Eläintietokirjasarjojen nisäkkäitä käsittelevistä osista
(Esim. Maailman luonto tai Uusi ZOO,tarkista saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta http://www.Libplussa.fi ) löytyy jonkin verran suomenkielistä tietoa pussihukasta,mutta Jaguarundista löydät parhaiten tietoa internetistä.
Jaguarundista löytyvä tieto on valitettavasti pelkästään englanninkielistä.
Laittamalla esim.Googlen tai Altavistan hakuun hakusanaksi Jaguarundi saat monipuolista tietoa sekä kirjallisesti että kuvina.
Jos kysyjä tarkoittaa, salliiko tekijänoikeuslaki bulgariankielisten kirjojen myymisen tai lahjoittamisen kirjastolle, vastaus on lyhyesti: kyllä sallii. Kirjasto voi ostaa tai vastaanottaa minkä tahansa EU:n alueella laillisesti valmistetun ja hankitun kirjallisen teoksen.
Kokonaan eri asia on, miten innokkaita kirjastot ovat hankkimaan bulgariankielistä aineistoa, jota osaava lukijakunta on Suomessa varsin pieni (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta ilmeisesti puhutaan ehkä joistakin sadoista henkilöistä). Helsingin kaupunginkirjasto on perinteisesti tarjonnut kirjallisuutta varsin monilla kielillä (HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä 185 kaunokirjallista nimekettä), joten ehkä on järkevintä ottaa yhteyttä Monikieliseen kirjastoon,...
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ...
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Kirjastonhoitaja ei ole perhosasiantuntija, mutta käänteisen kuvahaun perusteella kuvan perhonen voisi olla kirjoverkkoperhonen tai jokin muu verkkoperhonen. Ehkä joku lukijoistamme osaa sanoa tarkemmin?Outi-kirjastoista löytyy myös hyvä kirja perhosista kiinnostuneille, mistä on apua myös tunnistamisessa: Suomen päiväperhoset : laji- ja kuvausopas | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
FINLEX, Valtion säädöstietopankki, löytyy internetistä osoitteesta http://www.finlex.fi . Siirry eteenpäin kohdasta: Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuun: kirjastolaki, niin saat luettavaksesi kirjastolain. Lain 2§ rajaa kirjastopalvelujen tavoitteet seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen." Pykälä 3 määrittelee kunnan tehtävät näin: "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse...
Kyllä löytyy, näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssäkin. Kirja on Viitasaaren pääkirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.wiitaunioni.fi/fi/palvelut_asukkaille/kirjastopalvelut/viita…
Merja Jalosta löytyy tietoa mm. kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Loivamaa (1995) ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995); nettiosoitteista http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html sekä artikkeleista:
Pappilan ponitytöt kilpailussa / Merja Jalo & Marvi Jalo (Kaleva 1998-07-21, Kirja-arv.)
Vaara Raudikkotiellä (Lapset ja yhteiskunta 1988, Kirja-arv., nro 11, sivu 29)
Naamiaisratsastus (Virke 1988, Kirja-arv., nro 4, sivu 41)
Hei!
Kyseistä teosta ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Sitä näyttäisi olevan saatavilla useista Suomen kirjastoista. Voitte tehdä sähköisen kaukolainatilauksen Hämeenlinnan kirjaston sivuilla A-Ö -hakemiston kaukolainatilaukset-kohdassa. Tilaus maksaa 6 €.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Emme valitettavasti löytäneet runon tekijää. Tuohon aikaan kansakoulun lukemistoissa julkaistiin paljon runoja, joiden tekijää ei ollut merkitty. Arvelen, että runo on peräisin oppikirjasta tai lukemistosta. Tähän viittaa myös runon kouluelämään liittyvä aihe.
Hei, kiitos palautteesta!
Helmet.fi-sivusto on muutoksessa, joten on hyvin mahdollista, että sieltä on poistettu vanhentuneita sivuja. Joitakin tiedonhaun ja tiedon luotettavuuden arvioimisen apusivuja meillä vielä on, esimerkiksi tämä koontisivu.
Lisäksi YouTubessa on monia Helmet-opastusvideoita useilla eri kielillä.
Tuo viehättävä runo on Elsa Beskowin kirjasta Tonttulan lapset. "Niin aika mennä vilahti ja ollaan kesässä,ja linnunpojat kuoriutuvat joka pesässä.Ja Tonttulassa, Tonttulassa - kuinka ollakaan -on uusi pieni vauva, jota kilvan hoidellaan. Niin, sellaistahan siellä Tonttulassa on.On leikkiä ja työtä ja päivä huoleton.Ja takaisin jos tahdot tuohon metsään mukavaan,saat itse jatkaa satua, sinä, tai kuka vaan."
Käännös tähän tuutulauluun voisi todennäköisesti löytyä Hanhiemon iloinen lipas runokokoelmasta. Kyseessä on hyvinkin vanha tuutulaulu, joka ensimmäisen kerran julkaistiin 1700-luvulla juuri edellä mainitussa Hanhiemon runokokoelmassa. Liitän mukaan linkin, mistä voit halutessasi lukea lisää aiheesta. Linkki Wikipedia artikkeliin aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Rock-a-bye_BabyKäännös menee näin: "Tuuli puuta keinuttaa, oksilla on kehto sulla. Keinu lapsi kehdossasi, tuuli tuutii tuutilulla. Lintu uinuu oksallaan, laulu nukkuu linnun suussa, lehdet hiljaa kahisevat tussa lullaa puussa."Tämän on riimitellyt Kirsi Kunnas ja löytyy kokoelmasta nimellä Tuutulaulu, tästä linkistä pääset näkemään kirjan Lastu-...
Mtv3 on esittänyt sarjaa viimeksi vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku.
Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Seuraavien kappaleiden nuotteja löytyy Kymenlaakson kirjastoista:
Andrea Bocelli 'Vivo per lei' nuottijulkaisussa Andrea Boccelli: The collection,
Laura Pausini 'Non c'e' ja 'Incancellabile' nuottijulkaisussa Laura Pausini: The best of,
'Favola' nuottijulkaisussa Eros Ramazotti: Eros.
Tarkista saatavuus Kyyti-aineistohausta http://www.kyytikirjastot.fi/
Muiden kappaleiden nuotteja en onnistunut löytämään, internetistä saa kyllä lähes kaikkien sanat.
Teit aivan oikein. Paras tapa saada muiden kirjastojen kirjoja omaan lähikirjastoon on tehdä varaus Helmetin kautta. Kirjojen kuljetukseen kirjastosta toiseen kuluu muutama päivä. Toinen tapa saada muiden kirjastojen kirjoja on tehdä puhelinvaraus, jolloin asiakas soittaa siihen kirjastoon, jossa kirja on hyllyssä. Henkilökunta hakee kirjan hyllystä ja varaa sen asiakkaalle. Tässä tapauksessa asiakkaan on kuitenkin itse haettava kirja toisesta kirjastosta. Tämä voi olla nopeampi tapa saada kirja, jos lähtee heti hakemaan sitä. Mutta jos haluaa kirjat omaan kirjastoonsa, paras tapa on varaus Helmetin kautta.
