Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyvään materiaaliin pääset
käsiksi Plussa-haun kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi Asiasanalla äänenmuodostus löytyy 15 viitettä, mm. seuraavat:
Rossing, Thomas D. The science of sound (1990), Parviainen, Kati Puhe-elimistön rakenne ja sen toiminnan perusteet (1973), Campbell, Murray The musician's guide to acoustics (1998) ja Brown, Oren L. Discover your voice how to develop healthy voice habits (1996).
Lisää aiheesta voit etsiä myös Sibelius-akatemian kirjastosta www.siba.fi, puh.09 - 405441
Asiakkaat ovat paljon toivoneet sähköpostitse lähetettäviä muistutuksia jo ennen eräpäivää, ja tällainen palveluhan monissa kirjastoissa jo tosiaan on käytössä. Asiaan liittyvistä teknisistä ym. ongelmista huolimatta kyseinen palvelu on silti päätetty rakentaa myös HelMet-järjestelmään, ja tämänhetkisen tiedon mukaan se pyritään saamaan käyttöön tämän vuoden kuluessa.
Kirjasto ei pyri maksimoimaan saataviaan vaan kyse on vain pyrkimyksestä saada aineisto takaisin asiakkailta.
Voi olla, että lastenkodin arkistot ovat tuhoutuneet sodassa.
Kannattaa kuitenkin kysyä Mikkelin maakunta-arkistosta.
Heillä on tallessa esim. Luovutettujen alueiden luterilaisten kirkkojen kirkonkirjat.
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Myös Kansallisarkistosta Helsingistä voisi kysellä tietoja, jos tiedät lastenkodin nimen tai sijaintipaikan.
Arkistolaitoksen Portti-sivustosta löytyy seuraava kuvaus:
"Koulukotien ja kasvatuslaitosten arkistot
Arkistolaitoksessa säilytetään useiden valtiollisten ja yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien arkistoja. Kaikki asiakirjat ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Kunnallisten laitosten asiakirjoja säilytetään kuntien omissa keskusarkistoissa.
Kasvatuslaitosten ja...
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Mirva - https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittavat-nimet-mirva-monir
Tellervo - https://www.kirjastot.fi/kysy/kysyisin-tellervo-hannele-helena-timo
Jos poistumaan joutunut ei itse pyytänyt kokouksen keskeyttämistä poissaolonsa ajaksi, eikä kyseinen äänestykseen johtanut asia ollut kokouksen pääasia, on vaikea keksiä perusteluita, joilla hallituksen toimintaa voisi moittia. Pöytäkirjaan on kuitenkin kohteliasta merkitä tuo poissaolo ja tieto siitä, ettei poistumaan joutunut osallistunut äänestykseen.
Moitittavuutta ratkaisuun voisi olla korkeintaan siinä tapauksessa, että äänestys oli täpärä ja poistumaan joutuneen ääni olisi voinut ratkaista päätöksen suuntaan tai toiseen. Tästä ongelmasta hallitus selviää palaamalla asiaan ja äänestämällä uudelleen. Jos poistumaan joutunut haluaa, hän voi myös pyytää merkittäväksi pöytäkirjaan oman kantansa äänestykseen joutuneessa asiassa....
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Vieras mies kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen kokoelmaan Runoja (1932), jonka voit lukea alla olevasta linkistä. Runo Vieras mies löytyy sivulta 180.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdf
Tietoa juuri kysymäsi nimisistä vihkoista emme löytäneet, mutta voisiko tämä antikvariaatti.net-sivustolla myynnissä olevat kirja olla samankaltainen? Julkaisija on Koulutarpeiden keskusliike osakeyhtiö, kirjan (tai vihkon) nimi on Suomen koulu Kirjoitusjärjestelmä nr. 4. Tämän kirjan myyntihinta on 5 euroa:
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/407572
Voisiko olla kyse runosta Suomalainen, jonka on kirjoittanut Jorma Etto? Se ilmestyi kokoelmassa Ajastaikaa (1964). Runo alku: Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään...
Runo löytyy
Etto. Jorma, Suomalainen ja muut valitut: runoja vuosilta 1955-1985. Pohjoinen 1985 ja kokoelmassa Ajastaikaa : runoja, WSOY 1964.
Olisiko toukka mantokuoriaisen. Metsäinfo sivustolla on siitä kuva.
Toukka saattaisi olla myös Lehtipuupiirtäjän, Hylecoetus dermestoides, toukka. Suomen Luonto lehdessä on ilmestynyt 1.12.2017 Kauri Mikkolan vastaus koivuntuhoajasta.
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
Mosaiikkitaiteesta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Tampereelta ja muista Piki-kirjastoista (16 kirjastoa Pirkanmaalla). Esim. Paul Sigginsin teos The Mosaic Sourcebook on Tampereen kaupunginkirjastossa ja sen voi pyytää kaukolainaksi Vammalaan. Tampereen ja muiden Piki-kirjastojen kokoelmia voi katsoa osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan HAKU-painikkeen takaa. Asiasanalla mosaiikit saa 40 viitettä. Niitä kannattaa tietenkin tutkia tarkemmin, teokset ovat hyvin eritasoisia. Kaukolainaksi voi pyytää teoksia, joita ei ole omassa kotikirjastossa. Vammalan (ja muidenkin) kirjastojen kokoelmia voi tutkia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Vammalasta löysin asiasanalla mosaiikit 12 teosta.
Kirjassa Rostedt, Anu : Elämän ensimmäinen suuri juhla on aiheestanne jonkin verran, samoin Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri (takana olevassa hakemistossa on kastepuvut-kohdassa kolme sivunumeroa mainittu). Pylkkänen, Riitta : Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa vuodelta 1984 saattaa sisältää kiintoisaa aineistoa. Pylkkäsen kirjaa löytyy hyvin pääkaupunkiseudulta. Lähikirjaston kautta voi kaukolainata seuraavan teoksen tarvittaessa: Kosola, Maria : Rakkaita ja merkityksellisiä kastepukuja : suvun vanhan perintökastepuvun merkitykset nykyajasta käsin tulkittuna, 2005. Opinnäyte: Pro gradu työ : Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta, vaatetusala.
Nimi Liisbeth tulee todennäköisesti nimestä Elisabet. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -kirjassa kerrotaan, että nimestä Elisabet on tehty monia muunnelmia, kuten Elisabeth, Lisbet ja Eliisabet. Lisbet on ruotsalainen muunnos, ja se on ollut Ruotsissa käytössä jo 1400-luvulla. Suomessa nimi lisättiin almanakkaan vasta vuonna 1950, ja täällä nimi esiintyy usein muodossa Lisbeth.
Kirjassa kerrotaan myös, että Elisabet tulee vanhasta heprealaisesta nimestä ja tarkoittaa "Jumala on valani".
Lähde: Saarikalle, Anne & Johanna Suomalainen. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007, s. 83, 220.
Linnea Larssonin kirjoittaman lastenvaatekirjan nimi on Paidasta pöksyt: ompele isosta pienelle (Nemo, 2018). Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot ja halutessasi varata kirjan verkkokirjastossa osoitteessa keski.finna.fi.
Kyllä on, Jaakko Rugojevin suomennos kuuluu Helmet-kirjavaraston kokoelmiin. Varauksen voi tehdä Helmetin kautta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057167__St%3A%28Laulu%20…;
Jos haluat kirjan mahdollisimman nopeasti, voit soittaa varastoon ja pyytää sen noudettavaksi Pasilan kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
Leppäkerttu-lehti vaihtoi nimensä 1987 Leppis-lehdeksi.Lainattavaksi lehtiä löytyy Åbo Akademin kirjastosta.Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopistolla on heidän lukusalissa luettavaksi näitä lehtiä.
Runoutta "erilaisuudesta" (joka on varsin laaja käsite) ja vammaisuudesta löytyy varmasti yllin kyllin - ongelmana on oikeiden runojen löytäminen! Sellaista runotietokantaa, josta tietyn aihepiirin yksittäisiä runoja voisi etsiä, ei nimittäin vielä ole olemassa (suunnitteilla kyllä). Ja kokoelmiakin on asiasanoitettu vasta 1990-luvulta lähtien. Tästä johtuen uudehkoja vammaisten itsensä kirjoittamien runojen ja proosatekstien antologioita löytyy helposti, esim.:
Hiljaiset silmät-satakuntalaisten kehitysvammaisten runoja (1991)
Unelmat ja pelot kasvavat lähekkäin (1997)
Pisaroita-vammaisten runoantologia (1978)
Laitinen, Eeva-Liisa, Pyörätuolipiruetti (1990)
Jos jokainen putoaisi paikaltaan (1982)
Me elämme-vammaisantologia (1976)...
