Solar Filmsin verkkosivuilla kerrotaan, että Antti ja Jussi ovat nuoria miehiä, jotka ovat istuneet vankilassa pankkiryöstöstä viisi vuotta. Tämän perusteella he ovat elokuvassa ehkä 25 - 30 -vuotiaita. Roolihahmoja esittäneet näyttelijät tosin olivat tätä vanhempia, joten helposti voi syntyä vaikutelma hieman vanhemmistakin miehistä.
Ks. https://solarfilms.com/portfolio-posts/hajyt/
Vastaajillamme ei ole tämän alan asiantuntemusta ja tiedonlähteitä aiheesta on vaikea löytää. Jos tuo latinankielinen fraasi on yleisemmin käytetty ja tunnettu, voisiko asiaa yrittää tiedustella Hautaustoimistojen liitosta? https://hautajaiset.fi/ohjeita-hautajaisiin/ensiohje-vainajan-omaisille/
Google Kääntäjällä voisi tietysti kokeilla, millaisen suuntaa antavan käännöksen saa tulokseksi. Sen avulla voisi päästä oikean version jäljille.
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Tässä joitakin erityyppisiä, positiivista virettä kantavia kirjoja.Chambers, Becky: Veisu luonnonkoneilleKlune, T.J.: Talo taivaansinisellä merelläPage, Libby: Pinnalla pysymisen taitoPalacio, R. J.: IhmeWood, Patricia: OnnenpoikaLisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/.
Ainakin seuraavat sähköpostia käsittelevät kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Ek, Jasper 'Opi sähköposti helposti' 1998 ja Ruokangas, Sirpa '101 em@il-vinkkiä in English' 1999. Kirjojen saatavuuden voitte tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi
Varsinaista tutkimusta ei valitettavasti löytynyt, mutta muutama tuon ajan postikortteja käsitteleva teos on tehty.
Ilkka Kantolan tekemässä Sortokauden postimerkkejä (Insinööritieto 1981)osassa 1 on sotilaspostikortteja Suomen sotaväestä 1700-1900-luvuilta sekä Suomen sotaan vuosina 1808-1809 osallistuneista sotapäälliköistä ym. henkilöistä. Sortokauden postikortteja osa 2 käsittelee lähinnä Suomen suuriruhtinaskunnassa käytettyjä Suomen suuriruhtinaskunnan virallisilla lipuilla varustettuja postikortteja. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Yliopiston yhteistietokannasta Linda löytyi tänä vuonna ilmestynyt Upeiden postikorttien Suomi :aikamatka, tekijänä Anders Saxon http://finna.fi
Joulukorteista...
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Ignatiuksen virsi 596 "On kaikki tässä elossa..." löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi seuraavasta: Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja : hyväksytty kahdennessatoista yleisessä kirkolliskokouksessa v. 1938, J.F. Olan : Tampere, 1945.
Johtajasopimuksen malli löytyy esim. teoksista Nyberg, Juha: Työsuhteen asiakirjat. WSOY 1995 ja Hietala, Harri: Työsopimusopas. Yritystietokirjat 1997. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Sävelmää Belle Riccardo Coccianten musikaalista Notre-Dame de Paris ei ole levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_Paris_(musical)
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
Kyse on ilmeisesti The Economist -lehden numerosta vol.406 no.5 no.8821. Lehti näyttää olevan hyllyssä ja lainattavana Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Jos haluatte varata numeron, on ehkä yksinkertaisin soittaa kyseisiin kirjastoihin ja tiedustella lehteä puhelimitse.
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
Valitettavasti kumpaakaan laulua, Jussi Hakulisen laulua Kiertolainen ja Anna Puun, Knipin, Jukka Immosen ja Lasse Puun laulua Venus ja Mars ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino mahdollisesti saada näistä nuotteja on yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä tai hankkia apulainen, joka pystyy muuntamaan levytyksen nuotiksi.
Heikki Poroila
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jos sanotaan, että jonkin markkinoilta on pudonnut pohja pois, voidaan se tulkita niin, ettei kyseisen tuotteen tai palvelun markkinoille/markkinoinnille ole enää perusteita, eli se ei ole mahdollisesti enää kannattavaa, tai esimerkiksi jokin muu tuote on tehnyt kyseisen tuotteen tarpeettomaksi. Voidaan myös tulkita, että jostain satunnaisesta syystä markkinoilla olevan tuotteen kysyntä on vain jostain syystä romahtanut.
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava
