
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
Järvenpään ja Keravan kirjastot kuuluvat Kirkes-kirjastoihin, jonka alueella kirjoja voi palauttaa mihin tahansa kirjastoon. Tarkoittaa siis että Järvenpään kirjastosta lainattu kirja voi palauttaa Keravan kirjastoon ja päinvastoin.
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Valitettavasti en löytänyt tietoa nimimerkkiä "Tapsi" käyttäneestä henkilöstä Maija Hirvosen "Salanimet ja nimimerkit" (BJT Kirjastopalvelu, 2000), E.J. Ellilän "Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä" (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1966) tai Suomen sanomalehtimiesten liiton "Luettelo Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä käytössä olevista nimimerkeistä" (1945) -kirjoista.
Tein myös tietokanta- ja Google-hakuja, mutta en löytänyt lisätietoa asiasta. Asiaa voisi tiedustella Suomen Kuvalehden toimituksesta, mutta jos nimimerkkiä ei ole koskaan paljastettu, sen selvittäminen voi olla vaikeaa ilman yhteyttä tuona aikana lehdessä työskennelleisiin henkilöihin.
Englanninkielen opiskelun kuvasanakirjoja on julkaistu sekä lapsille, että aikuisille. Aikuisten suomi-englanti kuvasanakirjoissa on usein mukana kolmaskin kieli.
Aikuisten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/aikuisten-kuvasanakirjat
Lasten kuvasanakirjoja:
-https://tinyurl.com/lasten-kuvasanakirjat
Roppo saattaa liittyä karjalaisiin ristimänimiin Trupho, Ruppana (venäjän Trufan) tai Trohpi, Rohpi (venäjän Trofim).
Toisaalta Ropo nimeen voisi sisältyä esim. Robertin, muinaissaksassa Hrodebert, kansanomainen puhuttelumuoto, joita ovat meillä olleet mm. Ropi, Rope, Roppo ja Ruoppo.
(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988)
Suomeksi on ilmestynyt vain nuo kaksi jotka tiedät. Ruotsiksi on kolmas, nimeltään Dårarnas ö. Se on ilmestynyt tänä vuonna (2007). Suomalaiselta kustantajalta ei ole vielä tullut ennakkotietoa, tuleeko ja milloin tämä kolmas kirja suomeksi.
Suomen yleiset kirjastot ottavat mielellään vastaan sellaisia lahjoituksia, jotka sisältävät tarpeellista, kirjastosta puuttuvaa tai huonosti tarjolla olevaa aineistoa. Sen sijaan kirjastot eivät halua "tarpeetton" eli sellaista aineistoa, jota on kokoelmissa jo riittävästi.
Kannattaa ottaa yhteyttä oman lähikirjaston johtajaan ja kertoa hänelle, mitä kirjoja voisi kirjastolle lahjoittaa. Kirjastojen johtajilla on asiantuntemusta arvioida, onko lahjoitukselle tarvetta vai ei.
Jos kirjasto ei tarjottuja kirjoja tarvitse, siitä ei kannata pahoittaa mieltään. Kaikilla on tilanahtautta, jota ei haluta pahentaa tarpeettomalla aineistolla. Mutta aina voi ottaa yhteyttä ja tarjota :)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
En löytänyt Elina Välke Liljamaasta muita kirjallisia lähteitä kuin Kuka on kukin -teoksen tiedot Lauri Välkkeen yhteydestä (ja myös tyttären puolison Kaarlo Heikinheimon yhteydestä). Niissä kerrotaan Liljamaan olleen piirustuksen opettaja, Välkkeen puoliso vuodesta 1929 sekä että hänen vanhempansa olivat Efraim Liljamaa ja Helena Engberg ja lapsensa Liisa s.1930 ja Eeva s.1931. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä löytyy mainintoja taitelija Lauri Välkkeestä, Elina Liljamaa vain isän, tehtailija Liljamaan, kuolinilmoituksesta.
Elina Välkkeen nimi mainitaan useammassa Viipurin taiteilijaseura näyttelyesitteessä, joten Viipurin taiteilijaseurasta voisi tiedustella, onko heillä matrikkelia, lehtileikkeitä tai arkistoja heidän...
Shoot the moon tarkoittaa verkon sanakirjojen mukaan sitä, että yrittää tavoittaa jotain, jolla saa suurimman mahdollisen menestyksen. Understanding Shoot the moon A Guide to English idioms -videossa kerrotaan, että sanonta olisi saanut alkunsa korttipelistä, jossa shoot the moon olisi tarkoittanut sitä, että otetaan riski ja tähdätään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, https://www.youtube.com/watch?v=1EPkwKzS0doSanakirjoista löytyy muoto shoot for the moon, joka tarkoittaa myös sitä, että pyrkii siihen, mitä eniten toivoo ja pyytää sitä, mitä eniten haluaa, SHOOT FOR THE MOON | English meaning - Cambridge Dictionary. Englanti-suomi idiomisanakirjassa on esimerkki Shoot for the moon and ask them to pay your bills ja se on käännetty Pyydä...
Kaukopalvelulomake löytyy kirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/ kirjasto-info. Sieltä pääsee suoraan täyttämään lomakkeen. Toinen mahdollisuus on kirjastoissa täytettävä lomake.
Hinnat löytyvät samasta paikasta.
Kirjastoalan erikoistietokantoja Library and Information Science Abstractsia(LISA) ja EBSCO -tietokannasta löytyvää Library, Information Science @ Technology Abstractsia(LISTA)kannattaa kokeilla, mutta on syytä rajata aihealue tarkemmin, sillä psykologia on hakusanana liian laaja. Usein on hyödyksi aloittaa haku tietystä tutkijasta, jonka työstä on kiinnostunut. Copac -tietokantaa kannattaanee myös kokeilla.
The British Libraryn Internetsivuilla, osoitteessa www.bl.uk, kirjastoammattilaisille tarkoitettujen linkkien joukossa on tutustumisen arvoinen Internet Library for Librarians, jossa on esim. luetteloita kirjastoalan tieteellisistä lehdistä.
Kysymys nro 1:
HelMet-tietokannasta ja Fennicasta löytyy vain yksi Quignardin teos, joka on käännetty:
Kaikki elämän aamut / Pascal Quignard ; suomentanut Annikki Suni /
Helsingissä : Otava, 1992
--> valitettavasti en löytänyt kyseistä sitaattia ko. kirjasta.
Kysymys 2:
FENNICA-bibliografiasta (https://finna.fi ) ei löytynyt viitteitä Nicolas Bouvier'n teoksiin, joten häntä ei liene suomennettu. Yliopistokirjastoista löytyy hänen teoksiaan, myös Helmet-kirjastoista löytyy yksi englanniksi The Japanese chronicles.
Wikipediasta löytyy hänestä myös mukavasti tietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nicolas_Bouvier
Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajina ovat toimineet vuosina 1991-1996 Veikko Lappalainen, vuosina 1997-2003 Raimo Matikainen ja vuodesta 2004 lähtien Elias Ekdahl pääjohtajan nimikkeellä.
Lähde:
Kauranne, L. K. [et al.] 2010. Ikuisesti nuori : Geologian tutkimuskeskuksen 125-vuotishistoriikki. Summary: Geological Survey of Finland - a brief history 1886-2011. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 185 p.
Libanonilais-kanadalaisen kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Wajdi Mouawadin teoksia ei valitettavasti ole suomennettu lukuun ottamatta yhtä näytelmää, joka ei kuitenkaan ole lainattavissa yleisistä kirjastoista. Mouawadin tuotanto koostuu pääasiassa näytelmistä ja kuunnelmista. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme romaania.
Näytelmäkulman tietokannasta löytyy Mouawadin suomennettu näytelmä, Poltto (Incendies, suom. Reita Lounatvuo). Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa syksyllä 2008.
https://finna.fi
http://www.wajdimouawad.fr/
http://www.dramacorner.fi/fi/naytelmakulma
http://ilona.tinfo.fi/
Lastenkirjainstituutin Onnet –tietokannasta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta löytyvät seuraavat ainakin yhden kirjastoaiheisen runon sisältävät lastenrunokokoelmat :
Mansikki ja moni muu : runoja.Mervi Heikkilä ; kuvitus: Virpi Penna
Helsinki : Kirjapaja, 2009.
Kaupunkiretki : lastenrunoja. Jukka Itkonen ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
Helsinki : Kirjapaja, 2011.
Kissa kissa kissa .teksti: Tuula Korolainen ; kuvittanut Virpi Talvitie
Helsinki : Lasten keskus, 2013.
Metsärunoja lapsille. Nalle Karhu ; [piirrokset: Aleksandra Andersen]
[Helsinki] : Orson Oy HumArt, 2002.
Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa.Toimittanut Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
Helsingissä : Otava, 1980.
Varoitus...
Dragonlance-sarja koostuu kronikoista, legendoista ja saagoista.Sarjaan kuuluvia lukuisia teoksia voi hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1008955372 kirjoittamalla sarjan nimi "Dragonlance" kohtaan "teoksen nimi". Muita Margaret Weisin sarjoja ovat Kuolemanportti ja uusin Mustamiekka.
Muita fantasiasarjakirjailijoita ovat mm. David Eddings, Tad Williams, Robin Hobb, Raymond Feist, Robert Holdstock, Brian Jacques, Anne McCaffrey sekä suomalainen Taru Väyrynen. Lisätietoa sarjoista saat teoksista Niclas Bengtsson: Mielikuvituksen rajaton riemu: bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen (2000) ja Ulla Virtanen (toim.): Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2001).
Kysy...
