Tanskan hovin osoitteet löytyvät kuningashuoneen verkkosivuilta. Sivusto aukeaa alla olevasta linkistä.
https://kongehuset.dk/organisation-og-kontakt/kontakt
Kirjasammosta löytyy maininta, että Kariston näytelmäsarjassa seuranäytelmiä on ilmestynyt n. 600 näytelmää. Myös Finna.fi tukee tätä tietoa, koska näyttäisi, että näytelmiä löytyy ainakin numeroon 595 saakka.LähteetKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Asarja_12317589990683Finna.fi / Seuranäytelmiä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kariston+seuran%C3%A4ytelmi%C3%…
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet runoa. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä heinäkengät-haulla saa tuloksia, mutta juuri tuollaista runoa ei ollut niiden joukossa, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Vanhoista aapisista, joita on myös Onnimanni-lorussa heinäkengät mainitaan, mutta lause ei ole tuollainen, Haku - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Ester Ahokaisen runo "Kynttilät" alkaa: "Pieni joulukynttilä pöydälläin mulle liekein...". Runo sisältyy esimerkiksi Tuula Simolan toimittamaan kirjaan "Joulu ihanin : joulurunoja" (Otava, 1997) ja kirjaan "Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa" (Valistus, 1949).Runon on säveltänyt Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sininen sikermä : nuorten lauluja" (WSOY, 1956).
Kaija Hillebrandtin teos "Rakkain terveisin: elämää Hämeenlinnassa Niittykatu 1:n pihapiirissä 1882-1957" lienee hankittu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan suoraan tekijältä, enkä löytänyt sitä uusia, enkä vanhoja kirjoja myyvistä verkkokirjakapoista.
Teosta löytyy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmista (http://hameenlinna.kirjas.to), jos haluat hankkia teoksen itsellesi, kannattaa varmaan tiedustella teosta suoraan tekijältä.
Säe on peräisin Yeatsin runosta Byzantium. Se on ilmestynyt samannimisenä Aale Tynnin suomennoksena teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966, 2. p. 1999)
HelMet-sivustoa on viime aikoina uudistettu. Muutosten jälkeen on havaittu, että joitakin nimekkeitä ei voi varata Firefox-selaimella uudessa HelMet-haussa, vaan HelMet antaa virheilmoituksen. Muilla selaimilla varaaminen toimii normaalisti, ja Firefoxissakin ongelma esiintyy satunnaisesti. Olemme saaneet sellaista asiakaspalautetta, että varaaminen onnistuu, kun kirjautuu ensin sisään omiin tietoihin.
Varausongelman esiintyessä voi siis:
- kirjautua ensin omiin tietoihin TAI
- käyttää muuta selainohjelmaa
WebOrigo on ATP:n (nykyisin Axiell) kehittämä ohjelma 2000-luvun alussa. Lappeenrannassa WebOrigo otettiin käyttöön vuonna 2004, mutta sitä ennen ohjelma oli jo käytössä monissa pienissä kirjastoissa. Vuonna 2004 ohjelma oli jo hyvin toimiva, ja moni muukin kirjasto siirtyi siihen samaan aikaan.
Lisätietoja ohjelman kehitysvaiheista voi kysellä entisiltä ATP:n työntekijöiltä (esim. Jari Koskelainen, Martti Wuolijoki ja Esa Peltonen), jotka toimivat nykyisin Axiellissa.
Kirjastoille tarjotaan hyvin paljon monenlaista aineistoa. Kaikista tarjolla olevista aineistoista kirjastot pystyvät ottamaan kokoelmiinsa vain hyvin pienen osan. HelMet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastot valitsevat aineistot kukin omien kriteeriensä mukaisesti. Voit esittää hankintaehdotuksen haluamallesi kirjastolle HelMetistä löytyvällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus .
Tästä levystä löytyvät tiedot niin Yleisradion Fono-tietokannasta kuin Suomen kansallisdiskografia Violastakin:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=vilin+polkka&ID=98fe7d62-3cc…
https://finna.fi
Valitettavasti sitä ei ainakaan enää ole kirjastojen kokoelmissa. Kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelma sisältää suurimman osan kotimaisista musiikkiäänitejulkaisuista vuodesta 1901 alkaen. Alta löytyy lisää tietoa ja yhteystiedot:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/musiikkiaanitekokoelma
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta
Lihansyöjäkasveista kerrotaan useassa kasvikirjassa, esimerkiksi seuraavissa:
Kirjassa Kasvien maailma 3 (Otavan iso kasvitietosanakirja), kohdassa lihansyöjät, kerrotaan lihansyöjäkasveista ja niiden erilaisista eläinten pyydystämiseen kehittyneistä pyyntilaitteista.
David Attenborough kertoo myös erilaisista lihansyöjäkasveista kirjassaan Kasvien salaperäinen elämä. Tässä kirjassa on runsaasti kuvia erilaisista lihansyöjistä.
Suomen luonto sarjan kirjassa Kasvit(1) kerrotaan Suomessa kasvavista eläinravintoa käyttävistä kasveista, joita on yksitoista lajia.
Näiden kirjojen saatavuuden näet aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.helmet.fi.
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjoituskilpailussa kannattaa muistaa, että sinne lähetetyt kirjoitukset ovat teoksia ja tekijänoikeuslain suojaamia. Kirjasto ei voi siis julkaista tai asettaa julkisesti näytteille niitä ilman kirjoittajan lupaa. Etenkin jos osallistujat ovat kovin nuoria, saatetaan tarvita julkaisuun myös huoltajan lupa. Kaikki riippuu siitä, voidaanko julkaisuluvan antaminen tulkita niin vähäiseksi oikeustoimeksi, että lapsikin voi tehdä sen itsenäisesti.
Jos julkaisua tai julkistamista ei aiota kilpailun yhteydessä, ei nuorten kirjoituskilpailuun...
Ajankohdan (1959) huomioonottaen kaivattu kirja saattaisi olla Valistuksen Satumaan sarjan kolmantenatoista teoksena vuonna 1958 julkaistu Saara Heinon Limonaatikaivo. Siihen sisältyvä satu Hajamielinen tonttu kertoo - nimensä mukaisesti - hajamielisestä Peppeli-tontusta, jonka tekemiset saavat Joulupukin ja muut tontut epätoivon valtaan: Peppeli unohtaa hiivat taikinoista, sekoittaa lakkahilloon suolaa sokerin asemesta, kutoo kintaita, joissa ei ole ollenkaan peukaloa, laittaa sukset molemmista päistään kippurakärkisiksi, ompelee nukeille kädet jalkojen paikalle - ja niin edelleen.
Peppeli-nimisiä hahmoja löytyy kyllä lastenkirjallisuudesta muitakin - Yrjö Salolta jopa Peppeli-tonttu. Kolmannessa Suomen nuorisokirjailijoiden...
Tämä laulu löytyy saksan- ja suomenkielisenä versiona lauluäänelle ja pianosäestykselle sovitettuna "Suuren toivelaulukirjan" osasta nro 4 (Das Land des Lächelns. Dein ist mein ganzes Herz, suomi (Sun on mun sydämein)).
Koko operetti löytyy pianopartituurina (orkesterin osuus korvattu pianosovituksella) HelMet-kirjaston kokoelmasta http://luettelo.helmet.fi/record=b1367144~S9*fin
Sen sijaan operetin tai tämän yksittäisen osan täyttä partituuria - jos kysyjän ilmaisu "kokonaisuudessaan" tarkoittaa tätä - ei näyttäisi kirjastoistamme löytyvän, ei edes Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Heikki Poroila
