Hei,
Helsingin kaupungin julkisia tiloja ja laitteita saa varata yksityiskäyttöön Varaamo-palvelun kautta. Varaamo-palvelun osoite on https://varaamo.hel.fi/
Palvelusta näet vapaat ajat ja voit kirjautua sinne esimerkiksi Yle Tunnuksilla tai Facebook-tunnuksilla.
Ystävällisin terveisin,
Säkeet kuuluvat P. Mustapään (Martti Haavio) runoon Jäähyväiset Arkadialle vuonna 1945 ilmestyneestä samannimisestä kokoelmasta. Ensimmäinen ja toinen säkeistö ovat väärässä järjestyksessä, joitain yksittäisiä säkeitä puuttuu ja pari sanamuotoa poikkeaa hieman Mustapään alkuperäisestä tekstistä, mutta lähes kokonaisuudessaan ja lähes sellaisenaan runo tässä on.
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
Ikävä kyllä laulunsanat ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niitä ei voi sen vuoksi julkaista internetistä ilman tekijänsä lupaa. Tästä huolimatta laulunsanoja löytyy jonkin verran verkosta, Smurffienkin lauluja saattaa ehkä löytyä.
Hakiessa (=googlatessa) kannattaa laittaa jokin lyhyt tunnettu lause kappaleesta lainausmerkkien sisään, esim. "smurffit rokkaa rajusti". Kappaleen nimellä tai kovin pitkällä sanapötköllä ei kannata hakea.
Helmetissä on mainittu erikseen levyn tiedoissa: "tekstiliite sis. laulujen sanat. Yleisempää on ettei laulujen sanoja ole painettu tekstiliitteeseen. Silloin voi esimerkiksi etsiä erikseen nuottivihkoja ja cd-levyiltä vastaavia kappaleita esitettynä.
Ranskankilelisiä nuotteja on melko runsaasti esim. Edith Piaf ja erilaisia kokoelmia.
"Chantons Tous!" on kielenopiskelijoille tarkoitettu ranskalaisten laulujen nuotti (laulujen sanastoa on käännetty suomeksi laulun kohdalla)ja samanniminen cd-levy.
(Ranskankielessähän lauluissa sanat lausutaan niin. että esim. e-kirjain lopussa lausutaan (=lauletaan), vaikka se puhekielessä jääkin laususumatta.)
Tässä muutamia cd-levyjä, joissa on laulujen sanat mukana: Aznavour: Hier encore, Juliette Greco...
Kaikista pienvesivoimaloista ei löydy tietoa, mutta Wikipediasta löytyy luettelo Suomen vesivoimaloista, myös joistain pienistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_vesivoimalaitoksista#Minivesivoimalat_(alle_1_MW)
Lisää tietoa pienistä ja/tai vanhoista vesivoimaloista:
Yksityishenkilön laatima kartta Suomen vesivoimaloista
Kalatalousvelvoitteista
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista voimaloista
Pienvesivoimaloista yleisesti
Kyllä tämän sarjanumeron Y 6976832 omaava Singer on vuodelta 1929.Lähde:Singerin sarjanumerot https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Yleissääntö on, että erisnimiä taivutetaan kuten muitakin sanoja. Substantiivi atlas taipuu atlaksen, joten sitä voi käyttää myös nimen taivutusmuotona.LähteetKielikello: Erisnimiäkin taivutetaan https://kielikello.fi/erisnimiakin-taivutetaan/#:~:text=T%C3%A4h%C3%A4n%20malliin%20on%20poikkeus:%20jos,:%20Kullalle%2C%20Sointu%20:%20Soinnulle.Kielitoimiston sanakirja: atlas https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/atlas?searchMode=all
Maigret Theme-niminen kappale löytyy itse asiassa kahdelta eri säveltäjältä: Nigel Hess ja Ron Grainer. Mies ja piippu on suomennos Grainerin kappaleesta (san. Saukki). Hessin kappale löytyy ainakin "More TV hits of the 90s"-nuotilta (tunniste 1859090001,nuotinnos: laulumelodia, piano, sointumerkit. "Tv themes for keyboard" (tunniste: 1859091717, nuotinnos: melodia ja sointumerkit kosketinsoittimille) sisältää jommankumman version, luettelointitiedoissa säveltäjää ei mainita. Suomenkielisestä versiosta ei valitettavasti löydy nuottina viitteitä hakuteoksista eikä tietokannoista. Nuottien saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.lib.hel.fi/plussa/).
Kirjaa ei ole vielä tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Tehkää hankintatoivomus Espoon kaupunginkirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Kirjojenvaihtopiste toimii itsepalveluperiaatteella. Meidän on mahdoton sinällään seurata, mitä kirjoja pisteeseen tulee, ja mitä sieltä menee. Joten tietyn kirjan seuraaminen ja varaaminen ei onnistu kirjaston henkilökunnan kautta. Voin vain neuvoa, että käyt itse säännöllisesti katsomassa kirjanvaihtopistettämme ja toivottavasti tärppää etsimäsi kirjan kanssa!
Kirjastomme kotisivulta http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta Kirjallisuus avautuu sivu, johon on koottu runsaasti kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviä linkkejä, mm. kirja-arvosteluja, valikoimaluetteloita, kirjallisuutta aiheen mukaan, kirjallisuuspalkintoja jne.
Myös monet muut kirjastot ovat koonneet samantyyppisiä kirjallisuussivuja.Kirjastot.fi sivulta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ löytyy myös Kirjallisuus -sivusto sekä mahdollisuus hakea muiden kirjastojen kotisivuja.
Voisikohan kyse olla Rae Lambertin Mungo-kirjoista, joita 90-luvulla ilmestyi useampiakin, mutta joita ei tällä hetkellä ole kirjastojen kokoelmissa juurikaan. Helmet-kirjastoissa on muutama kappale ruotsin kielisenä. Muualta Suomesta joitakin Mungo-kirjoista saattaisi saada kaukolainaksi.
Suomen lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät tiedot viidestä Mungo-kirjasta: Mungo maailmalla, Mungo tutustuu jokilaaksoon, Mungo tutustuu metsän eläimiin, Mungo tutustuu pikku eläimiin, Mungo tutustuu sademetsään. Kaikki on julkaistu suomeksi vuonna 1994, kustantaja on Kolibri-kustantamo. Kirjoja kuvaillaan näin: "Mungo on Brasilian sademetsissä syntynyt hämähäkkiapina, joka asuinalueensa tuhouduttua on jäänyt kodittomaksi. Pikku apina...
Varauksen saapumisnopeus riippuu monesta asiasta. Jos varaus tarttui hyllyssä olevaan aamulla, se lähtee saman päivän aikana liikkeelle. Jos varaus tarttui myöhemmin, se lähtee ehkä vasta seuraavana päivänä liikkeelle. Arkipäivinä varaus tulee useimmiten 2-3 vuorokauden sisällä varaushetkestä, mutta jos varauksen tekee perjantaina, siihen väliin tulee viikonloppu, jolloin mikään asia ei juuri edisty ja todennäköisesti vasta tiistaina tai keskiviikkona varauksen voi noutaa.
Jos varaus menee varausjonoon, riippuu oman varauksen toteutuminen kokonaan siitä, miten nopeasti jono edellä liikkuu. Sitä ei voi kukaan tietää tai ennustaa, mutta hyvin karkealla tasolla voi jotain päätellä siitä, montako nidettä on varaajilla käytettävissä ja kuinka...
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto...
