Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Riitta Hjerppe ja Vappu Ikonen ovat tutkineet Suomen sotavelkojen takaisinmaksua ja mainetta hyvänä velanmaksajana:
Hjerppe, Riitta
The only honest thing to do - sotavelat, Suomi ja Hooverin moratorio / Hjerppe, Riitta ; Ikonen, Vappu
Kansantaloudellinen aikakauskirja 1995; (91 ; 1): 15-28
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut satua näin niukoista tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaa ehdottaa, mistä sadusta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Tarkoitat ehkä noitia käsitteleviä kirjoja tai lehtiä. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta mainitset Myllypuron kirjaston, joten vastaan nyt Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Noita-aiheisia kirjoja on kirjastoissa paljon. Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) saat niistä luettelon napsauttamalla auki kohdan aihe ja kirjoittamalla siihen noidat tai noituus. Jos etsit vain lasten- tai nuortenkirjoja, valitse noidat-sanan lisäksi viereisen Koko aineisto -kohdan tilalle Lasten aineisto. Jos etsit kirjasarjaa Noitajengi W.I.T.C.H., löydät siihen kuuluvien kirjojen nimet kirjoittamalla Helmet-hakuun teoksen nimi -kohtaan sarjan nimen.
Kirjoja on tosi paljon ja helpoimmalla voisit selvitä...
Suomen kielen perussanakirja määrittelee kyseiset verbit seuraavasti:
julkaista = painaa, painattaa, saattaa (painettuna) julkisuuteen, tiedoksi
kustantaa = painattaa ja saattaa kauppaan kirjallisia tms. tuotteita
(Itse ajattelisin, että julkaisija tekee käytännön painotyön ja kustantaja on rahoittaja.)
toimittaa = koota ja muokata aineisto julkaistavaksi; tehdä tai johtaa tällaista työtä.
Helmet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään e-aineistopalveluun: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Kotimaisia äänikirjoja löytyy Ellibs-palvelusta, ruotsinkielisiä Biblio-palvelusta, ulkomaisia (lähinnä englanninkielisiä) Overdrivestä ja Naxos Spoken Word Librarystä. Kaikista näistä neljästä palvelusta löytyy klassikkoteoksia äänikirjoina.
Norman, Philip: Rolling Stones; suom. Juhani Niemi, ISBN 951-1-08529-8, Otava 1985 on varmaan tiedustelemasi teos. Sen saatavuuden yleisissä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.helmet.fi Soita kirjastoon ja nouda teos itse tai tee varaus em. nettiosoitteeseen, jos sinulla on 4-numeroinen pinkoodi. Jos sitä ei vielä ole, sen saat käymällä kirjastossa ja näyttämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Tämän "Lumiukkolaulun" nuotit ovat esim. Suuren toivelaulukirjan 17. osassa. Sitä ei näytä olevan Someron kirjastossa, mutta voit jättää kaukopalvelutilauksen. Esim. Tampereelta laulun nuotit löytyvät monestakin kokoelmasta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on japaninkielistä kirjallisuutta. Saat ne esille HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi Valitse etusivulta linkki tarkenna hakua. Kirjoita hakuruutuun **. Valitse kieli pudotuslaatikosta kieleksi japani ja aineisto pudotuslaatikosta aineistoksi kirja
Pahoittelemme palvelukatkosten aiheuttamaa haittaa. Tutkimme tilannetta ja parannamme palvelun hyvälle tasolle mahdollisimman nopeasti. Välitän tiedustelunne eteen päin. HelMet -palveluun tehtiin hiljattain isoja uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa palveluita, näiden palvelujen käyttöön otossa on ollut yllättäviä viiveitä.
