Yhden skenaarion mukaan kaakaon viljely loppuu maailmasta vuoteen 2050 mennessä. Kaakaon kasvattaminen ei kohta enää onnistu, sillä kaakaon nykyinen viljelyalue päiväntasaajalla kuumenee ja kuivuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Se heikentää kaakaosadon määrää ja laatua, mikä voi osaltaan aiheuttaa paineita uusien alueiden raivaamiselle. Tämän vuoksi Suomessakin yritetään kehittää suklaata, joka ei sisällä lainkaan kaakaota.
Lähteitä:
https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-suomessa-valmistetaan-suklaata-jossa-ei-ole-kaakaota/#5909aec7
http://murros.jyu.fi/lue/suklaa-loppuu-oletko-valmis-aikaa-on-enaa-muutama-vuosikymmen-tai-syntisen-hyva-herkku-voi-olla-mennytta-6.51.1733.ac707a39f8
https://suomenluonto.fi/uutiset/hyva-paha-suklaa/...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Klaus Mannin matkakertomusta Nördlicher Sommer ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Suomenkielinen arvostelu Ajan lapsi –teoksesta löytyy Ydin-lehdestä:
Drufva, Juha: Kaksi kuvaa totalitarismista. Ydin 1989 : 8, s. 34-35
Myös Ulkomaisia nykykertojia 2 – teoksessa (Kirjastopalvelu, 1998) on kerrottu McEwanista ja Ajan lapsesta.
Internetistä ei löytynyt suomenkielisiä artikkeleita tai arvosteluja kirjasta. Sen sijaan jos hakee kirjan alkuperäisellä nimellä (The child in time) tietoa löytyy runsaastikin.
Löytyi ainakin
Spier, Peter
Joonan kirja. Karas-sana, 1989.
Marsh, T. F.
Fantastinen valas : kertomus myötätunnosta / kirjoittanut ja kuvittanut T. F. Marsh ; suomentanut Sanna Myllärinen.
Uusi tie, 2002.
Joona ja valas : Raamattua 3-ulotteisesti.
[Sley-kirjat], 2002.
Harrast, Tracy.
Joona ja meripeto. Aika, 2001.
Moroney, Tracey.
Valaan vatsassa : kertomus Joonasta
SLEY-kirjat, 1999.
Davidson, Alice Joyce.
Joona & suuri kala
Päivä, 1999.
Joona ja suuri kala / [ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Tero Kuosmanen]
Helsinki Media, 1999.
Tarkistakaa saatavuustiedot HelMet kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Aihehaussa hakua voi rajata toisella asiasanalla valitsemalla ensimmäisen hakutuloksen jälkeen "rajaa/järjestä hakua" ja valitsemalla nuolella "sana teoksen nimessä" -alta vaihtoehto "asiasana". Koska asiasanaa "tietokirjallisuus" ei kuitenkaan käytetä, tällä hakutavalla voi etsiä vain tietystä aiheesta kaunokirjallisuudessa.
Rajaus tietokirjallisuuteen onnistuu käytettäessä sanahakua. Hakuun kirjoitetaan haluttu aihe tai aiheet ja "and not kaunokirjallisuus".
Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Selkokielestä on kirjoitettu esim. seuraavat teokset:
Hintsala, Susanna: Tuettua vuorovaikutusta--selkoryhmän ohjaajan opas. 1997
Selkoa selkokielestä. 1994 (toim. Ari Sainio)
Selkokirjoittajan opas. 1990 (toim. Pertti Rajala)
Selko-oppimateriaalin tekijän opas. 1995(toim. Johanna Juvonen & Päivi Fadjukoff )
Teksti, joka rakastaa lukijaansa--kirjoituksia selkokielestä. 2000 (toim. Ari Sainio)
Helsingissä toimii HERO - Helsingin seudun erilaiset oppilaat, Vilhonkatu 4 B 13 00100 Helsinki,
puh. 09-6869 3500, fax 09-6869 3520. Heillä on runsaasti tietoa ja aineistoa aiheesta.
Myös Kallion kirjastossa on paljon luki-häiriöihin liittyvää aineistoa, esimerkiksi lehtiartikkeleita.
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/kallio/omat/luki.html...
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Ottobre-lehteä näyttää olevan useissa Helmet-alueen kirjastoissa. Lehtiä voi Helmetissä varata seuraavasti.
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja pin-koodillasi
etsi lehti, jonka numeron/numeroita haluat varata
klikkaa tietueen yläosassa olevaa "Varaa"-painiketta
valitse avautuvassa ikkunassa se numero, jonka haluat varata
valitse noutopaikaksi se kirjasto, josta haluat noutaa aineiston
kun varaus on noudettavissa, saat sähköpostiin ilmoituksen
nouda varaus kirjastosi varaushyllystä ja lainaa kirjastokortillasi
Arto-artikkelitietokannassa voi etsiä trikoo-ompelun ohjeita vaikkapa haulla käsityölehdet trikoo. Näin löytyi muun muassa seuraavat artikkeliviitteet: ...
Oloilta kirjoitetaan yhteen, koska se muodostaa yhden käsitteen.
Lisää yhdyssanoista esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112
Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956.
Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin.
Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002)
Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003.
Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta
http://...
Kyseessä on Tea Helenelundin suunnittelema liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Muistomerkki on kaksiosainen: pronssiin valettu luonnollisessa koossa oleva tyttö pitelee siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden alle 15-vuotiaiden nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. (Lähde: Suomen muistomerkit: osa 3: Pohjanmaa).
Sharon Osbournelta on julkaistu elämäkerta Extreme: my autobiography v. 2005. Teos on käännetty ja julkaistu suomeksi v. 2006 nimellä Täysillä: omaelämäkerta. Molempia kirjoja saa lainaksi kirjastoista. Suomenkielisestä kirjasta on painos loppunut, joten sitä ei enää saa kirjakaupoista, mutta englanninkielistä teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin nettikirjakaupassa.
Olisikohan kyseessä Pirkko Saision Betoniyö? (Ilmestyi 1981, nyt elokuvan myötä uusi painos 2011) Siinä teini-ikäisen Simon isoveli Ilkka on menossa vankilaan ja äiti pyytää Simoa "olemaan veli veljelleen" ja pitämään tälle seuraa Ilkan viimeisinä päivinä vapaudessa. Simo kulkee hetken ihailemansa Ilkan mukana ja yrittää olla miestä mielestään. Naapuri tarjoaa Simolle viiniä ja yrittää jutella, mutta Simo on kuullut miehen olevan homo ja suhtautuu tähän hyvin torjuvasti. Lopussa käy aika ikävästi.
Pojat asuvat äitinsä kanssa ja kesän helle ja kaupunkimiljöö ovat olennainen osa tapahtumia.
Kuulostaisiko tämä tutulta?
Millaista tuotetunnusta tarvitsisit? Julkaisijoilla voi olla omia tunnuksiaan, jollaisen voi kuka tahansa kehittää kyselemättä asiasta keneltäkään. Siihen voi vaikkapa valita julkaisijan lyhenteen ja sopivia numeroita.
Musiikkikappaleille on olemassa myös ISRC-tallennekoodi, joka on kansainvälinen virallinen järjestelmä. Suomessa sitä hallinnoi Musiikkituottajat - IFPI Finland ry, ja järjestelmään liittyminen on maksullista. Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.ifpi.fi/info/palvelut/.
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Linda:sta löytyivät seuraavat aiheeseen liittyvät kolme viitettä:
Aalto, Leena
Leivonta ja leipomovalmisteiden käyttö suurtalouksissa
Helsinki : Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 765)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ
Niemi, Liisa
Konditoriamyymälöiden liikeidean uusiminen
Hki : Helsingin yliopisto. Elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 755)
asiasanat mm: kannattavuus - leipomotuotteet - myynti
Mäyry, Juho
Koon ja tuotantoteknologian vaikutus leipomon kannattavuuteen
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1994
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 964)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto,...
Kyllä voi. Tästä linkistä avautuu editointitilan käyttömahdollisuudet: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/editointitila.htm.
Ajan voi varata lehtilukusalin asiakaspalvelusta puh. 03-8125 550.
Tässä tarkoitetaan sitä, että mitä korkealaatuisempi tallenne tehdään, sitä lyhyempi aika tallennetta levylle mahtuu. Heikoimmalla laadulla levylle sopii enemmän materiaalia, siis pidempi tallenne.
Siihen, miten kauan itse tallentaminen kestää, ei tallenteen laatu vaikuta, koska prosessi vie juuri niin kauan kuin alkuperäinen VHS pyörii.
