Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Äyräpäässä ilmestynyttä Keski-Vuoksi -lehteä mikrofilmeinä vuodet 1928-1939. Niitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä intimiteettisuojan piiriin kuuluvia tietoja yksittäisistä ihmisistä, elleivät ne ole vapaasti kenen tahansa saatavana. Se kuitenkin tiedetään, että Rauli Tuomi oli naimisissa Rakel Linnanheimon kanssa viisi vuotta ennen kuolemaansa 1949.
Heikki Poroila
Tarkistamastani Viipurin ja Viipurin pitäjän historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta löysin alla olevat tiedot.
Teoksessa Viipurin pitäjän historia. Osa 2 (Viipurin pitäjäsäätiö, 1982, s.139) mainitaan, että Karjalan esikaupungin sisälähetysseura osti rukoushuoneen vuonna 1912.
Teos Viipurin kirja : Muistojulkaisu (Torkkelin säätiö, 1958, s. 160) sisältää seuraavat tiedot: Esikaupunkien Sisälähetysyhdistys osti n. 1908 Loikkasen (myöh. Karjalan) esikaupungista pienen talon tontteineen jumalanpalveluksia varten. Kun tämä rukoushuone toiminnan laajetessa kävi liian ahtaaksi, jatkettiin rakennusta kookkaalla juhlasalilla. Tämän Karjalan rukoushuoneen osti seurakunta 1938. (Selonteossa ei ole...
..ja sitten hän hänelle hymyilee, joka niin vähän soveltuu neidin mielialaan, - hän kun, näet, on raskasmielisyyteen heittäytynyt - että mies sillä aivan tekee itsensä halveksittavaksi.
suom. Paavo Cajander
Sinun kannattaa suunnistaa siis Pasilan, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Helmet-aineistotietokannan mukaan näistä kirjastoista näyttäisi löytyvän eniten englanninkielistä lastenkirjallisuutta.
Kirjastojen yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
Itäkeskus: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Pasila: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Rikhardinkatu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/yhteystiedot/
ATK-asiantuntijamme kävi läpi MP600-tulstimen manuaalia. Mutta valitettavasti hän sieltä ei löytänyt ratkaisua. Kysymykseen on kaikkiaan hankala vastata, koska ei voi kokeilla.
Googlesta löytynyt ainoa selitys kysymysmerkille on siinä tapauksessa, että tulostaa muistikortilta kuvia, jotka on muokattu tietokoneella ja tulostin ei tunnista kuvien formaattia.
Jostain asetuksista voi löytyä toiminto ’palaa tehtaan asetuksiin’. Sitä voisi kokeilla.
Kyllä, voit halutessasi antaa kirjastokorttisi tyttäresi käyttöön. Kortin omistajuutta ei tavallisesti erikseen tarkisteta asiakastilanteessa. Juuri siksi kortin kadotessa onkin tärkeää heti ilmoittaa tästä kirjastoon. Kirjastokortti on henkilökohtainen arvokortti ja sen omistaja on vastuussa kaikesta kortilla lainatusta materiaalista riippumatta siitä, kuka korttia on käyttänyt.
Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen...
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voit Espoon ja Helsingin musiikkihuoneita Varaamo-palvelun kautta kautta. Helsingin tiloja voit varata https://varaamo.hel.fi/ -sivulta, Espoon tiloja https://varaamo.espoo.fi/ -sivulta. Varaamon tiloja voit katsella kirjautumatta, varaaminen edellyttää kirjautumista Google- tai Yle-tunnuksella. Facebook-tunnuksella kirjautumista ei tällä hetkellä suositella teknisten ongelmien vuoksi. Vantaan tiloja voit varata Timmi-järjestelmän kautta https://asp3.timmi.fi/WebTimmi/index_v2.html#/826 . Myös Timmin tiloja voi katsella kirjautumatta. Jos päätät varata tilan, voit tehdä sen kirjautumalla Suomi.fi-tunnuksilla.
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Billy Hayesin teoksen suomennos Keskiyön pikajuna on ilmestynyt vuonna 1978. Sen on suomentanut Matti Kannosto.
Sitä on Turun kaupunginkirjastossa jäljellä muutamia kappaleita: Pääkirjaston varastossa, Kirjastoauton kokoelmissa ja Härkämäessä. Niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta osoitteesta:
http://www.turku.fi/kirjasto
Dear Sir,
In Estonia, The University of Tartu (http://www.ut.ee) has a faculty of law. Also in Estonia there are some private law schools, for example in Tallinn The Institute of Law (http://www.lawinst.ee/).
In Lithuania, The Vilnius University (http://www.vu.lt/), VDU (Vytauto Didzioja Universitetas) in Kaunas (http://www.vdu.lt/) and Klaipeda University (http://www.ku.lt/)have faculties of law.
A good way to start looking for law schools in any country is to go to The World Law Guide (http://www.lexadin.nl/wlg/).
Hopefully these addresses will help you!
Tässä muutama linkki asiaan liittyen:
http://www.rokote.fi/ http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/matkailijan_ter…
http://www.rokotus.fi/ http://www.travelia.net/ http://www.rokotusinfo.fi/
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät tältä sivustolta:
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Yhtä sähköpostiosoitetta ei ole, vaan jokaisella kirjastolla on omat yhteystietonsa. Mikäli haluat markkinoida omaa julkaisuasi, Kirjastot.fi-sivustossa on olemassa Pienkustantajien uutuuksia -niminen foorumi, josta tieto myös saavuttaa kirjastoja. Se löytyy palvelun keskustelufoorumit-sivulta, https://www.kirjastot.fi/forum/404 , jossa on myös ilmoittamiseen liittyviä ohjeita.
Ohessa muutama nimeke, joista saattaisi olla sinulle hyötyä. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomen vankeinhoidon historiaa. Osa 4 : Vangit, vankilat, sota / Jussi Nuorteva. Julkaisija: Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.Valtion painatuskeskus, 1987. Käsittelee 1940-luvun vankilahistoriaa.
Sörkän sulattamo : tosiasioita ja tarinoita Helsingin vankilan ja sen henkilökunnan vaiheista / toimittanut Risto Kettunen. Media Wallius, 2009.
Kunnon kansalainen? / kirjoittajat: Heli Halste-Korpela et al. Helsingin kaupunginmuseo, 2006.
Näyttelyjulkaisu Hakasalmen huvilassa 10.6.2006-15.6.2008 olleesta samannimisestä näyttelystä.
Ammatiksi ammattien joukkoon : vankeinhoitajakoulutuksen vanhaa ja uutta...
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
Sokeroinnista tai muistakaan karvanpoistomenetelmistä ei löydy kokonaista kirjaa. Monista ihonhoitoon liittyvistä kirjoista löytyy jonkin verran tietoa, mm. alla mainitusta:
Ihmetiikka : ihonhoito- ja kosmetiikkaopas nuorille / Taina Paarmas (2013)
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2086689__SIhmetiikka__Orig…
Kyseistä Tommy Tabermannin runoa ei todennäköisesti ole koskaan painettu mihinkään teokseen. Se ei ollut missään hänen runoteoksistaan. Internetissä useilla verkkosivuilla ja keskustelupalstoilla on siteerattu kyseistä runoa. Sen tekijäksi on joka taholla laitettu Tommy Tabermann, mutta missään ei mainita teosta, josta runo löytyisi.
