Dragonlance-sarja koostuu kronikoista, legendoista ja saagoista.Sarjaan kuuluvia lukuisia teoksia voi hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1008955372 kirjoittamalla sarjan nimi "Dragonlance" kohtaan "teoksen nimi". Muita Margaret Weisin sarjoja ovat Kuolemanportti ja uusin Mustamiekka.
Muita fantasiasarjakirjailijoita ovat mm. David Eddings, Tad Williams, Robin Hobb, Raymond Feist, Robert Holdstock, Brian Jacques, Anne McCaffrey sekä suomalainen Taru Väyrynen. Lisätietoa sarjoista saat teoksista Niclas Bengtsson: Mielikuvituksen rajaton riemu: bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen (2000) ja Ulla Virtanen (toim.): Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2001).
Kysy...
Asiaa tiedusteltiin hänen tyttäreltään, joka kertoi että murretta ei ole tutkittu ja että murre on Präntöön kielen ja Etelä-Pohjanmaan murteen sekamurre.
Kovin monta kansantajuista kirjaa emme onnistuneet löytämään. Tässä pari, joista ensimmäinen on aikuisille tarkoitettu selkokirja ja toinen lapsille suunnattu:
- Robotti ihmisen apuna / Seija Niinistö-Samela (2017)
- Robottien aikakausi / päätoimittaja: Hanne-Luise Danielsen (2016)
Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on julkaissut lehden, jossa kerrotaan kansantajuisesti tekoälystä. Tätä Keski-Suomen ICT-lehteä on jaettu monille kouluille ja yrityksille, ja se on myös verkossa vapaasti luettavissa:
https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/ict-lehti/keskisuomenictlehti2017.pdf
Kyselin Helsingin kirjastoista, mutta vain yksi kirjasto ilmoitti, että heillä on yksi kappale Virkisty Vantaanjoella -esitettä.
Sinun kannattaa ehkä kysyä vielä Tikkurilan kirjastosta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä, joka julkaisee esitteitä.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sivuilla on linkki esitteisiin ja esitteet ovat myös tulostettavissa.
https://www.vhvsy.fi/uutiset/8271/paivitettyja-virkisty-vantaanjoella--…
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10181/Vantaanjoki_esite.pdf
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10180/Keravanjoki_esite.pdf
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla oleva?Päivi Lukkarila: En ikinä luovuta (Emilia-niminen päähenkilö, mutta kirja on vuodelta 2017)Anu Ojala: Vaarallinen poikaystävä, Varjo ikkunassa, Kielletyllä alueella (julkaisuajat sopisivat antamaasi haarukkaan ja kirjojen kuvauksessa mainitaan ratsastamisesta ja päähenkilö on Emilia.)
Pekka ja susi löytyy satuelokuvana näytellyn elokuvan ja animaation yhdistelmänä vuodelta 1997. Elokuvan on ohjannut George Daugherty ja suomalaisina ääninä mm. Inkeri Wallenius, Emilia Pokkinen ja Ossi Ahlapuro.
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Kuukausien samantapaiset nimitykset ympäri maailman johtuvat toisaalta kielten sukulaisuudesta ja toisaalta lähialueiden kielissä ilmeneviin lainasanoihin.
Suuri osa maailmassa yleisesti puhutuista kuuluu indoeurooppalaiseen kieliryhmään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet, mutta eivät toki kaikki.
Euroopassa puhutut germaaniset ja romaaniset kielet pohjaavat latinaan ja kreikkaan, joiden samantapaisuuden jo antiikin ihmiset panivat merkille. https://fi.wikipedia.org/wiki/Germaaniset_kielet, https://fi.wikipedia.org/wiki/Romaaniset_kielet
Suomen kieli taas kuuluu suomalaisugrilaisiin kieliin, jotka ovat peräisin hieman eri alueelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kielet...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään kukaan ei tuntunut muistavan kyseistä kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Kirjastosta löytyy tiekarttoja. Voit hakea niitä oman kirjastosi tietokannasta hakusanoilla tiekartat Eurooppa. Euroopan paikalle voit toki laittaa myös maan nimen, esimerkiksi tiekartat AND Saksa. Haun voit tehdä myös Frank-monihaussa, http://monihaku.kirjastot.fi/ . Esim. Eurooppa : tiekartasto, [Helsinki] : [Karttakeskus] ; Schönbühl : Hallwag Kümmerly+Frey, [2007]. löytyy useammasta kirjastosta. (Päiv. 21.11.2007)
Hei!
Diojen skannaus dvd:lle tai cd:lle onnistuu Hämeenlinnan pääkirjastolla tai tällä hetkellä myös Lammin kirjastossa kiertävällä digitointilaitteella. Pääkirjaston editointitilaa voi varata, Info-pisteen puh. 621 3040. Ensikertalainen voi varata myös opastuksen. Palvelu on maksutonta. Lammin kirjastosta voi tiedustella aikaa kiertävälle laitteelle puh. 621 3641,
Valitettavasti näistä tanskalaisista nuorten salapoliisisarjojen kirjoittajista ei löydy tietoja suomeksi. He ovat yhdessä kirjoittaneet 12-osaisen Jan-sarjan, joka suomennettin 1970-luvulla sekä teokset Nelitoistavuotias salapoliisi, Käykää päälle, pojat ja Nuoret salapoliisit (nämä kolme kirjaa kertovat samoista henkilöistä ja tämä kolmiosainen sarja suomennettiin 1950-luvulla).
Internetistä löysin pari sivua, joilta saa kirjailijoiden synnyin- ja kuolinajat sekä luettelot heidän tuotannostaan, tanskankielisinä.
Osoitteet ovat http://www.bibliografi.dk/forfatter.asp?nr=48 (samalta sivulta löytyvät tiedot molemmista kirjailijoista) ja http://www.gravsted.dk/person.php?navn=knudmeister (täältä löytyy jopa kuva kirjailija Meisterista).
Sandro Veronesi (s. 1959 ), firenzeläinen kirjailija, esseisti ja toimittaja, on sukupolvensa tunnetuimpia italialaisia kirjailijoita. Hän on julkaissut muun muassa yksitoista kaunokirjallista teosta.
Caos calmo ilmestyi italiaksi 2005. Se on julkaistu saksaksi 2007 nimellä Stilles Chaos. Englanninkielinen laitos Quiet chaos on ilmestynyt 2011.
Suomeksi teosta ei ole vielä julkaistu. Asia käy ilmi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonne on luetteloitu muun muassa kaikki suomeksi julkaistut teokset. Fennican osoite on https://finna.fi .
Saksaksi teos on Suomen yleisistä kirjastoista saatavissa Lauritsalan kirjastosta. Kirjasta voi tehdä
kaukolainapyynnön. Tiedot on saatu Frank-monihausta. Sen osoite on http://monihaku.kirjastot.fi...
Haku ilman venäjän kieltä on hieman haasteellista.
Käytin hakusanoina: russian, persons address fnder erilaisina yhdistelminä tai kaikkia yhddessä.
Löysin muutaman englanninkielisen hakusivuston:
http://russia-detective.narod.ru/find.htm
ja http://english.spravkaru.net/
Kenties voisi koettee myös sivustoa, jolla etsitään näköpiiristä kadonneita. http://www.losttrekkers.com/type.asp?iType=158
Postinumeroita löytää paikoille löytää linkistä: https://postalcode.globefeed.com/Russia_Postal_Code.asp
Luultavasti venäjänkieliselllä haulla löytäisi lisää tuloksia.
Helmet-kirjastojen kortin numero on kakkosella alkava 12-numeroinen numerosarja kirjastokortin alalaidassa. Jos kortinne on kadonnut, saatte uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varatkaa mukaan henkilöllisyystodistus.
Mikäli tarkoitatte kirjastokorttiin liitettyä pin-koodia eli tunnuslukua, sen saatte Helmet-kirjastosta esittämällä voimassa olevan henkilötunnuksen. Jos olette antanut kirjaston asiakasrekisteriin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää uuden pin-koodin lähettämällä meille kirjautumissivulla kirjastokorttinne numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Jarmo Jylhän säveltämästä ja Kyösti Timosen sanoittamasta kappaleesta Soita hiljaa kitaraani ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Lomonosovin posliinitehtaasta on kirjoitettu englanninkielinen historiikki: Galina Agarkova, 250 years of lomonosov porcelain manufacture St. Petersburg : 1744-1994 (1994). Kirjan saa lainaan mm. Vaara-kirjastoista:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.201024
Vuonna 2011 museokeskus Vapriikissa Tampereelle oli esillä Lomonosovin posliinia, ja Vapriikin sivuilta löytyy tietoa aiheesta:
http://vapriikki.fi/ei-kategoriaa/minullako-lomonosovin-posliinia/
Keräämiäsi viinipulloja on lukuisia värejä, mutta mitään listausta emme valitettavasti onnistuneet löytämään.
