Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on mahdollisuus ottaa kopioita mikrofilmatuista lehdistä, myös Uudesta Aurasta (1.1.1897-17.5.1964), Rannikkoseudusta (4.5.1948 - 28.12.1979) ja Turun Sanomista (1.1.1905 -28.2.2005). A4 kopio maksaa 0,40 euroa/sivu ja A3 0,50 euroa/sivu. Käsikirjastoon kannattaa soittaa etukäteen (puh.02-2620 629) ja varata itselleen tulostava mikrofilmin lukulaite. Laiteopastaja ohjaa laitteen käytössä, jos ette ole aikaisemmin käyttänyt lukulaitetta.
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Maailmankaikkeus: tähtitieteen vuosikirja ilmestyy vuosittain. Sen saapumista kirjastoihin lainattavaksi voi seurata kirjastojen aineistotietokannasta, pääkaupunkiseutu http://www.helmet.fi ja muut esim. monihausta http://monihaku.kirjastot.fi .
Tänään tuli tieto Helsingin sanomain Säätiöstä, päivälehden arkistosta:
"Tiedossamme on, että nimimerkin Diego kirjoituksia julkaistiin Helsingin Sanomissa reilut parikymmentä ajalla 5.4.1919 - 31.10.1926. Valitettavasti tiedossamme ei ole, kuka nimimerkkiä Diego käytti."
Picasso-museoita löytyy taiteilijan kotimaasta Espanjasta sekä Ranskasta ja Yhdysvalloista.
Museoiden pääsymaksut vaihtelevat 6-9 euron välillä.
http://picasso.piippunaakka.fi/linkkeja
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut satua näin niukoista tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaa ehdottaa, mistä sadusta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Helmet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään e-aineistopalveluun: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244). Kotimaisia äänikirjoja löytyy Ellibs-palvelusta, ruotsinkielisiä Biblio-palvelusta, ulkomaisia (lähinnä englanninkielisiä) Overdrivestä ja Naxos Spoken Word Librarystä. Kaikista näistä neljästä palvelusta löytyy klassikkoteoksia äänikirjoina.
Kirjassa Muminpappans bravader kerrotaan näin ensimmäisen luvun ensimmäisellä sivulla näin.
De tydde på födelsen av ett mycket ovanligt och begåvat mumintroll och hemulen oroade sig alltså för att hon skulle få besvär med mig (genier anses ju i allmänhet vara otrevliga men själv har jag åtminstone aldrig känt mig störd av det)
Kerroit lisätiedoissa, että teet aiheesta päättötyötä ja että työhösi liittyy haastattelututkimus matkustavaisille. Tiedontarpeesi on varsin laaja, ja yksin sen vuoksi ei ole mielekästä tätä kautta tehdä sinulle listaa materiaalista, jota voisit käyttää työssäsi. Toiseksi kaikenlaisen tutkimuksen, koulun esitelmästä graduun, päämäärä ei ole valmis työ vaan tiedonhaun ja tieteellisen työn prosessin oppiminen. Mikä tahansa työ rakentuu useimmiten siten, että lähdetään yhdestä lähteestä (tässä tapauksessa esim. haastattelutukimuksen tulokset tai kirjastoista saatava Paula Kannisen kirja "Lentopelko ja sen hallinta" (1996)) ja edetään ensimmäisen lähteen käyttämien lähteiden pohjalta eteenpäin. Lähdeluettelo kasvaa työn edetessä ja työ...
Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa.
Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Pahoittelemme palvelukatkosten aiheuttamaa haittaa. Tutkimme tilannetta ja parannamme palvelun hyvälle tasolle mahdollisimman nopeasti. Välitän tiedustelunne eteen päin. HelMet -palveluun tehtiin hiljattain isoja uudistuksia, joiden tarkoitus on ollut parantaa palveluita, näiden palvelujen käyttöön otossa on ollut yllättäviä viiveitä.
Hei,
äänikirjat ovat vielä tällä hetkellä CD-muodossa mutta tilanne on muuttumassa ihan lähipäivinä koska Kouvolan kirjastot ovat mukana Celiakirjaston Kirjasto kaikille-projektissa.
Kirjasto kaikille –projektin pilottikirjastot ovat kevään 2014 aikana suunnitelleet tulevaa äänikirjojen lainauspalvelua. Asiakkaille Celian tuottamia äänikirjoja tarjotaan laajasti syyskuussa 2014, jolloin pilottikirjastoista voi lainata äänikirjoja ja saada opastusta niiden käyttöön. Tarjolle tulee myös mainio kattaus tapahtumia.
Pilottikirjastoista asiakas saa halutessaan tunnukset Celian verkkopalveluun. Verkkopalvelussa on käytettävissä Celian koko äänikirjakokoelma, tällä hetkellä n. 40 000 kirjaa. Lainattavana ovat parhaat uutuudet ja vanhat klassikot....
