Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi...
Kiitos palautteesta. Toimitin sen e-kirjastosta vastaaville tiedoksi ja kuulin, että earauskattoa mietitään parhaillaan. Käytäntö saattaa muuttua lähiaikoina. Kokoelmaa ei ole voitu kartuttaa kysynnän mukaan, koska aineistomäärärahat ovat rajalliset. Varausten määrää rajoitetaan juuri kokoelman pienuuden vuoksi. Rajoituksilla yritetään pitää varausjonoja lyhyempinä ja varmistaa, että asiakkaat voisivat edes joskus saada jotain lainattavaa suoraan hyllystäkin. Olethan huomannut, että voit suoraan etsiä vapaana olevat tietoäänikirjat. Tämänhetkinen lista :
https://helmet.overdrive.com/collection/89135?page=2&sortBy=newlyadded&language=en&mediaType=audiobook&showOnlyAvailable=true&subject=111&...
Raidallisuus helpottaa etäisyyksien hahmottamista. Raidat tehdään leikkaamalla nurmi vuorotellen vastakkaisiin suuntiin, joten korret taipuvat eri suuntiin.Lähteet ja lisätietoaYle Tiede: https://yle.fi/aihe/a/20-195876Fit: Miksi jalkapallokenttä on raidallinen? https://www.fit.fi/treeni/miksi-jalkapallokentta-on-raidallinen/
Arvo Rydberg hyväksyttiin opiskelijaksi Kajaanin seminaariin vuonna 1925 ja hän valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 (Kajaani 21.8.1925; Uusi Suomi 8.6.1930).Sanomalehdistä löytyvien tietojen perusteella Rydberg toimi opettajana 1930-luvulla ainakin näissä kouluissa:1930: Mäntylän kansakoulu1934: Tervasalmen kansakoulu1938: Itäjärven kansakouluDigitoidut sanomalehdet eivät ulotu 1940-luvulle, joten siltä ajalta tietoa ei ole.
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi...
Franska används som Senegals officiella förvaltningsspråk, men endast ungefär
15% av befolkningen kan läsa och skriva på franska. De tre största
språkgrupperna är senegalo-guinea (wolof, serer, diola) mande (bambara,
och sarakole)och peulh (toucouleur och peul). Wolof använder man i
hela Senegal och över hälften av befolkningen talar detta landets
"lingua franca". Fast man säger det inte direkt får man intrycket
att franska är elitens språk som används i största städerna.
(från World Education Encyclopedia II 1988)
Valitettavasti Helmet robottikerhot näyttävät olevan kaikki paussilla.
Välitän toiveenne Espoon lastenkirjastolaisille. Kenties keväämmällä taas kerhoillaan robottienkin merkeissä.
Kosovosta löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston Plussa-aineistotietokannasta hakusanalla Kosovo 14 viitettä (voit selata niitä internetin kautta (http://www.libplussa.fi/).
Seuraavista teoksista voisi olla apua: Visuri, Pekka, Kosovon sota, 2000; Judah, Tim, Kosovo--war and revenge, 2000; Chomsky, Noam, Uusi sotilaallinen humanismi--Kosovon opetukset, 2000; Fredsbomber över Balkan--konflikten om Kosovo--historia, analys, debatt, 1999; Öberg, Jan, Propagandan takaa, 1999.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html) löytyy hakusanalla humanitaarinen interventio 7 viitettä. Artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto saattaa löytyä viitteitä sopivaan materiaaliin, esimerkiksi kaupunginkirjaston...
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rc.px/
Tilastokeskus tarjoaa väestöä koskevaa tietoa. Ylläolevasta Tilastokeskuksen tietokannasta ei ole mahdollista valita tietoja syntymävuoden perusteella, mutta voit valita vuoden 2019 sekä ikäluokat 60-64 ja 65-69. Tietokannan mukaan 60-69 -vuotiaita eli 50-luvulla syntyneitä henkilöitä oli vuoden 2019 lopussa 716 579.
Emme löytäneet pelkkiä satuja sisältävää kirjaa, mutta seuraavissa kolmessa teoksessa käsitellään aihetta:
Tämä kirja sisältää useita tarinoita kysymästäsi aiheesta.
Usher, Kerry
Keisareita ja taikavoimia / kirj. Kerry Usher ; kuv. John Sibbick ; suom. Mikko Kilpi
Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1988
131, [1] s. : kuv. ; 28 cm
SARJA:Maailman taruaarteet. Rooma
Vanha mutta hyödyllinen lähdeteos.
Henrikson, Alf
Antiikin tarinoita. 2 : Vanha Rooma, Rooman keisarikunta, hakemisto ja selityksiä / Alf Henrikson ; [suomennos: Maija Westerlund] ; [kuvituksen suunnittelu ja taitto: Heikki Eskelinen]
Porvoo : WSOY, 1963
VIII, 556 s. : kuv., kartt.
Jos ruotsi sujuu, niin kannattaa tutustua tähänkin kirjaan.
Connolly, Peter
Hannibal och romarriket /...
Varaus peruttu.
Periaatteessa omien varausten peruminen sähköpostin kautta ei ole suositeltavaa, koska sotkujen vaara voi olla liian suuri, ja myös jotta estetään esim. ketään ulkopuolista perumasta toisen ihmisen varauksia. Asiakkaat voivat myös unohtaa ilmoittaa kirjastokortistaan löytyvän käyttäjätunnuksen, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakkaissa onkin useita samannimisiä henkilöitä, joista useammalla voi olla sama varaus jne.
Tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan epäselvyyttä, joten varaus voitiin poistaa.
Omien varausten tekeminen ja peruminen onnistuu myös puhelimitse tai kirjaston verkkosivujen kautta: http://helmet.fi . HelMet-etusivulla valitaan "omat tiedot", jonka jälkeen kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin (...
Kyseessä on kaiketikin Toivo Lyyn runo "Ensimmäinen pääsky", joka alkaa säkeellä "Yht'äkin päällä pääni / kuin helmet pisaroi: / helähti tuttu ääni, / liverrys kirkas soi...". Runo sisältyy teokseen Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
Saatte koko runon sähköpostiinne.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville (toim. Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell, Valistus, 1962).
Täsmälleen kaivatun nimistä runoa en onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Eeva Heilalan Olisi ihanaa vielä kerran rakastua, joka on yksi Heilalan valittujen runojen kokoelmaan Punaposkipuolukoita (Tammi, 2004) sisältyvistä ennen julkaisemattomista runoista.
Selasin Eeva Kilven runokokoelmia, mutta en äkkiseltään löytänyt tuon nimistä tai tuolla lailla alkavaa runoa sieltä. Voisikohan kysymyksessä olla Maaria Leinosen runo, joka alkaa Aamu on kirkas, väkevä päivä...?
