Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kopioin aiemmat vastaukset tähän.
Kysymys: Mistä löytyy tietoa kirjailijasta nimeltä Louise Rennison?
Vastaus: Louise Rennisonista löytyy tietoa esimerkiksi Googlen kautta. Hänen elämänkertatietojaan löytyy esimerkiksi sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Kannattaa tehdä haku, tulokseksi tulee myös muita sivuja!
Vastattu: 1.2.2005 0:00:00
Kysymys: Voisitko kertoa jotain Rennison Louisesta? Mitä kirjoja hän on tehnyt?
Vastaus: Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison...
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Anssi Tikanmäen sävellyksistä "Häävalssi", "Ota minut", "3D" ja "Balladi" elokuvasta Klaani löytyy nuotinnoksia erilaisista kokoelmista ja oppikirjoista. Sen lisäksi hänen urkumusiikistaan on nuottikirja Seremoniat : musiikkia uruille ja kaikista hänen sävellyssarjansa Maisemakuvia Suomesta sävellyksistä on julkaistu partituurit. Löydät Helmet-alueen kokoelmissa olevat Tikanmäen nuottijulkaisut tällä haulla.
Kysymyksen perusteella on vaikea tietää, etsitäänkö kirkonkellojen soittoa vai ns. käsikelloilla soitettua musiikkia. Kirkkojen kelloillahan ei normaalisti pysty soittamaan kuin etukäteen päätettyjä ääniä, mutta ns. käsikelloilla (hand bells) voidaan tuottaa kaikki tarvittavat äänet, kun soittajia on paljon.
HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyy CD-muodossa oikeastaan vain yksi levy, jolla kuullaan pelkästään kirkonkelloa. Tällä levyllä on kellojensoittoa Arkkienkeli Mikaelin kappelista (Kizin saarelta), Aleksanteri Nevskin katedraalista (Petrozavodskista) ja Kizin museosta. Tämän levyn linkki on tässä http://luettelo.helmet.fi/record=b1665681~S9*fin
Tämän lisäksi kirkonkelloa äänitehosteena löytyy joiltakin tehostelevyiltä.
Käsikellolevyjä...
Hei!
Sukuseurat tai -neuvostot eivät yleensä lahjoita sukukirjoja kirjastoille. Kirjastot ostavat näitä kirjoja itse, aivan kuten muutakin aineistoa. Lahjoituksia otetaan kyllä yleensä vastaan, jos sellaisia tarjotaan.
Musiikkivarastosta saadun tiedon mukaan levy ei ole vielä saapunut heille, vaan on edelleen lähettävässä kirjastossa. Levyn tiedoista näkyy, että sitä on viimeksi käsitelty kesällä 2015. On siis mahdollista, että levy on kadonnut. Sitä etsitään parhaillaan lähettäjäkirjastosta, mutta jos levyn tila ei lähiviikkoina muutu, levy lienee kadonnut pysyvästi.
Tarkoittamasi kirja on todennäköisesti Suomen lasten satuaarteet. Sen on kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin ja toimittanut Marja Kemppinen. Kirjan on julkaissut Otava v. 1992 ja se sisältää tunnettuja satuja eri maista sekä Grimmin ja Andersenin satuja.
Mitään yleisiä, kaikkia Suomen kirjastoja koskevia käyttösääntöjä ei ole olemassa. Kukin kirjasto tai kirjastokimppa määrittelee esimerkiksi aineistonsa laina-ajat ja huomautusmaksujen suuruudet itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunkin kirjaston tai kirjastokimpan käyttösäännöt selviävät joko kyseisen kirjaston nettisivuilta tai suoraan kirjastosta kysymällä.
Kyseessä on kappale nimeltä "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "Highwayman". Jos laulun tekstistä on vain pätkä tiedossa, sitä voi käyttää hakulauseena lainausmerkkien välissä esim. Googlessa.
Laulun alkusanojen perusteella kappaleita voi hakea esim. VIOLA -tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm, johon pääsee maksutta kirjastoista.
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Esimerkiksi David Casarettin Kuolema Kukko-onnen majatalossa (Thaimaa) sekä Tarquin Hallin Vish Puri -kirjat (Intia) ovat kevyitä, eksoottiseen paikkaan sijoittuvia dekkareita. Jax Millerin jännärissä Vettä sakeampaa päähenkilö on todistajansuojeluohjelmassa. Carlos Ruiz Zafonin Taivasten vanki -kirjassa on psykologista jännitystä, vankilapako ja identiteetinmuutos. Löytyisikö näistä sopivaa luettavaa?
Prebiootit ovat nimenomaan kuituja.
Lääketieteen sanaston mukaan prebiootti on sulamaton ruoan komponentti, tavallisesti hiilihydraatti (oligo- tai polysakkaridi), joka tukee valikoivasti yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa siten, että se edistää terveyttä joko paikallisesti tai systeemisesti.
(Polysakkaridi on suurimolekyylinen sokeri; monesta monosakkaridimolekyylistä koostuva hiilihydraatti(molekyyli), esim. glykogeeni, tärkkelys, selluloosa.)
Terveyskirjaston Käypä hoito suosituksessa (käsitteli lasten allergian hoitoa) kerrotaan sama asia näin: Prebiootit (frukto-oligosakkaridit ja inuliini) ovat ruoansulatuskanavassa pilkkoutumattomia ravinnon ainesosia, jotka lisäävät...
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän...
Vuonna 1958 voimassa oli edustajanpalkkiosta annettu laki (233/1956), jonka mukaan ”edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa kuutta luokkaa alempaan palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. ”Tuohon aikaan valtioneuvosto vuosittain päätti viranomaisten palkkaluokista indeksikorotuksineen. Vuonna 1958 ylin palkkaluokka oli 43 ja kansanedustajille palkkiota maksettiin palkkaluokan 38 mukaisesti. Tämä tarkoitti 1 337 100 markan palkkaa vuodessa. Vuoden 2023 rahassa tämä tarkoittaa 39 208,28 euroa. Palkan todellisen ostovoiman vertaaminen tosin on erittäin hankalaa. Vuonna 1958 elinkustannusindeksi: 15 956.Vuonna 2023...
Sesse Koiviston teos Kevät tuli elokuussa, Otava, 1997, kertoo avioerosta: "Pitkä avioliitto hajoaa, mies on on rakastunut nuorempaan." Kirja ei ole elämäkerta, vaan kaunokirjallinen kuvaus, mutta todennäköisesti tämä on etsimäsi kirja.
Voit etsiä kielikursseja Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa http://www.turku.fi/kirjasto/
Hae asiasanaparilla ruotsin kieli sekä hakutekijällä
kielikurssi.
Teosten luettelokortit antavat mm. tietoja tallennusmuodoista. Haulla löytyy esim. teokset Opi ruotsia (cd-rom) ja Varför inte! (cd-äänilevy).
Ahlroth-suvun tietoja löydät esimerkiksi Tuomas Salsteen kokoamalta Sukunimi-info-sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ahlroth.html
Salste on koonnut myös sukulinkkejä, joista voit hakea tietoa Ahlroth-sukunimen esiintymisestä esim. väestörekisterissä, sukukirjoissa, kirjonkirjoissa jne:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Ahlroth~ahlroth
Geneanet-sivustolle on luetteloitu useita Ahlroth-nimisiä henkilöitä, ja sieltä löytyy myös maininta Säkylästä asuinpaikkana.
https://fi.geneanet.org/sukututkimus/ahlroth/AHLROTH
Löytyi myös yksi sukutukimus-keskustelupalsta, jossa käsitellään Ahlroth-sukunimeä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-39037.html
Toivottavasti pääset näiden lähteiden avulla alkuun...
