Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
FENNICAsta poimittu tieto:
HAKUTERMI: Hébert Anne
TEKIJÄ: Hébert, Anne
NIMEKE: Suuri rakkaus / Ransk. alkuteoksesta... suom. Matti Brotherus
JULKAISTU: Jyväskylä : Gummerus, 1971
ULKOASU: 212 s.
SARJA: (Arena-sarja)
ALKUTEOS: Kamouraska
MUU TEKIJÄ: Brotherus, Matti
Kyseiset kirjat ovat lainassa Töölön kirjastosta. Open road kirjaan kohdistuu jo 16 varausta, eli ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista vapaana. Lonkan Psykologia 1:stä on vuoden 2009 painoksesta yksi varaus. Kirjasta löytyy myös vuoden 2005 painos, joista yksi kappale olisi tällä hetkellä hyllyssä Rikhardinkadun kirjastossa.
Nils Ferlinin runokokoelma Barfotabarn sisältyy Ferlinin kolmen kokoelman yhteisteokseen Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit vuodelta 1990. Kokoelman on suomentanut ja julkaissut Leo Saukkoriipi. Teoksesta löytyy siis myös etsimänne runo Barfotabarn, jonka Leo Saukkoriipi on nimennyt suomeksi On hukassa sanas.
https://finna.fi
Ferlin, Nils: Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit (suom. Leo Saukkoriipi, 1990)
Mario Benedettiltä on käytössäni olevien tietokantojen ym.
tiedonlähteiden mukaan käännetty suomeksi vain yksittäisiä novelleja.
"Miss muistinmenetys" löytyy Sulamit Reenpään suomentamana (Parnasso
1996:4) ja "Rumien yö" Tarja Härkösen suomentamana (Parnasso 1990:3).
Mainitsemaasi runoa tai novellia ei näillä tiedoin löytynyt.
Kirjastojen yhteistietokanta Melinda tietää kertoa, että julkaisu sisältyy sarjaan Kyläläisten kirjasia ja on sen 11. osa. Tarkat tiedot löytyvät linkistä https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T4TDS4DMDFTA7Q8TDLC4TTK7N7C28RESQ4MVF54VRL9QJ3S65U-01755?func=full-set-set&set_number=024258&set_entry=000003&format=999
Sarjaa on saatavana ainakin Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä kirjaston verkkosivulla tai missä hyvänsä kirjaston toimipisteessä.
En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.
Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.
Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta...
Tästä aiheesta on todella paljon kirjoja. Ohessa listaus kirjaston tietokanta Vaskista vuosina 2020-2024 ilmestyneistä puutarha-alan kirjoista.
YKL-luokituksesta näkee, miten tämän alan kirjat sijoittuvat kirjastoluokitukseen.
Löydät tämän palvelun arkistosta tähän kirjailijaan liittyen aikaisemmat vastaukset. Osa vastauksista on tehty kysymyksiin, jotka ovat samankaltaisia kuin omasi.
Löydät arkiston osoitteesta . Vasemalla ylhäällä lukee Vastausten arkisto. Valitse "kaikkia hakusanoja"-vaihtoehto. Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan rafaelsen ellinor. Paina vihreätä Hae-nappia.
Tässä ydinkohdat yhdestä aiemmasta vastauksesta:
"Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja...
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Etsimäänne teosta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista sekä Museoviraston kirjaston kokoelmista. Ongelmana on se, että niitä ei anneta kotilainaan. Tällaisessa tapauksessa lähikirjasto voi tiedustella, saako teoksia lainattua niin, että niitä käytäisiin lukemassa paikallisessa kirjastossa (eli ei siis lainattaisi kotiin).
Suomen anestesiologiyhdistyksen julkaiseman Synnytyskivun lääkkeellinen lievitys -oppaan mukaan "alaselän tatuointi ei yleensä estä epiduraalipuudutusta, vaikka pistoa ei voikaan tehdä suoraan tatuointivärin kohdalta". Opas on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.say.fi/liitteet/Synnytyskipu_julkaisuversio.pdf.
Toisaalta YLE:n Akuutti-ohjelman vastausarkiston mukaan "tatuoinnin läpi ei saa tehdä spinaali- tai epiduraalipuudutusta, koska tuolloin viedään mahdollisesti raskasmetallia tatuoinnista keskushermostoon. Eli tatuointi alaselässä estää epiduraalipuudutuksen." (http://yle.fi/akuutti/laakariarkisto/tatuointi_ja_epiduraalipuudutus.htm).
Tatuoinnin ja epiduraalin yhdistelmään ei siis voi antaa yleispätevää vastausta,...
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
Jos etsii http://www.helmet.fi -sivustolta aiheesta kirjoittamalla hakuruutuun käsityö, opetus saa 34 osumaa. Tarkennetulla haulla (pienellä tekstillä hakulaatikon alapuolella) voi kirjoittaa hakusanoiksi käsityö ja perusopetus tai alkuopetus tai oppiminen tai tukiopetus. Silloin tulokseksi saa yhdeksän osumaa.
Suomalaisilla asiasanoilla saa myös ruotsin- ja englanninkieliset osumat rajaamalla kielen Rajaa-valikosta. Ruotsiksi voi myös kokeilla sanoilla hantverk, undervisning ja lärande, englanniksi handcraft, education. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ voi myös etsiä samoilla asiasanoilla.
FAS-lasesta löytyy kirjatietoa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta seuraavasti: 1) FAS-lapsi-raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit, Helsinki 1999; 2) Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi, Helsinki 1999; 3) Vainio: Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä, Helsinki 1999. Kaikkien kustantaja on A-klinikkasäätiö.
FAS-lasten oppimisvaikeuksista on kirjoitettu lisäksi seuraavissa lehdissä: Ketju 1999/6; Ketju 1999/6. Muitakin FAS-lapsia koskevia artikkeleita löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Dialogi 1999/7-8; Kaks' plus 2000/1; Terve elämä 1997/6 Duodecim 1997/4; Lapsen maailma 1996/2 ja Lapsen maailma 1989/8.
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta voi hakea Ebsco-lehtitietokannasta, josta saat artikkelit...
Ikärajamerkinnät perustuvat Kuvaohjelmalakiin. Lisätietoa ikärajoista löytyy mm. seuraavasta sivustosta https://kavi.fi/ikarajat/
Kuvaohjelmalaki Finlexissä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
