HelMet palvelussa on nykyään käytössä omien lainojen lainahistoria. Se alkaa tosin vasta vuodesta 2007.
Kirjautukaa ommin tietoihinne HelMet verkkokirjastoon ositteessa http://www.helmet.fi Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen Pin koodin. Pin koodin saa kirjastosta esittämällä henkilötodistuksen.
Lainahistoria on tiedoissanne alimmaisena linkkinä.
Kyllä voi. Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit tilata kirjoja ja muutakin kirjastojen aineistoa osoitteesta
http://www.helmet.fi/
Tarvitset Helmet-kirjastojen kirjastokortin ja tunnusluvun. Hae tietokannan kautta teos, jonka haluat varata ja napsauta linkkiä "varaa". Kirjoita ylempään ruutuun kirjastokorttisi numero ja alempaan tunnuslukusi. Valitse haluamasi noutokirjasto ja paina jatka. Varaus on nyt tehty ja saapuu valitsemaasi kirjastoon muutamassa päivässä, jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa. Jos kaikki kirjat ovat lainassa ja muitakin varauksia jo olemassa, varauksen saapuminen vie tietysti kauemmin. Varauksen saapumisesta noutokirjastoon ilmoitetaan kirje- tai sähköpostitse. Aikuisten aineiston varaaminen...
Tällaista sääntöä ei ole Suomessa. Onko tällaista esitetty kirjastossa asioidessanne?
Täydennys: tarkoittanet Lumme-kirjastojen uutta käytäntöä, jonka mukaan asiakkaalla on käytössä vain yksi Lumme-alueen kirjastokortti.
Jos kirjastokortteja on useampaan kirjastoon (esim. Mikkelin ja Juvan kortti), asiakas voi vielä alkuvuonna valita, minkä kirjaston kortin haluaa säilyttää. Asiakkuudet tullaan yhdistämään ohjelmallisesti 28.2.2017, jonka jälkeen tietokannassa on vain yksi kirjastokortti/asiakas. Sama kortti käy siis koko Lumme-kirjastokimpan kirjastoissa, mikä helpottaa asiointia, esim. kaikki lainat ja varaukset näkyvät kerralla yhtä korttia käyttäen. Myös Koha-kirjastojärjestelmä ja vuoden alusta käyttöön otettu Lumme-kirjastojen...
16.6.2000 ilmestyi kaksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden numeroa, joilla on antamasi ISSN-numero. Voit lukea lehtiä Helsingin kaupungin pääkirjastossa. Emme lainaa lehtiä edes muihin kirjastoihin, jotta ne olisivat aina paikalla luettavissa. Lehdet löytyvät myös ainakin Eduskunnan kirjastosta.
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Helsingin kirjastot ovat viime viikolla tilanneet teosta 221 kappaletta. Vantaan ja Espoon tilaukset eivät vielä näy hankintaohjelmassa. Kirjastot saattavat myös tilata lisää kappaleita varausjonon vielä kasvaessa. Kirjojen saapumista lainattaviksi ei pysty tarkkaan arvioimaan. Aika vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon siitä kun teos on ilmestynyt. Yleensä kysytyimmät teokset käsitellään muita nopeammin.
Kyseessä on ilmeisesti japanilaisen Keiko Matsuin melodian pohjalta lyhytelokuvaan "Arabat Steed" sovitettu kokonaisuus. YouTubessa löytyvissä esityksissä kesto on yli 7 musiikkia. Näyttää kuitenkin siltä, ettei juuri tätä musiikkia ole julkaistu Matsuin lukuisilla albumeilla, ei ainakaan nimellä "Beautiful music about love".
Matsuin omilla verkkosivuilla on tarjolla neljän sävellyksen nuotit
http://www.keikomatsui.com/sheet.html mutta etsitty ei kyllä näyttäisi olevan mukana. Matsui säveltää soitinmusiikkia, joten tämä sanoilla varustettu versio lienee jonkun muun sovittama. Matsuilta on 2005 julkaistu tusinan sävellyksen nuottikokoelma, mutta sitä ei ole enää myynnissä.
Yritin turhaan etsiä lisätietoja tästä lyhytelokuvasta itsestään....
Hei,
Vaski-kirjastojen englanninkielisen runouden kokoelma on pääosin keskitetty Turun pääkirjastoon. Kokoelmastamme löytyy runsaasti englanniksi käännettyjä runoantologioita sekä suomenkielisistä kokoelmista koostettuja kokoelmia. Vähemmän löytyy yksittäisiä kokonaan käännettyjä runokokoelmia, mutta niitakin muutama.
Risto Ahti: Narkissos talvella on käännettynä Narcissus in Winter, ja Sirkka Turkka: Tule takaisin pikku Sheba on Not you not the rain, sekä Eeva-Liisa Manner: Runoja 56-77 on Fog Horses. Myös Pentti Saarikosken Hämärän tanssit on käännetty nimellä Dances of the obscure.
Koottuja runoja löytyy esimerkiksi Aleksis Kiveltä, Aila Meriluodolta, Eeva-Liisa Mannerilta, Pentti Saaritsalta, Aki Salmelalta, Paavo Haavikolta, Eira...
Dacia 1310 on romaniassa valmistettu auto ja sitä on myyty useimmissa Euroopan maissa (Austria, Belgium, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Great Britain, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland.) https://carsalesbase.com/europe-dacia/
Suomessa autoa on myyty nimellä Renault 12 Dacia. Mallia myytiin vuosina 1972 -1979 toistatuhatta kappaletta. autotoday
Mallista kertoo mm. autowiki.fi
Tuttu puutarhaneuvos ainakin vinkkasi tätä Ylen artikkelia vuodelta 2020, josta löytyy myös tuttuja puutarhakukkia, kuten daalia (yksinkertainen), krookus, kehäkukka, lobelia, petunia, esikko, samettikukka (yksinkertainen) ja niin edelleen: Tee pörriäisille paratiisi: Tässä 8+101 pölyttäjäkasvia, joista on iloa myös ihmiselle | Luonto | YleAiheesta löytyy myös muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja: Seppo Närhi: Luontoa kotipihaan (2025) Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit (2008)Antti Koli: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (2022)Emma Hardy: The urban wildlife gardener : how to attract bees, birds, butterflies, and more (2020)Rhonda Fleming Hayes: Pollinator friendly gardening...
Risutestistä on käyty keskustelua metsästys-aiheisella keskustelupalstalla osoitteessa http://www.metsastys.net (keskustelualue->aseet->haku-> "risutesti"). Keskustelujen pohjalta olettaisin, että Ase & erä sekä Metsästys ja kalastus-lehdissä olisi ollut testituloksia. Etenkin Ase & erä - lehden numero 2/2002 tuntuu lupaavalta. Molemmat mainitut lehdet kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lehtien saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet - aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Helsingissä on otettu kaikissa kirjastoissa käyttöön varausten nouto varausilmoituksessa olevan numeron mukaan. Tämä liittyy Helsingissä tehtyyn logistiikkauudistukseen, jossa varauksia on siirrytty käsittelemään kokonainen laatikko kerrallaan sen sijaan, että jokainen varaus jouduttaisiin käsittelemään kerrallaan. Ennen aineisto järjestettiin varaushyllyssä tekijän nimen mukaan, mutta uusi numerolla toimiva järjestelmä säästää työtä, kun henkilökunnan ei tarvitse enää aakkostaa.
Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät ole kuitenkaan mukana tässä logistiikkauudistuksessa, eikä niillä ole siksi Helsingin logistiikkajärjestelmää käytössä. Muut kaupungit ovat toki seuranneet Helsingissä tapahtuneita uudistuksia, mutta niissä on ainakin...
Selkokielisten kirjojen ja lehtien lukijat ovat kovin erilaisia. Lukemisesteisten lisäksi esim. ulkomaalaiset, jotka opettelevat suomea, saattavat hyötyä selkotekstillä kirjoitetuista kirjoista. Selkokeskuksen internetsivustolle, https://selkokeskus.fi/, on kerätty paljon tietoa aiheesta.
Vastaava kysymys on esitetty aiemminkin. Tässä vastaus, joka on annettu 28.12.2020.
"Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli."
Tilastokeskuksen sivuilta käy ilmi, että vuoden 2023 lopussa Suomessa oli elossa 1153 yli satavuotiasta. Näistä 979 oli naisia ja 174 miehiä. Tarkempaa erittelyä heidän iästään ei näyttäisi olevan saatavilla. Vuoden 2024 tilastot kerätään vuoden loputtua.suomilukuina_tau_vrm003.xlsx (live.com)
Räppärällää voi viitata useampaan eri asiaan:1. Tampereella sijainneeseen legendaariseenrokkibaari Räpärällään.2. Räpärällää sanontaa käytetään myös kun ilmaistaan lähtevänsä ulos juomaan alkoholia.3. Räpärällää-geenillä viitataan alkoholismiin.Valitettavasti sanan alkuperäistä keksijää/sanojaa ei vastaaja löytänyt.Ehkä joku lukijoista tietäisi tarkemmin?
