Kysymykseen on vaikea antaa lyhyttä vastausta, koska kysymyksessä ei ole täsmennetty, etsitäänkö alkukielisiä lauluja vai mahdollisesti myös suomennoksia. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan tässä satukirjassa on ainakin seuraavat "laulukilpailuun" liittyvät runot (voi olla muitakin, en pysty nyt tarkistamaan asiaa): Lilla käringtands bekymmer - Fru Pensé och flickorna styvmorsblom - Fru Kastanjeblom och hennes söner - Lilla fru Bondböna - Pyrola - Ogräsets sång - Grodans sång.
Suomen Viola-tietokanta ei tunne Beskowin sanoittamia tämän nimisiä lauluja. Ruotsin kansalliskirjaston tietokannan Libriksen mukaan Märta Silfverswärd-Kallenberg on vuonna 1928 julkaissut kolme näistä lauluista sävellettynä (Pyrola - Fru Kastanjeblom - Grodans sång...
Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al....
Hei,
Hämeen sanomista voisit aloittaa. Noiden vuosien numeroita on luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikassa. Lisätietoa Kansallisarkiston sivuilta https://www.arkisto.fi/
Tuolloin ilmestyi myös Hämeen kansa -lehti, joka on niin ikään luettavissa mikrofilmeiltä Kansallisarkistossa.
Myös paikallinen ilmoituslehti Tervakosken kaiku voisi sisältää tietoa tulipalosta. Sitä on mahdollista lukea paikan päällä Tervakosken kirjastossa. Paikallislehti Kotokulma (nykyisin nimeltään Janakkalan sanomat) alkoi ilmestyä vasta 1964.
Nimi Aladdin tarkoittaa ei lähteiden mukaan "uskon vahvuutta", "uskon jaloutta" tai "Allahin palvelijaa". Se on arabiankielinen nimi, josta on useita erilaisia translitteroituja versioita (esim. ʻAlāʼ ud-Dīn ja ʻAlāʼ ad-Dīn) ja jota annetaan pääasiassa muslimipojille.
Aladdin on kaunokirjallinen nimi, joka mainitaan keskiajalla Tuhannen ja yhden yön tarinoissa tarinassa Aladdin ja taikalamppu. Kertomuksen pohjalta on tehty Disneyn piirrosantimaationaelokuva Aladdin (1992) sekä uudempi, näytelty musikaalielokuva Aladdin (2019)
Sanakirja: https://www.collinsdictionary.com/dictionary/english/aladdin
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Aladdin_(name)...
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi...
Suomen yliopistoissa ei ole forensisen lingvistiikan oppiainetta, mutta esimerkiksi Lapin yliopistossa voi opiskella oikeuslingvistiikkaa. Myös monissa muissa yliopistoissa on soveltavan kielitieteen ohjelmia, joissa hyvällä ohjauksella voinee erikoistua forensiseen kielentutkimukseen.
Täydennysopintojen käytännöt vaihtelevat korkeakouluittain, joten niitä täytyy tiedustella kunkin yliopiston kansliasta tai oppiaineiden vastuuopettajilta. Suomeksi oikeuslingvistiikasta on kirjoitettu mm. vuonna 2008 julkaistussa teoksessa Kielen ja oikeuden kohtaamisia: Heikki E. S. Mattilan juhlakirja (Talentum).
Tässä eräitä teoksia, joissa suomalainen yliopisto toimii toimii vähintään yhtenä tärkeänä tapahtumapaikkana: Hämeen-Anttila, Virpi - Suden vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26238Koivisto, Sesse - Palokärjen villi huuto https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33251Kurkela, Marja - Toinen nainen vasemmalta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53448Manninen, Kirsti & Raivio, Jouko - Kuolema ylioppilastalolla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_55425Numminen, M. A. - Helsinkiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18336Palasvirta, Mikko - Johdatus murhaoppiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Kyseessä voisi olla H. G. Wellsin The War in the Air vuodelta 1908. Se on suomennettu nimellä Ilmasota vuonna 1910 (suomentaja Toivo Wallenius). Kirjasampo: Ilmasota https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_57892
Tekoälyn kasvavaa sähkökulutusta on laskettu monissa artikkeleissa. Arviointia vaikeuttaa se, että monista malleista ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Eri tekoälymallien ja niiden versioiden kulutus voi vaihdella hyvinkin paljon. Myös kyselyn pituus ja vastauksen koko vaikuttavat kulutukseen. Epoch AI:n ja Kanoppin tuoreissa artikkeleissa arvioidaan ChatGPT:n kulutusta, kun kyseessä on yksittäinen, pääasiassa tekstipohjainen kysely. Molemmat antavat samansuuntaisen arvion kulutuksesta. Kanoppi vertaa tätä tavalliseen Google-hakuun, ja toteaa ChatGPT kulutuksen olevan lähes kymmenkertainen.Epoch AI:n artikkelin mukaan ChatGPT:n vastaus kuluttaisi 0,3 wattitunnin verran sähköä. Artikkelin kaavio suhteuttaa tätä muuhun sähkönkulutukseen. Sen...
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Kysymääsi kirjaa (tai mahdollisesti artikkelia) ei näytä löytyvän yleisistä eikä korkeakoulukirjastoista. Asia on tarkistettu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen sekä maakuntakirjastojen tietokannoista, Kokkolan kaupunginkirjaston tietokannasta, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta sekä artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto. Tietoa on haettu sekä dokumentin nimen että tekijöiden (Gergen, Harmainen) perusteella.
Yksi Gergeniltä suomennettua lehtiartikkelia kyllä löytyi, mutta sekään ei ilmeisesti ole sitä, mitä hait: "Sosiaalisen konstruktionismin liike modernissa psykologiassa", ilmestynyt Psykologia-lehdessä 1997, numeron 6 liiteosassa, alkuperäinen artikkeli on "The social constructionist movement in modern psychology"....
Tässä Linda-tietokannan saatavuustiedot:
Tekijä(t): Sario, Samuli
Nimeke: Suomi loosi I. V. ja O. M. : piirteitä 25-vuotisesta toiminnasta / [Samuli Sario]
Aineisto: Book
Julkaistu: Helsinki : [Suomi loosi I. V. ja O. M.], 1947
Kokoelma: TAMCAT - Tampereen yliopiston kirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Kokoelma: VAARI - Varastokirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Kirjastoista löytyy kansallispukuja käsitteleviä kirjoja esim. Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja, Suomen kansallispukuja ym.
Internetistä löytyy myös aihetta käsitteleviä sivustoja kuten, http://www.kansallispuvut.fi/puvut.htm sekä
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/linkit.htm
Heikki Asunnan tuotannosta en löytänyt, kävin läpi myös Viitaa ja Arvo Turtiaista, mutta ei tärpännyt. Kyselen vielä kirjastoväen listoilla ja Facebook-sivullamme, josko joku tunnistaisi.
Tässä pari ehdotusta, jotka olen hakenut Aleksi-artikkelitietokannan (kotimainen viitetietokanta) avulla:
Hirvonen, Tuomas: Oiva raportoija ja analysoija (SPSS New View 1.0: yrityksen raportoinnin hallintajärjestelmä), MikroPC 1998:8 ja
Malkki, Heikki: Katsauksessa pk-yritysten taloushallinto-ohjelmat, markanvartijan tehopakkaukset (vertailussa 21 taloushallinnon ohjelmaa.) MikroPC 1998:13.
Mene lähimpään kirjastoon, jos haluat itse tehdä hakuja artikkelitietokannoista. Henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä.
Aika mukavasti tietoa Helsingin Työväenyhdistyksen liiketoimintaan kuuluneista Paasivuorenkadun ravintoloista löytyy Sirpa Hailan teoksesta Paasitornin tarina. Paasiravintolan toiminta oli 1980-luvun alussa tappiollista ja uusia toimintakonsepteja kokeiltiin. Ravintolan imagoa ja sisustusta uusittiin vuonna 1985, tavoitteena saada paikalle nuorempaa väkeä. Nimeksi vaihtui Paasi Cherie.
1990-luvun lamavuosina myös HTY:n ravintolat ajautuivat taloudellisiin ongelmiin. HTY:n ravintolat Oy lopetti toimintansa vuonna 1996. HTY sitoutui tuolloin kunnostamaan Paasiravintolan pääsalin ja vuokraamaan sen Polarkestille. Polarkesti sai ravitsemuspalveluiden yksinmyyntioikeuden kokous- ja kongressikeskus Paasitornissa.
Helsingin Sanomien...
Kirjastot saattavat ottaa joitain kysytyimpiä uutuuksia omiin kokoelmiinsa, mutta ainakin monissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi jättää kirjojaan muiden iloksi. Kannattaa huomioida, että kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta, ja esimerkiksi Oulunkylän kirjaston kierrätyskärryyn voi tuoda kerralla korkeintaan viisi kirjaa.
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys on julkaissut koosteen alueen lotta- ja pikkulottamuistoista:
Matsinen, T. (toim.) (2014). Mukana lottatoiminnassa: Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja. Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys.
Muuta hyödyllistä:
Heiskanen, J., & Korhonen, R. (toim.) (2002). Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan: Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945. Ääneseudun veteraanimatrikkelitoimikunta.
Isosomppi, S. (toim.) (2004). Te ette turhaan taistelleet: Petäjäveden veteraaniteos. Petäjäveden veteraanimatrikkelitoimikunta.
Karivalo, T. (toim.) (1994). Veljet hoidettiin: Sotasairaala Keski-Suomessa. 30. Sota S kilta.
Lemmetty, E., & Arponen, O. (toim.) (2003). Sotataipaleemme...
24.6. on kristillisen kirkkovuosikalenterin mukaan Johannes Kastajan syntymäpäivä.
Lähteet ja lisätietoja
Yle: Juhannus 17.5.2010 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/juhannus-keskikesan-ja-valon-j…
Kirkkovuosikalenteri https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-joha…