Tutkimieni alakoulun aapisten ja lukukirjojen talvisista lintutarinoista lähimmäksi kysymyksessä kuvailtua osuu Martti Haavion ja kumppanien Iloisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) ja Kultaisessa aapisessa (WSOY, useita painoksia) oleva Eskon ruokavieras. Pakkasessa sinnittelevä pikkulintu tässä on tosin punatulkku.
Turun kirjastoista ei löydy yhtään Leon Urisin teoksia käsittelevää tutkimusta, mutta ainakin nettikirjakauppa Bolista osoitteesta http://www.bol.fi voi hankkia vuonna 1998 ilmestyneen Kathleen Shine Cainin teoksen "Leon Uris - A Critical Companion" (ISBN 0-313-30231-6). Teosta mainostetaan ensimmäisenä Urisin tuotantoa käsittelevänä laajempana tutkimuksena.
Akateemikko Georg Henrik von Wright on varmasti yksi tärkeimpiä suomalaisia filosofeja. von Wright on myös kansainvälisesti merkittävimpiä tiedemiehiämme, hän esimerkiksi seurasi jo vuonna 1948 Ludwig Wittgensteinia Cambridgen yliopiston filosofian professorina. von Wright onkin elämänsä aikana julkaissut huomattavan määrän teoksia ja yksittäisiä artikkeleita. Lisäksi häntä on merkittävänä kulttuurivaikuttajana haastateltu usein eri tiedotusvälineissä. Niinpä mainitsemasi yksittäisen toteamuksen - jonka muodostakaan et ole ihan varma - löytäminen on melko hankalaa.
Seuraavista viitteistä saattaa kuitenkin olla sinulle apua. von Wright on todennut omasta suhteestaan uskontoon Niin & Näin-lehden 2/95 haastattelussa seuraavasti:
"Itse...
Kaivattu satu saattaisi olla unkarilainen Kaunis Sarkan Roja. Se löytyy ainakin vuonna 1976 julkaistusta Rudolf Koivun satukirjasta (Otava), joka hyvinkin voisi olla kysymyksessä kuvattu kirja.
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä...
Lapsi saa neuvolakortin eli lapsuusiän terveyskortin neuvolasta heti syntymänsä jälkeen, ja sitä käytetään siihen asti, kun hän siirtyy kouluun.
Neuvolakirjassa (toimittaja Olli Simell,1997, s.219) on kuvia painon ja pituuden seurannasta neuvolakortissa. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1071032__Sneuvolakirja__Or…
Mobilisti-lehden vanhoja vuosikertoja (alkaen vuodesta 1983) säilytetään Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa. Saatte lehdet luettaviksi odottaessanne. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte ottaa niistä valokopioita tai voitte skannata haluamanne artikkelit sähköpostiin tai tikulle.
Alla olevasta linkistä löydätte Pasilan kirjaston yhteystiedot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ainoastaan englanniksi löytyy A-sarjan Mersuihin korjausopas. Sitä ei ole Vaasan kauounginkirjastossa, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi hintaan 2 euroa.
Mikäli liikut Kauhajoella tai Lapualla, niin näiden pääkirjastosta oppaan pitäisi löytyä myös.
Saat pin-koodin kirjastokorttiisi kirjaston henklökunnalta käydessäsi kirjastossa. Sinun pitää todistaa henkilöllisyytesi, joten varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjastossa_asiointi--/sivu.tmpl?sivu_id=475
Sävelmä on pätkä hanuristien suosikkikappaleen "Käkivalssin" (tai "Käki-valssin") alusta. Sen on säveltänyt ruotsalainen Emanuel Jonasson (tai J. Emanuel Jonasson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Gök-valsen" tai "Gökvalsen".
Finna-tietokannasta löytyi alla oleva osuma mutta sekin on vain näyttelyluettelo.
Kalevala-näyttely : [Strindbergin taidesalonki, Helsinki = Salon Strindberg, Helsingfors], 13.4.1933 -
Mitään muuta varmaa ja luotettavaa tietoa ei valitettavasti löytynyt.
Suosittelen kääntymään taideyliopiston puoleen. Yhteystiedot ja aukiolojat tämän linkin kautta.
Kollega Tampereelta osasi kertoa oikean osoitteen: loru on nimeltään Porsaslaulu ja se on ilmestynyt ainakin julkaisussa Pääskysen joulukontti 1923, toimittaneet Helmi Krohn, Arvid Lydecken ja Salme Setälä. Lorun kirjoittajaa ei mainita, se on mahdollisesti joku toimittajista. Loru on luettavissa digitoituna Kansalliskirjaston sivuita https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977251?term=Possu&term=possuja&term=possua&term=Kymmenen&term=possuista&page=48 . Julkaisun voi myös tilata kaukolainaksi Kuopion kirjaston kautta https://q.surveypal.com/kaukolaina3/0 .
Liskoilla on kloaakki, joka yhdistää suolen, virstatiet ja sukupuolielinten tiehyet. Koiraiden kloaakissa on lisäksi hemipenis, joka kääntyy esiin parittelua varten. Heminpenis vie sukusolut naaraan kloaakkiin.Liskot – WikipediaKloaakki – WikipediaLatva, Jarmo & Tarnanen, Lisse. Suomen käärmeet ja liskot. Madella 2013. S. 229.
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ ja voit hakea sieltä käyttämällä selaushakua ja valitsemalla hakutavaksi asiasanahaku. Kirjoita viereiseen kenttään hakusanaksi verkostotalous ja saat vastaukseksi kirjallisuusviitteitä kysymästäsi aiheesta. Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa aiheestasi. Käytä esim. Google-hakupalvelua http://www.google.com ja kirjoita hakukenttään sanat verkostotalous aluekehitys ja muutamia hyviä linkkiviitteitä tulee esiin. Kannattaa kokeilla myös muita verkon hakupalveluita ja tietokantoja. Näistä saat lisätietoa Tampereen kaupunginkirjastosta esim. informaatikon kautta.
Virsi löytyy sivustolta Luterilainen.com pyhäkouluaineistoista. Sivuilla on myös nuotit lauluun. Linkki sivustoon.Laulun sanat on tehnyt ruotsalainen J. T. Jakobsson (k. 1912) ja sävelen H. Braxen (k. 1906)Laulu löytyy myös Lasse Heimosen laulamana. https://www.youtube.com/watch?v=9FlE4HqrHlQ
Historiallisten romaanien kirjailijasta Raija Kautusta ei todellakaan löydy paljon henkilöhistoriallista tietoutta, joten olet sikälikin mielenkiintoisen ja vaativan tehtävän edessä. Hänen kirjailijanlaadustaan ja tyylistään kuvata henkilöitään ja tapahtumia saa kuvan lukemalla teoksia ja tutkimalla niitä. Raija Kauttu on kirjoittanut myös yhden dekkarin "Varo vuoripolkua, Irene". Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/
löytyvät romaanien julkaisuvuodet.
Elämänkerrallista tietoa Raija Kautusta saa monipuolisesta muistokirjoituksesta (palsta on lehden alkupuolella), jonka Ilona Lehtinen ja Eila Kostamo ovat kirjoittaneet:
Helsingin sanomat 10.8.2001 Kirjailija Raija Kauttu (1918-2001)- vaativasta lukijasta kehittyi...
