meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä...
Tällä hetkellä (toukokuu 2002) käytäntö on seuraava:
Jos olette tehnyt lainassa olevasta aineistosta varauksen asiakaspäätteellä, saatte kotiinne postitse ilmoituksen kun varaus on noudettavissa.
(Ovathan osoitetietonne ajan tasalla? Ilmoitukset lähtevät aina siihen osoitteeseen, minkä asiakas on ilmoittanut. Kirjasto ei saa muuttuneita tietoja suoraan esim. Väestörekisterikeskuksesta.)
Jos taas varaus on tehty puhelimitse siitä ei lähetetä asiakkaalle ilmoitusta, vaan asiakkaan on itse muistettava noutaa varaamansa aineisto ajoissa tai se lähetetään takaisin.
Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta löytyy englanninkielinen teos:
Louhi, E. A.
Nimeke:The Delaware Finns or The first permanent settlement in Pennsylvania, Delaware, West New Jersey and Eastern part of Maryland / E. A. Louhi.
Kieli:englanti
Julkaistu:New York : The Humanity press, 1925.
Ulkoasu:331 sivua
Delawaren suomalaisista ovat suomeksi kirjoittaneet mm. Ilmari Tammisto ja S. Ilmonen. Löytyvät myös Kansalliskirjastosta.
Kansalliskirjasto Helsinki:
http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/suomen-kansallisk…
Eeva-Liisa Sainion artikkeli Hammastahnat ja allergia lehdessä Allergia 1994:6, s. 26-27 sisältää tietoja hammastahnojen allergiaa aiheuttavista aineista. Sama artikkeli on ilmestynyt myös Suomen hammaslääkarilehdessä v. 1995 numerossa 5 s.256.
Lehdet ovat Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjaston varastossa ja sitä voi lainatakin viikon laina-ajalla. Eeva-Liisa Sainio käsittelee hammastahnojen terveysvaikutuksia myös kahdessa muussa julkaisussaan : Hammastahnat : koostumus ja terveydellinen haitattomuus /Eeva-Liisa Sainio, Marja Koskikallio, Kuluttajavirasto, 1993 ja Valkaisevat hammastahnat : koostumus ja turvallisuuden selvitys / Eeva-Liisa Sainio, Kuluttajavirasto 1999. Näitä ei ole Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta...
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Taloustieteessä lama on nimitys tavallista vakavammasta taantumasta, siis talouden hidastumisesta tai supistumisesta. Tuomas Rothoviuksen blogiartikkeli 'Taantuma vai lama?' kertoo taloudellisista termeistä joita käytetään kun kuvaillaan 1929-luvun pörssiromahdusta ja sen seurauksia. Lama ei ole millään tavalla määritelty termi joten sitä voisi käyttää varsinaisista lama-vuosista mutta myös koko 1930-luvusta, sillä taloudellisesti pörssiromahduksella oli laajat vaikutelmat.
Kyseessä oleva kirja on tositarina joka kertoo salaisesta agentista, joka tunkeutui yhdysvallan salaisiin plutoniumia, uraania, ja poloniumia valmistaneisiin laitoksiin ja jakoi tietoja atomipommien rakentamisesta Moskovaan. Yhdysvalloissa 1929-vuoden...
Yritin etsiä tätä kirjaa useilla eri hakusanayhdistelmillä niin meidän aineistotietokannastamme kuin myös laajemmin Finnasta (finna.fi), mutta en löytänyt mitään täysin tuntomerkkeihin sopivaa. Vahvin veikkaukseni on, että kyseessä saattaisi olla Salla Simukan Lumikki-trilogian ensimmäinen osa Punainen kuin veri (Tammi, 2013), joka on ilmestynyt myös ruotsiksi (Röd som blod, 2014). Siinä kuvaukseen sopii tapahtumapaikka, huumerikollisuus ja nuori (Lumikki Andersson), joka alkaa itsekseen ottaa asiasta selvää.
Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Helsingin kaupunginkirjastossa on enemmän aikuisten kuin lasten kirjoja. Viime vuoden (2010) lopussa Helsingin kirjastoissa oli 1 156 841 aikuisten (eli 75,15 prosenttia) ja 424 639 (26,85 prosenttia) lasten tai nuorten kirjaa.
Tiedot löytyvät kirjaston sivuilla olevasta tilastosta:
http://www.lib.hel.fi/Page/fe65bbe6-bc99-4cc5-b01d-60501d231e8e.aspx
Myös Helsingin kaupunkiverstaalla (ent. Kohtaamispaikka) on VHS-digitointilaite. Siellä olevan laitteen avulla voi DVD-levylle siirtää aineistoa kamerasta, jossa on RCA-liitäntä. Näin ollen, mikäli sinulla on laite, joka käyttää mini dv- tai super 8 -formaattia ja jossa on yhteensopiva ulostuloliitäntä, sen pitäisi olla mahdollista Kaupunkiverstaan laitteella. Luultavasti tämä onnistuisi myös Nöykkiön vastaavalla laitteella.
Minidv- ja Super 8 -adaptereita ei kirjastolla näihin laitteisiin ole. Tallennetta ei pysty siirtämään DVD:lle ilman digitointilaitteen kanssa yhteensopivaa kameraa tai soitinta.
Pääkaupunkiseudulla on kymmenessä kirjastossa VHS-DVD -digitointilaite. Löydät nämä kirjastot HelMet.fi-etusivulta valitsemalla Kirjastot ja...
Jos sinulla on muut viitetiedot näistä kirjoista, voit ensimmäiseksi kokeilla löytyvätkö ne Porin kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta; sen web-versio löytyy osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll Jos kaikkia ei löydy täältä, voit kokeilla Kirjastot.fi -sivuilta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Monihakua, jonka kautta pääset hakemaan muidenkin maakuntakirjastojen aineistotietokannoista.
Jos tämäkään ei auta, voit hakea suomenkielisiä tai Suomessa ilmestyneitä teoksia Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, sen www-hakuliittymä löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html . Oman yliopistosi kirjaston aineistoihin pääset myös webin kautta. Osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot....
Epäilysi on ihan oikea eli Shakespearen Loppiasaatto on englanninkieliseltä nimeltään Twelfth Night, or what you will. Esim. seuraava nettisivulla http://www.kirjasto.sci.fi/shakespe.htm on Shakespearen näytelmien suomennokset.
Mikäli myöhemmin tarvitset suomennettujen teosten alkuperäiset nimet niin esim. kirjastoissa asiakkaidenkin käytössä olevasta Fennicasta (Suomessa julk. kirjallisuus) ne löytyvät. Samoin kirjastojen tietokannoista, kirjan luettelokortin tiedoista (vanhempaa aineistoa ei ole kuitenkaan luetteloitu niin täydellisesti eli em. tieto voi puuttua).
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
Olen kuunnellut Jujun Oodin YouTubesta, eikä ainakaan siinä versiossa ole varsinaista introa, vaan esitys alkaa lyhyellä mariachi-tyylisellä trumpettiriffillä, joka toistuu samanlaisena koko kappaleen ajan.
On toki mahdollista, että tämä lyhyt riffikin on lainattu jostain, mutta yhtä hyvin se voi olla Jujun eli Julius Sarisalmen tai hänen muusikoidensa tekemä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymästäsi aiheesta löytää tietoa esim. tietosanakirjoista, kuten Spectrum ja Otavan suuri ensyklopedia. Lisäksi moniosaisesta Isotaito-sarjasta löytää myös tietoa. Isotaito on lainattavanakin Tampereen kaupunginkirjastossa. Voit itsekin tarkistaa Internetissä olevasta aineistotietokannastamme Pallas-Introsta, mitä kirjoja meillä on haluamastasi aiheesta. Pallas-Intro on osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse
ns. pudotusvalikosta haun pohjaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään mosaiikit ja käynnistä haku selaa-näppäimellä. Voit hakea erikseen asiasanalla lasi.
Mosaiikit-asiasanalla löytyy etupäässä englannin- ja ruotsinkielisiä teoksia, mm. Vance, Peggy: The mosaic book : ideas, projects and...
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
Frank-monihaulla löytyvät kyllä viitetiedot siitä, että Simo Muirin ja Hana Worthenin teos Finland's Holocaust : silences of history (2013) kuuluu mm. Vaski- , Helle- ja Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Tämän lisäksi teos löytyy joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmista.
Kohdista haku sivun oikeasta laidasta "Kaikkiin kirjastoihin", niin löydät kaikki ne kirjastot, joiden kokoelmissa etsimäsi teos on.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
