Väinö Linnan "Tuntematon sotilas"-kirjan saksankielinen versio "Kreuze in Karelien" löytyy lainattavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja Saksalaisesta kirjastosta. Antikvariaateista kannattaa kysyä myytäviä vanhoja kirjoja.
Senja on saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari. Pohjoisessa ja luoteessa saarta ympäröi meri, koillisessa Malankivuono, idässä kapea Gisundetin salmi, etelässä Solbergfjorden sekä Vågsfjorden ja lounaassa suhteellisen avoin osa Andfjordenia. Senjan saarella on kaikkiaan neljä kuntaa, Berg, Tranøy, Torsken ja Lenvik, joista viimeisellä on osia myös mannermaalla.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Senja_(saari)
Senjan sanotaan olevan Norja pienoiskoossa, koska luonto on niin monipuolista ja vaihtelevaa: rannikolla on tuntureita, vuonoja, saaristoa ja hiekkarantoja, kun taas sisämaassa on kukkaniittyjä ja koivumetsiä.
Lähde: http://www.senja-online.com
Matkaopas Pohjois-Norjaan (Senja s. 74...
Taideterapia-aiheista kirjallisuutta löytyy useasta eri kirjastosta sen mukaan, mikä on näkökulma. Taideterapiaa käsitteleviä teoksia on siis mm. Valtiotieteellisen, Humanistisen, Lääketieteellisen ja Käyttäytymistieteiden tiedekunnan kirjastoissa. Voit etsiä haluamaasi aineistoa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokannasta HELKAsta, joka sisältää pääosan kokoelmista. HELKA-kokoelmaluettelon löydät osoitteesta
http://www.helsinki.fi/helka/
Useissa HelMet-kirjastoissa on mahdollisuus digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Tässä lista niistä kirjastoista, joissa tämä onnistuu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-digit…
Kun valitset listasta itsellesi sopivan kirjaston, voit katsoa kyseisen kirjaston omalta sivulta tarkemmat tiedot. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa olevalle digitointilaitteelle voit varata ajan alla olevan sivun ohjeiden mukaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Voit tietysti yhtä hyvin myös soittaa haluamaasi kirjastoon ja varata ajan sillä tavoin.
Ainakin Pasilan kirjastossa (kuten käsittääkseni muissakin) on myytävänäkin digitointiin sopivia DVD-levyjä hintaan 2,00€ / kpl, joten omia ei...
Kouvolan alueen Kyyti-kirjastoissa on äänikirjoja cd-muodossa ja tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella kuunneltavia e-äänikirjoja. Lisää tietoa e-äänikirjoista alla olevasta linkistä:
https://www.kyyti.fi/palvelut/e-aanikirjat
Kouvolan "kotiinkuljetuspalvelu on tarkoitettu vanhuksille, jotka sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen vuoksi eivät itse tai läheisen avustamana voi käyttää kirjastopalveluita." Asiakas voi tällöin saada aineistoa lainaksi suoraan kotiin kirjaston kuljettamana. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kirjaston-kotiinkuljetuspalvelu-kouvolassa
Muutama suomenkielinen videonmuokkausohjelmakirja Helmet-kirjastojen kokoelmissa on:
- Videokuvaa järkkärillä : 101 huippuvinkkiä / Adam Juniper, David Newton (2011)
- Digivideo : kuvaajan käsikirja / Tom Ang (2006)
- Digivideo tehokäytössä : Adobe Premiere Elements 2 / Carl Plumer (2006)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas / (2002)
Suomenkielisiä iMovie-oppaita löytyy myös verkosta:
https://support.apple.com/fi-fi/imovie
Vexi Salmen ja Juha Rantalan Irwin Goodman : vain elämää -kirjan "Näin muistan" -osiossa Salmi kertoo käyneensä katsomassa Irwiniä sairaalassa päivittäin tämän lähes kaksi viikkoa kestäneen hoitokuurin aikana marraskuun lopulla 1990. Irwinin tapaninpäivään saakka kestäneen sairausloman aikana Salmi ja Goodman rakensivat tulevaisuudensuunnitelmia puhelimitse, mutta kasvotusten he eivät kaiketi enää Irwinin kotiuduttua tavanneet. Tapaninpäivänä 1990 Irwin lähti keikoille. Kahden viikon kiertämisen jälkeen hän sairastui ja kuoli jossakin "rajan ja Haminan välimailla" 14. tammikuuta 1991.
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Muistelemasi kirja lienee Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944 (Minerva, 2010).
Tein Helmet.finna.fi sivustolla haun hakusanalla taikausko. Rajasin aineiston tietokirjoihin ja lasten ja nuorten osastoon. Haku toi 9 suomenkielistä vastausta esim. Deary, Terry: Karmea totuus keskiajasta, Hjelt, Marjut: Taikametsä : tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä ja Allen, Judy: Yliluonnollista : outoja ilmiöitä, uskomuksia ja tapahtumia. Linkki Helmet.finna.fi
Sama haku rajattuna aikuisten osastolle löytää 41 teosta. Esim. Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin, Kaskinen, Piia: Mustan kissan kirja : miten välttää epäonni ja Turunen, Ari: Pahan merkit, eli, Taikauskoisten tapojen tarina. Linkki Helmet.finna.fi
Hakusanalla uskomustarinat ja rajauksella...
Valitettavasti kukaan ei tunnistanut lukeneensa kuvauksesi mukaista kirjaa.
Löysin kuitenkin muutaman, jotka täsmäävät joltain osin, lähinnä vain romantiikan ja noituuden osalta. Tuskin näistä mikään on tarkoittamasi kirja, mutta tässä silti viitteet;
Green, Kate: Yön enkeli (Karisto 1989)
Schneider, Robert: Ilmassakulkija (Otava 2000)
Gaiman, Neil: Tähtisumua (Otava 2000)
Yleisissä kirjastoissa ei käytetä asiasanaa ”sisäinen markkinointi”. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen kirjastoissa ja yliopistokirjastojen yhteistietokannassa Lindassa tämä asiasana on käytössä, joten helpoiten löydätte materiaalia omaan työhönne hakemalla näistä tietokannoista. Laajimman tuloksen saatte käyttämällä tarkennettua hakua ja laittamalla toiseksi hakuehdoksi ”sisäinen” ja toiseksi ”markkinointi”. Saadusta viitelistasta voitte sitten tarkistaa, löytyykö kirjaa mahdollisesti myös Oulun kaupunginkirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Kirjoja voi myös kaukolainata muista kirjastoista, jos paikkakunnalta ei löydy. Varmuuden vuoksi voitte hakea myös sanoilla ”internal” ja ”marketing”. Huomatkaa myös, että Oulun...
Kysymäsi tieto löytyy seuraavasta julkaisusta: Väestörakenne 2002. Väestö 2003:5. Tilastokeskus 2003. Ko. julkaisussa on Taulu 20. Väestö kansalaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2002.
Albert Camus'n näytelmästä Oikeamieliset (Les justes,1950) on kaksi suomennosta.Eugen Terttula suomensi näytelmän vuonna 1980. Suomennos on muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa ja näyttää olevan saatavissa myös kotilainaan.https://finna.fi/Record/tuni.991800644205973?sid=4713291098Reita Lounatvuoren suomennos vuodelta 2001 on vain Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjaston kokoelmissa näytelmämonisteena.https://finna.fi/Record/uniarts_print.993310894206249?sid=4713292430
Täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta löytyy Pauli Kudelin ja Mari Kyyhkysen Einverstanden 2, jossa on kirja ja kaksi cd-levyä mukana. Ei siis DVD-aineistoa kirjan lisäksi. Tämän vastauksen lähettämisen hetkellä kurssi on lainattavissa.
If it is suitable for You, please try first these www-pages:
http://www.intermin.fi/eng/current.html
http://www.uvi.fi/englanti/index.html
http://www.kaapeli.fi/~pakneuv/#RAC
http://www.personal.eunet.fi/pp/finnref/linkit.htm
http://www.redcross.fi/spreng.htm
http://www.mol.fi/migration/english/lyheng.html
Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta").
Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut...
Kyseessä taitaa olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin kirjoittama ja Maija Rannan kuvittama Ensiaapinen. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja toinen painos otettiin seuraavana vuonna.
Kuvaus kirjasta ja lista sen sisältämistä aakkosloruista löytyy Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta. Netistä löytyy kuvahaulla helposti kuvia Ensiaapisesta. Kirja näyttää löytyvän myös oman alueesi kirjastoverkosta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
http://vaarakirjastot.fi/
Helsingin kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa muihin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin maksamalla kuljetusmaksun, joka on 16 mk 1-3 palautettavaa yksikköä kohti.
