Kappaleen alkuperäinen versio on nimeltään Everybody's got to learn sometime. Tekijä on James Warren ja esittäjä the Korgis. Kappaleesta on myös mixattu trance-henkinen versio, jonka nimi on mainitsemasi I need your lovin' like the sunshine ja joka on lainaus suoraan Everybody's got to learn sometime -kappaleen tietystä kohdasta. Tämän mixatun version esittäjiksi mainitaan Marc et Claude.
http://www.discogs.com/artist/Marc+et+Claude
http://www.youtube.com/watch?v=GkwPzIH--14
http://en.wikipedia.org/wiki/Everybody's_Got_to_Learn_Sometime
Kuvatun kaltainen tilanne syntyy Vaski-tietokannassa https://vaski.finna.fi/ esimerkiksi silloin, jos kyseiseen teokseen on tehnyt varauksen jo aiemmin ja epähuomiossa yrittää tehdä sen uudestaan.
Vaasan kaupunginkirjaston sivut ovat osoitteessa http://lib.vaasa.fi/ . Etusivun vasemmassa yläkulmassa on painike Aineistohaku, josta pääset Web-kirjastoon, jonka opasteessa on ohjeet lainojen uusimisesta netin kautta. Kirjastojen sivuille pääsee aina helposti Kirjastot.fi -etusivulta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ vasemmassa reunassa olevien linkkien kautta.
Ilman tarkempia tietoja emme valitettavasti onnistuneet selvittämään lorua. Ainakin näistä kirjoissa on myös vanhoja lasten leikkiloruja:
- Jos sul lysti on : Suomen lasten leikkirunot / toimittanut Ismo Loivamaa
- Leikkiloruja / kuvitus ja toimitus Kirsi Lappalainen
- Onko koira kotona? : miten ennen leikittiin / Kirsti Manninen, Pirkko Kanerva
- Suomen kansan leikkejä / Käytäntöön sovitti Anni Collan
- Kuukernuppi : vanhoja ja uusia lastenloruja / toim. Ulla Lipponen
...
Hei! Turun kaupunginkirjaston valikoimasta löytyy videotallenteet (VHS) Es espanol kielikurssin kirjoille 1-3. Tallenteet on saatavissa muihin kirjastoihin kaukolainapyynnöllä.
Ragnhild Kåta (1873-1947) oli norjalainen, kuurosokeana syntynyt nainen. Hän oli ensimmäinen norjalainen, joka sai vammastaan huolimatta koulutuksen. Hänen kerrotaan inspiroineen myös Helen Kelleriä.
Kåtasta löytyy melko vähän tietoa suomeksi, lähinnä Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnhild_K%C3%A5ta.
Laajempi norjankielinen artikkeli: https://www.nrk.no/innlandet/xl/den-forste-dovblinde-som-laerte-a-snakk…
Täältä löydät listan kirjastoista, joissa on mahdollista digitoida VHS-kasetti DVD-levylle: https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Jyväskylän kaupunginkirjastossakin on digitointitila, mutta sen VHS-DVD-digintointi on valitettavasti tällä hetkellä poissa käytöstä. VHS-kasetin digitointi on Jyväskylän kaupunginkirjastossa mahdollista muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle.
Linkki Jyväskylän kirjaston digitointitilan ohjeisiin ja varauskalenteriin: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digitoi…;
Näiden kyseisten kirjojen genre on matkakertomukset ja muistelmat.
Tiedot löytyivät Finna.fi-sivuilta Pakumatkalla-kirjan tiedoista ja tästä Paluumatkalla-kirjan linkistä.
Suomen Standardisoimisliitosta löytyy asiantuntemusta standardeihin liittyvissä asioissa. Standardisoimisliiton kirjaston kokoelmissa on alan kirjallisuutta, lehtiä, tietokantoja ym. tietoaineistoja. Kirjaston tietopalvelu vastaa standardeihin liittyviin kysymyksiin ja liiton verkkokaupasta saa ostaa standardeja.
Suomen Standardisoimisliitto SFS www.sfs.fi
Standardisoimisliiton kirjasto www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/
Hei!
Olen nyt varannut sinulle teoksen Clive Cussler: Atlantis.
Jos et onnistunut kirjautumaan varaukseen netissä, voi syynä olla:
1) joko se, että tunnuslukusi on väärä.
2) tai että palvelimemme on ruuhkautunut.
3) Liian suuri sakkomäärä saattaa myös vaikuttaa netin kautta varaamisen.
Terveisiä
olli.makinen@vaasa.fi
Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
Käsillä olevissa omenoita käsittelevissä kirjoissa
Krannila, Anssi ja Paalo, Anne: Omenapuu (1996)
Samuelsson, Lars Eric ja Schenkmanis, Ulf: Hedelmät ja marjat (1989)
on luonnehdittu omenalajikkeiden makua. Näistä luonnehdinnoista makean vastakohtana voi pitää hapanta.
Lisää omenakirjoja löytyy luokkahaulla Aino-aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
Valitse hakutavaksi Luokka ja hakuehdoksi oikeaan lokeroon luokka 67.32
Hei!
Tilastokeskuksella ei ole varsinaista terveyshyödykeindeksiä. Kuluttajahintaindeksissä on alaryhmä "terveys", joka kuvaa terveysmenojen hintakehitystä kuluttajan näkökulmasta.Tästä löytyy aikasarja netistä vain vuodesta 2005 lähtien ositteesta: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/hin/khi/khi_fi.asp
Vanhempia tietoja löytyy Tilastokeskuksen julkaisemista Kuluttajahintaindeksi-tilastotiedotteista, joita voi kysellä Tilastokirjastosta (kirjasto@tilastokeskus.fi)
Psykoanalyytikko J. G. Jacobsonin teksteissä näytetään käytettävän hänen etumimistään vain etukirjaimia. Artikkelin "Signal Affects and Our Psychoanalytic Confusion of Tongues" on kuitenkin kirjoittanut Jacob G. Jacobson. Mahtaako olla sama henkilö?
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/000306519404200103
Kyseistä kuvaa on painettu ainakin Tilgmannin kirjapainossa vuonna 1904 ja ilmeisesti sen jälkeen siitä on otettu uusia painoksia.
Kuvaa on ollut myynnissä esimerkiksi antiikkihuutokaupassa joitakin vuosia sitten ja tuolloin vasarahinta on liikkunut muutamassa sadassa eurossa. Tarkemman arvion saadaksesi sinun kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan antiikki- tai antikvariaattiliikkeeseen.
https://finna.fi/Record/fikka.2183830
https://finna.fi/Record/museovirasto.F113A3A18C6D2B647BE8A2124D4BD794
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002gmr
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
