Andre Brinkiltä ovat ilmestyneet romaanit "Intohimon oikeudet" (2001) ja "Pirunlaakso" (2000), J M Coetzeelta
"Häpeäpaalu" (2000) ja "Poikavuodet" (-99).
Historiallista seikkailuviihdettä maan historiasta tarjoaa Wilbur Smithin "Siintävä horisontti" (2003).
Nadine Gordimerilta on 1990-luvulla suomennettu "Ei seu-
raa matkalleni" (-96) ja "Vieraat toisilleen" (-91).
Lisäksi mainittakoon S. Francisin sarjakuva-albumi "Ma-
dam & Eve" (2005)ja Niki Dalyn lastenkirjat "Jamelan leninki" ja "Jamelan ystävä" (2001)
Kyllä. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Seutuvarauksen hinta on 2,50 e. Voit pyytää Hattulan kirjaston virkailijaa varaamaan kirjan tai varata sen itse verkkokirjastossa. Valitse tällöin vaihtoehdoksi seutuvaraus.
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Suomalaisesta almanakasta ei löydy nimeä Anceliga, joten virallista nimipäivää ei sen vuoksi ole. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Anceliga on otettu käyttöön Suomessa 1960-70 -luvuilla ja nimen on saanut kaiken kaikkiaan 89 henkilöä.
Anceliga on muunnos nimestä Angelika, jonka taustalta löytyy latinan sana angelicus. Se merkitsee enkelimäistä. Angelikan rinnakainen kirjoitusasu on Angelica ja rinnakkaismuotoja ovat mm. Angelina, Angeline ja Angelita.
Leif on pohjoismainen ja varsinkin norjalainen nimi, jonka merkitys on perijä, perillinen. Se on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1929.
Yllä olevat tiedot löytyvät teoksesta: Saarikalle, A & Suomalainen, J. 2007. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki:...
Kysymääsi kirjaa Tehtaiden savuja ja kukkaketoja : kuvia Harlusta ei tosiaan löydy Helmet verkkokirjastosta.
Opiskelijakirjastoon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon teos on hankittu. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa https://finna.fi
SKS:n kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteessa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Tällä hetkellä kirja on saatavilla SKS:n kirjavarastossa.
Marja-Liisa Koivulehto on tämän kirjan kirjoittamisen lisäksi pääasiassa kääntänyt kirjoja. Kirjat on julkaistu 1970- ja 1980-luvuilla. Valitettavasti emme saaneet selville hänen yhteystietojaan.
Kirjan Maikki Järnefelt-Palmgrenista on julkaissut WSOY. Ehkäpä kannattaisi kysyä kustantajalta kirjailijasta:
http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/
Ecopelle on italiankielinen keinonahkaa merkitsevä sana. Se tulee suoraan sanoista eco (ekologinen, ympäristöystävällinen) + pelle (nahka). Materiaali on valmistettu joko polyeteenistä tai polyuretaanista ja sitä voidaan käyttää esim. huonekalujen verhoiluun tai asusteisiin.
Materiaalin kestävyys riippuu luonnollisesti sen paksuudesta ja muista tuotekohtaisista ominaisuuksista. Valmistajien kotisivuilla annetaan yleensä myös teknistä tietoa.
Asia hoituu helposti kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaan vanha korttisi ja voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin heti käyttöösi. Kortin numero vaihtuu uuden kortin myötä, mutta tunnusluku pysyy halutessasi samana.
Jos korttisi on yhä kirjaston asiakasrekisterissä, asiakastietojen ajankohtaisuuden tarkistaminen riittää. Uutta korttihakemusta ei siis tarvitse tehdä.
Suomenkielisellä nimellä "Paina jäljet kasteeseen" tai "Painan jäljet kasteeseen" en löytänyt nuottia tähän Dario Farinan säveltämään kappaleeseen, jonka alkuperäinen nimi on "Ci sarà". "Ci sarà" -niminen kappale sisältyy nuottiin "30 successi italiani" (PolyGram Italia Edizioni Musicali, 1990). Nuotissa on laulun sanat italiaksi, melodia ja sointumerkit. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Verkosta löytyy kappaleen nuotinnoksia, joista osa on maksullisia.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Ci sarà -nuotti:
https://pdfcoffee.com/ci-sara-al-bano-e-romina-pdf-free.html
Lauri Pohjanpään runo Kun olen kuollut löytyy esimerkiksi Pohjanpään vuonna 1941 julkaistusta kokoelmasta Mustarastas ja hänen valittujen runojensa kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan.
Helsingin kaupunginkirjaston kopiokoneilla voi ottaa A4- ja A3-kokoisia kopioita. Jos alkuperäinen on isompi kuin A4, niin kannattaa valita paperikooksi A3, jolloin kopioitava mahtuu paperille. Kopiokoneissa on automaattinen koon tunnistus, mutta jos alkuperäinen ei ole A4- tai A3-kokoa, niin kone voi ilmoittaa "oikeaa paperikokoa ei ole". Silloin auttaa, kun valitsee paperikoon valikosta itse.
Kirjastosta löytyy seuraavia julkaisuja, joissa on sekä nuotit että sanat:
Disneyn laulukirja
The Walt Disney songbook
Disney classics: easy guitar
Collins: Tarzan. piano, vocal, guitar
It's easy to play Disney
Rakkaimmat lastenlaulut : 150 koko perheen suosikkia
Osa näistä on tällä hetkellä lainassa mutta voit varata ne kirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjastossa tällaista mahdollisuutta ei ole, mutta Helsingin yliopistolla on itsenäistä tenttimistä varten muutamia tenttiakvaarioita keskustassa, Viikissä ja Kumpulassa. Alla lisää tietoa:
http://blogs.helsinki.fi/tenttiakvaario/
Myös monilla muilla yliopistoilla on tenttiakvaarioita, jotka ovat usein yliopistokirjastojen tiloissa.
Burmasta eli Myanmarista löytyi kaupunginkirjastosta seuraavia teoksia:
Maailma tänään [21]--Kaakkois-Aasia. 1999
Lahtinen, Jukka : Kaakkois-Aasia liiketoiminta. 1995
Inkinen, Sari : Aasian liiketoimintakulttuurit. 1994
Heikkilä-Horn, Marja-Leena : Kaakkois-Aasia eilen ja tänään . 1991
Miettinen, Jukka O.: Silmät auki Aasiassa--Burma, Thaimaa, Malesia, Singapore, Indonesia. 1987
Burma-maakatsaus.1985
Lisäksi kannattaa katsoa mitä tietosanakirjoista löytyy.
Kirjojen saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Aikakauslehdissä on paljonkin Burmaa käsitteleviä artikkeleita, tässä muutamia uusimpia:
Danielsen, Hanne-Luise: Tuhansien Buddhien luolat.
Tieteen kuvalehti 2000, nro 4, sivut54-57
Virtanen, Rauli: Juntta...
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
Verkkolehti Nauhalaisessa on Matti Nikaman artikkeli Kirkasta. Artikkelin mukaan "hänen isänsä oli venäläistä syntyperää ja edellämainitun suvusta löytyi myös tataariverta ja yksi puolalainenkin. Äitinsä puolelta hän oli tiettävästi reininsaksalaista ja venäläis-karjalaista alkuperää."
http://www.nauhalainen.fi/wp/jotain-kirkasta/
Kirkan isä syntyi Pietarissa ja äiti Karjalan kannaksella:
https://yle.fi/uutiset/3-9421956
Lisää tietoa elämäkerrasta Enimmäkseen Kirkasta (kirjoittajat Kirill Babitzin, Raila Kinnunen).
Hei!
Kyllä löytyy.
Vaski- verkkokirjaston kautta voit etsiä Suuri toivelaulukirja- sarjan numeron 22 josta tämä kyseinen kappale löytyy. Voit tehdä siihen varauksen verkossa tai mikäli haluat ottaa vain kopion etkä lainata teosta onnistuu se kirjastossa kirjastokortillesi ladatun saldon avulla. Saldoa voit ladata esim. pääkirjaston vastaanotossa. Kortillasi on alkusaldona yksi euro. Kanssasi sun mahtuu esim. yhdelle A3- kokoiselle paperille.
T: Petri Kipinä/Turun pääkirjasto, musiikkiosasto
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tarinaa. Ainoa punarinta-tarina, jonka löysimme on Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Se on käännös Hanhiemon loruista.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Näillä tiedoilla ei oikein tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin Evelyn Waugh'n romaaniin perustuva Brideshead Revisited eli Mennyt maailma vuodelta 1981. Se tosin esitettiin Suomessa jo vuonna 1982. Laurence Olivier näytteli 80-luvulla myös televisiosarjoissa Lost Empires, Wagner, Pietari Suuri ja Pompeijin viimeiset päivät , mutta ei sellaisessa sarjassa, jonka suomenkielisessä nimessä olisi paluu. Hän kuoli vuonna 1989.
