Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat ulkomaisia etunimiä esittelevät kirjat, jotka tosin eivät ole suomenkielisiä.
Raguin, Philippe: Le guide des prenoms de France, 1997
Norman, Teresa: A world of baby names, 1996
Hanks, Patrick: Babies' names, 1995
Mcleod, Iseabail: The Wordsworth dictionary of first names, 1995
Dunkling, Leslie: The Guinness book of names, 1995
Kirjojen saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Aika mukavat etunimisivut ovat esim. osoitteessa:
http://www.behindthename.com/
Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… ,
http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Hämeenlinnan pääkirjasto järjestää vuosittain 3-4 poistomyyntiä. Seuraava poistomyynti on Hämeenlinnan taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä 30.8. klo 12-21. Myyntiä jatketaan vielä lauantaina 31.8. kirjaston normaalina aukioloaikana (10-15).
Tätä seuraavasta myynnistä ei ole vielä päätöstä. Poistomyynneistä ja muistakin tapahtumista tiedotetaan mm. kirjaston Facebook-sivuilla ja kirjaston kotisivuilla: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hameenlinna
Kirja on hankinnassa Satakirjastoihin. Voit ottaa yhteyttä kirjastoon esim. puhelimella 044-7015810 tai sähköpostilla tietopalvelu@pori.fi, niin teemme sinulle varauksen.
Ylen arkistosta kerrottiin, että Oy Yleisradio Ab:n kouluradio-osasto järjesti lokakuussa vuonna 1958 kouluille maantietoaiheisen tietokilpailun, Voittajille oli varattu lahjoituksina saadut ilmaiset lentomatkat kymmenelle oppilaalle, Voittajat saapuvat loppiaisena 1959 Helsinkiin,
Tietoa muista maantietoaiheisesta tietokilpailusta noilta vuosita ei löytynyt.
Ylen arkistosta kerrottiin myös, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Tosin voi olla, että kysymykset eivät ole sielläkään tallella. Alla linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun:
https://elka.darchive.fi/YKSA3/public/archive/Elka/Search.action?search.freetext=kouluradio&search=&sub1.x=0&...
Biljardipeli kasipallon (Eight-Ball) synty ajoitetaan 1900-luvun alkuun. Mutta muita biljardipelejä oli pelattu jo kauan sitä ennen.
Walt Disneyn Pinocchio-animaatioelokuva on vuodelta 1940. Se ei suinkaan ole lähteenä käytetyn Carlo Collodin romaanin suora filmatisointi, sillä Disney muokkasi vanhoja tarinoita ja satuja hyvin vapaasti ja usein anakronistisesti, omaan aikaansa viitaten. Disneyn Pinocchiossa välkkyvät neonvalot. Kasipallo oli elokuvan syntyaikaan suosittu peli, ja pelisalit taas nähtiin usein amerikkalaisen kulttuurin rappion symbolina.
https://www.pooltables.com/history-of-pool
https://en.wikipedia.org/wiki/Cue_sports
https://www.waltdisney.org/blog/pool-hall-three-disney-masters-closer-look-one-pinocchios-funniest-...
Kollegani Padasjoen kirjastosta auttoivat kysymykseen vastaamisessa. Aunekivi sijaitsee Padasjoen Nyystöläntiellä ja se on kuulemma helposti löydettävissä, sillä sen ympäriltä on juuri raivattu metsää. Lähetän sähköpostiisi kartan, johon on merkitty Aunekiven tarkka sijainti.
Ystävän muuttamista kauas käsitellään ainakin Veera Salmen lastenkirjassa Mauri ja vähä-älypuhelin sekä Libby Gleesonin kuvakirjassa Anni ja Lasse. Myös Paula Norosen lastenkirjassa Supermarsu tekee maalin ystävä muuttaa muualle.
Muuttamista käsitellään myös Katri Tapolan lastenkirjassa Väinämö ja näkymätön naapuri, Tuula Korolaisen lastenkirjassa Kuono lumessa, Kairi Lookin lastenkirjassa Piia Pikkuleipä muuttaa sekä Sharon Jenningsin kuvakirjassa Franklin saa vieraan.
Pasi ja Mysiini -yhtye julkaisi v. 1983 singlen, jonka A-puolella on Pasi Raappanan säveltämä ja sanoittama Marokko. Kappaletta ei ole julkaistu nuottina. Sanat voi kirjoittaa ylös kuuntelemalla esim. Youtubesta.
Lähteet:
Haku Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta
Fenno - suomalaiset äänitteet https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kasetilta Satuja ja lauluja lapsille löytyy mm. sadut Pieni tulitikkutyttö ja Kolme pientä pukkia sekä laulu Lapin velho
Julkaisutiedot [S.l.] : Minimusic, p1982, C-kasetti
Esittäjähuomautus Mai-Lis Könönen & tytöt, Pete Paukku & Piparminttubändi, Aulis-setä (=Aulis Eskelinen, kertoja).
Sisältö:
Tango Nallekarhun kanssa, Heinäsirkan tanssi, Kolme pientä pukkia : satu, Sirkus tulee, Härkä ja sammakko : satu, Pienet omenat, Paimenpoika ja susi : satu, Lapin velho, Satu lapsuudesta, Minun huiluni heliä, Pieni tulitikkutyttö : satu, Sateenkaaren alla, Keisarin uudet vaatteet : satu, Kattimatti
Kasetti löytyy useammastakin kirjastosta, ei tosin Helmet-kirjastoista. Saatavuustiedot selviävät Frank monihausta, nimikehaku: Satuja ja...
Portfolioita on erilaisia ja monen muotoisia riippuen tehtävänannosta. Järkevintä olisi selvittää opettajan tai oppiaineen vastuuhenkilöiden kanssa minkälaista portfoliota he vaativat.
Internetistä löytyy lukuisa määrä portfolio-oppaita, joihin kannattaa tutustua, esimerkiksi:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/portfolioy/
http://www.peda.net/veraja/jyu/ac/all/portfolio/pofoopas/
Sopivaa kirjallisuutta löytyy runsaasti. Tässä muutamia esimerkkejä:
Sarantola-Weiss: Reilusti ruskeaa: 1970-luvun arkea; Suomalaisten tarina: 4: Järjestelmien aika; Suomalaisen arjen historia: 4: Hyvinvoinnin Suomi; Puoli vuosisataa; Muutosten vuosisata 7 ja 8; Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat; Guinness-kronikka: 1900-luku; Lewenhaupt: Heijastumia: 1890-1989: Vuosisata muotia, muotoilua ja arkkitehtuuria. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
Kirja ei ole rikoskirjallisuutta, vaan psykologinen jännityskertomus.
KUstantaja kuvailee kirjaa näin:"Dekkarikuningatar räjäyttää pankin uudella psykologisella trillerillään naisesta, joka saa tarpeekseen ja päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä.Ulkopuolisten silmissä Faye on saanut ”koko paketin”: ihanan aviomiehen, suloisen tyttären ja tyylikkään kodin Tukholmassa. Todellisuudessa hän tasapainoilee pitääkseen äksyn miehensä tyytyväisenä ja kärsii jatkuvasta itseinhosta. Kun Faye eräänä päivänä yllättää Jackin sängystä kollegan kanssa, hänen silmänsä aukeavat.Kultahäkki on jännitysromaani, joka luotaa ihmismielen varjopuolta ja kurkistaa syvimpään pohjaan. Se ottaa kantaa ajankohtaiseen me too -keskusteluun ja kysyy, mitä tapahtuu siinä...
Selasin Helsingin kaupunginkirjaston kirjavaraston kokoelmissa olevat aihetta käsittelevät tietokirjat. Osa kirjoista oli julkaistu 1970-luvulla ja 1980-luvulla, mutta yhdessäkään ei ollut henkilönä Elisabethia tai Elisaa. Parissa käsiteltiin kehitysvammaisen pojan elämää ja yksi kirja kertoi Melissa nimisestä tytöstä.
Emme siis valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi teosta. Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa sen. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseistä HIM-kaivonkantta ei taida oikeasti olla olemassa. Se näyttää olevan Michelle Ward -nimisen taiteilijan suunnittelema malli. Tässä linkki hänen sivustolleen:https://michelleward.typepad.com/michelleward/manhole-madness/
Hän on ottanut kaivonkannen mallin saksalaisesta kaivonkannesta:https://www.shutterstock.com/fi/image-photo/altena-may262015-manhole-co…
Kaivonkansien historiasta en löytänyt kirjaa. Ainoa aihetta käsittelevä kirja Finnassa on Lawrence Weinerin kuvateos New Yorkin kaivonkansista:https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.994771154206249
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään aiempaan Kysy kirjastonhoitajalta vastaukseen. Vastaus on parin vuoden takaa ja siinä on myös Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön...
Näin vanhan aineiston ollessa kyseessä en lähtisi kopioimaan sitä tavallisella kopiokoneella tai skannerilla, vaan kysyisin tarjouksia digitointia tekeviltä yrityksiltä. Lämpö voi vahingoittaa paperia ja haalistaa mustetta.
Kotikonstina vihkon sivut voi myös kuvata älypuhelimella tai tabletilla. Halutessaan voi asentaa jonkin skannausohjelman.
Digitoidusta aineistosta voi sitten tulostaa haluamansa määrän kopioita.
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista löytyisivät seuraavat teokset:
- Gartz, Juho: Leikkaaja: suomalaisen elokuvan ihmemaa sen takahuoneesta nähtynä (Art House, 2003)
- Cousins, Mark: Scene by scene : film actors and directors discuss their work (Laurence King, 2002)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas (Pinnacle systems, cop. 2002)
Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 A, lainaustoimisto: 09-7563 0240) kirjastosta löytyisivät mm. seuraavat teokset:
- opinnäyte Ahola, Heikki: Kaupunkisinfonia (1995)
- opinnäyte Kohtamäki, Kimmo: Lajityypin vaikutus dokumenttielokuvan leikkauksessa (2000)
- Kucera, Jan: Leikkaus elokuvassa ja televisiossa (Yleisradion koulutustoimisto, 1970)
Arto-artikkelitietokannasta...
