Sukunimi Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai piispa Henrikiin (kuoli 1156). Samasta nimestä on useita muunnoksia, mm. Hentunen, Hentula ja Henttinen.
Tarkempia tietoja saa sukunimikirjoista, esimerkiksi Pirjo Mikkosen teoksesta Sukunimet (2000). Sukunimikirjoja voi etsiä Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… asiasanalla sukunimet.
Ei voi. Jokunen-kortilla voi lainata mistä tahansa Joensuun seutukirjastoon kuuluvasta kirjastosta, mutta ei Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Itä-Suomen yliopiston kirjastokortin lisäksi Joensuun kampuskirjastossa korttina voi käyttää myös SYL:n opiskelijakorttia tai toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kirjastokorttia. Ks. http://www.uef.fi/fi/kirjasto/lainauspalvelu .
Voit tehdä Helmet-varauksen nyt ja lukita sen varaamisen jälkeen. Tee varaus normaaliin tapaan, mutta klikkaa varaamisen jälkeen Muuta varausta -linkkiä ja laita ruksi Lukitse-ruutuun. Kun tarvitsen kirjaa, käy poistamassa Lukitse-ruudun ruksi.
Kun olet lukinnut varauksesi, vuorosi mahdollisessa varausjonossa ohittuu. Muista siis poistaa ruksi ajoissa.
Eli voit varata kirjan niin, että et saa sitä ennen tiettyä päivämäärää, mutta on myös mahdollista, että et saa sitä ajoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjaston salasanan eli tunnusluvun saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Alla tietoa Kyyti-kirjastojen kirjastokortista ja tunnusluvusta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/kirjastokortti-ja-tunnusluku
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Kouvolan pääkirjaston kokoelmista löytyy 184 kuunnelmaa, joista osa on vieraskielisiä ja osa lapsille suunnattuja. Pääset itse helposti tutustumaan kokoelmaan Kyyti.fi kautta. Aineistohaku ei vaadi verkkokirjastoon kirjautumista. Valitse Kyydistä tarkka haku rajaa se kuunnelmiin ja Kouvolan pääkirjastoon. Näin pääset tarkastelemaan kuunnelmalistaa.
Mercedes-Benz 450 SEL esiteltiin Geneven autonäyttelyssä vuonna 1974. Myyntiin auto tuli vuonna 1975, jolloin sitä oli saatavilla myös Suomessa. Tekniikan maailma -lehden (1975:10) mukaan auto maksoi tuolloin yli 300000 markkaa.
Voisikohan kyseessä olla Elizabeth Walkerin Afrikkalainen unelma (Gummerus, 1986)? Miespäähenkilö ei tosin ole koneen lentäjä vaan toinen matkustaja, mutta muuten juonikuvaus osuu melko hyvin.
Lisätietoja ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_372
Runo Riivaaja sisältyy Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmaan Mustaa ja punaista (1944). Voit lukea runon myös Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999).Tekijänoikeudet vapautuvat 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Mannerin tuotanto ei pitäisi olla julkaistuna netissä.https://www.finna.fi/Record/rutakko.148768?sid=4821874955
Kyseessä voisi olla Elodie Harperin Sudenluola-trilogia, joka sopisi kuvaukseen kaikin tavoin:https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/elodie-harperin-pompejiin-sijoittuva-sudenluola-trilogia-on-koukuttava-kansainvalinen-menestys/
James Price Johnsonin nimi esiintyy tallenteissa yleensä muodossa James P. Johnson. Tätä muotoa käytetään myös Helmet-kirjastojen tietokannassa.
Parhaiten hänen musiikkiaan pystyy Helmet-kirjastojen kokoelmista etsimään käyttämällä ns. perinteistä Helmet-hakua osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/ . Etusivun pudotusvalikosta kannattaaa valita hakutavaksi Tekijä ja kirjoittaa hakukenttään nimi muodossa "Johnson James P." Tällöin päästään seuraavaan tuloslistaan:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=johnson…
Tästä voi klikkaamalla valita alimman rivin, jolla Johnson on nimenomaan säveltäjän funktiossa. Saatu tuloslista voidaan vielä rajata koskemaan pelkkiä cd-levyjä käyttämällä sivun yläreunassa olevaa...
Valitettavasti en löytänyt 1800-luvun alkuun sijoittuvaa romaania ruukinkylästä.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut sarjan Suuriruhtinaanmaa (Kenraalitar, Ruukinkartanon rouva ja Hovikosken valtiatar), joka kuvaa suomalaista kartanoelämää Kymenlaaksossa. Tapahtumat sijoittuvat hiukan myöhempään aikaan,
1890-luvulta 1910-luvulle.
Muita "ruukkikirjojakin" on, esimerkiksi:
Kontturi, Venny; Ruukinkuja; 1974
Tikkanen, Anja; Ruukinrannan torpparit; 1978
Alvik, Katja; Rakkautta ruukin varjossa; 1980
Nämäkään eivät oikein osu ajallisesti eivätkä paikallisestikaan.
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
Hei!
Emme löytäneet vaasista tietoa kirjastosta löytyvistä Arabian kuvastoista. Niin kuin mainitsit, myös verkon anti jäi vähäiseksi. Vaasi on maalattu jälkeenpäin harrastelijan toimesta, koska Arabian leima on vedetty yli ja siihen on lisätty taiteilijan signeeraus. Muotoilultaan samantyyppinen vaasi löytyy esim. Rakkaat Esineet-nimisen verkkokaupan sivulta (https://www.rakkaatesineet.fi/v2/arabia-maljakko-9915/). Tässä malliksi on mainittu 9915. En tosin tiedä, onko kyseessä sama malli. Pahoittelut, että emme saaneet kaivettua enempää tietoa esiin.
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
"Humisevanhuojuvaa viimavalssia" tanssitaan Tabermannin vuonna 1975 julkaistun Päivä päivältä rakkaampaa -kokoelman runossa, joka alkaa sanoin "Syvällä kuiskivassa kotimetsässä".
Ensimmäisinä mieleen tulee Franz Kafkan teokset (Oikeusjuttu, Linna) , Nikolai Gogolin kaikki teokset (Päällystakki, Reviisori, Mielipuolen päiväkirja jne.), Robert Musilin Mies vailla ominaisuuksia 2, Dostojevskin Kaksoisolento.
Ja tässä muutamia uudempia virkamiehiä ja byrokratiaa käsitteleviä teoksia:
Saramago, Jose : Kaikkien nimet; MacInnes, Colin : Patakaupunki; Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu; Carlson, Kristina : Maan ääreen ; Susi, Heimo : Virkamatka; Salakka, Hannu : Koneella kirjoitetut kirjeet; Swift, Graham: Sulkapallo.
Tällainenkin teos olisi varmaan hyödyksi: Viran varrelta--toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa /toim. Ulla Piela. Kirjojen saatavuuden saat selville pääkaupunkiseudun Plussa- tietokannasta...
Turust-yhdistyksen Sanomia Piispankadulta –lehden artikkelin (http://www.turu.st/piispankatu/arken.htm) mukaan Rautatehtaan korttelin rakennuskanta on suojeltu vuodelta 1992 peräisin olevalla rakennussuojelulailla. Finlexistä (http://www.finlex.fi ) löytyy rakennussuojelulaki vuodelta 1985, joka on yleisluontoinen eikä koske yksittäisiä suojelukohteita erikseen. Rautatehtaan korttelin suojelupäätös lienee tehty Turussa mainitun lain perusteella. Suojelupäätöksen saanee selville Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta (http://www.turku.fi/ympakaavi/toimistot/index.php3 ).
Sanat ovat ilmeisesti Jorma Ikävalkon kappaleesta: Niin oli ennen. Tämä kappale sisältyy levyyn: Jorma Ikävalko vauhdissa 1. Levymerkki on Triola ne 151 (ep).
Levy on äänitetty 1957.
Suomen Jazz ja Poparkiston sivuilta löytyi äänitetiedot, mutta ei kappaleen sanoja.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
http://www.jazzpoparkisto.net/
