Peltipoliiseissa eli automaattisen nopeusvalvonnan kameratolpissa kierrätetään kameroita, jolloin tolpat eivät aina reagoi ylinopeuteen. Kameroita on siis käytössä vähemmän kuin tolppia. Uudentyyppisistä peltipoliiseista kertovassa YLE:n uutisessa kerrotaan, että pelotevaikutus säilyy, kunhan kamera on kussakin tolpassa vähintään 15 prosenttia ajasta: https://yle.fi/uutiset/3-10657075.
Käsittääkseni on: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta.
Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
Vuonna 1992 ilmestyneessä teoksessa
Mether,Leif
Sukuhakemisto. - Suomen sukututkimusseura
johon on koottu kattavasti tiedot meikäläisestä sukututkimuskirjallisuudesta vuoteen 1990
viittaa Räty-suvun yhteydessä seuraaviin:
Hokkinen, Vilho
Suojärven Hokkisten suku. Liite Suojärven Hokkisten sukukirjaan. - Joensuu 1970
Manninen, Ilmari
Tietoja Rädyn suvusta
[julkaisussa Sukutukija 1921:1-2, s. 21-23]
Neuvonen, Eero K.
Uijalanrannan Neuvosen-suku 1600-luvulta nykypäiviin. - Laitila, 1973
Risku, Ahti
Kurikan Yli-Krekolassa syntyneen Jalasjärven Koskuan Kohtakankaan talollinen Johan Johaninpoika Kohtakankaan (s. 1784)(Malmberg, Yli-Krekola) perheen nimi myöhemmin Prunninmäki ja Anna Danielintytär Laulajan (s. 1781) sekä Koskuan Sillanpään...
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
EL751226-sarjanumerolla varustettu Singer on valmistettu vuonna 1956 Clydebankin tehtaassa Skotlannissa. Lisätietoa löytyy täältä:
Singer Dating - by serial number (ismacs.net)
Ompelukoneen arvoa koskevaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin. Hinta riippuu paljon laitteen kunnosta ja saatavuudesta. Esimerkiksi eBay-myyntipalstalla vanhojen Singereiden hinnat liikkuvat muutamista kymmenistä euroista satoihin euroihin.
Lähteet ja lisätietoa:
How old is your Singer Sewing Machine? - Singer Outlet
Singer sewing machine serial number decoder. Date a Singer sewing machine by serial number (serial-number-decoder.com)
Maki Kolehmaisen säveltämä ja Heidi Puurulan sanoittama joululaulu Hiljaisuus löytyy ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
Suuri toivelaulukirja 23 (2014)
Suuri joululaulukirja (2022)
Suomalaisesta kylpyläkulttuurista on julkaistu useita kirjoja, joista asiaa kannattaa tutkia. Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:Suvikumpu, Liisa: Suomalaiset kylpylät : kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014)Tommila, Päiviö: Helsinki kylpyläkaupunkina 1830-50-luvuilla (Helsinki-seura, uusi painos 1982)
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tätä Punahilkkaa. Kirjasammossa on kuvailuja eri punahilkoista, sieltä selaamalla voisit löytää etsimäsi, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/punahilkka.
Tarkoitat varmaan englantilaisen Edwin Abbott Abbottin kirjaa Tasomaa: moniulotteinen romanssi. Se julkaistiin 1997 Kimmo Pietiläisen suomentamana, kustantaja on Terra Cognita. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1121856988 . Kirja on tieteiskirjallisuuden klassikoita, satiiri, joka ilmestyessään v. 1884 ivasi oman aikansa viktoriaanista yhteiskuntaa, mutta joka on aina ajankohtainen kuvatessaan ihmisten henkistä, fyysistä ja yhteiskunnallista rajoittuneisuutta.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Linkistä löytyy pdfohje varaamisesta.
http://www.kyyti.fi/sites/default/files/liitteet/verkkokirjasto_varaami…
Ohjeessa on selitetty kuvakaappauksien avulla varauksen tekoa ja termien merkitystä.
Tuo prioriteetti tarkoittaa sijaanne varausjonossa.
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Voisiko se olla Eric Hillin kirjaan perustuva piirretty, koirahahmosta nimeltään Tippen. Se on ainakin esitetty kerran Buu-klubben lastenohjelmassa? Mitään muuta emme täällä valitettavasti keksi.
Kirjastojärjestelmässä on tällä hetkellä ohjelmistovirhe, jonka vuoksi lainojen uusiminen ei onnistu Helmetissä jos varauksia on 50. Voit soittaa omaan kirjastoosi, ja pyytää virkailijaa uusimaan lainat.
Ohjelmistovirhe pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David...
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…...
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila
Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)