Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
Anneli Saares -nimellä on julkaistu kirja nimeltä "Rikottu unelma". Kirjailijasta ei löydy tietoja, sillä "Anneli Saares" on salanimi, jonka haltijaa kirjan julkaissut kustannusosakeyhtiö ei halua paljastaa.
Puisia malleja on, mutta ainakaan meillä ei ole tiedossa suomalaista tahoa, joka niitä myisi. Netin kautta hinta tulee luultavasti joka tapauksessa halvemmaksi, vaikka sellainen olisikin jossakin. Isosta Britanniasta löytyy myyjänä ainakin Hobgoblin Music (http://www.hobgoblin.com/local/sales/210/wooden-flutes/) ja Yhdysvalloista Lark in the Morning (http://larkinam.com/IrishFlutes.html - kannattaa tosin huomioida huomattavat tullimaksut, jos tilaa EU:n ulkopuolelta).
Krokotiili Genan syntymäpäivälaulun (Minä soitan harmonikkaa) säveltäjän Vladimir Šainskin Kogda moi druzja so mnoi (Kun ystävät ovat kanssani) –laulun esitystä tai sanoitusta suomen kielellä ei valitettavasti löytynyt käytettävissämme olevista musiikkitietokannoista eikä muista tiedonlähteistä.
Kirjastojen aineistohaku Finna.fi:stä löydät oppaita kirjoittamiseen sanahaulla kirjoittaminen and oppaat, haku voidaan rajata tietyn kieliseen aineistoon. Esimerkiksi luovan kirjoittamisen oppaat saadaan esille aihehaulla: luova kirjoittaminen ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat haulla: tieteellinen kirjoittaminen.
Tutustumalla kustantajien kotisivuihin saat tietoa heidän kustannusprofiilistaan. Kustantajia on koottu Makupalat.fi:n kustantajat, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Nuoren Voiman Liitto tarjoaa maksullista arvostelupalvelua.
https://nuorenvoimanliitto.fi/
Kirjoittamiseen liittyviä sivustoja on koottu Makupalat.fi kokoelmaan Kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/...
HelMetin etusivulla http://www.helmet.fi on vasemmalla omien tietojen alapuolella linkki osoitteenmuutos. Voitte muuttaa osoitetietonne linkissä olevalla lomakkeella. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnuslukunne.
Tämä kysymys on välitetty kirjastonhoitajien yhteiselle keskustelupalstalle ja monia ehdotuksia on tullut. Suomen kansallisfilmografian työryhmän ehdotuksia ovat : Yli rajan (-42), Natalia (-79), Ystävät toverit (-90), Vartioitu kylä (-78), Kainuu 39 (-78). Asian selvittämiseksi tarvittaisiin lisätietoja eli esim. onko nähty elokuvateatterissa/ televisiossa, millä vuosikymmenellä nähty, väri vai mustavalkoinen, oliko tuttuja näyttelijöitä tai kuvauspaikkoja, sarjan osa vai itsenäinen teos yms.]
Kaikkia näitä (lehtiä ovat Haava, Systole ja Pinsetti) löytyy Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta (Haarmaninkatu 4). Valitettavasti tämä kirjasto on suljettu heinäkuun ajan.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Myös Herndonin 'Total burn care' olisi siellä.
Kirjan aikaisempaa painosta (2002) on pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin Töölön sairaalan klinikkakirjastoissa.
Haava-lehteä on myös Arcada-ammattikorkeakoulun kirjastossa (https://www.arcada.fi/sv/bibliotek/bibliotek ), Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (http://www.diak.fi/Kirjastopalvelut/Sivut/yhteystiedot.aspx, Helsingin toimipiste suljettu elokuun alkuun), Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (sekin kiinni elokuun puolelle)
Systole-...
Tuota muotoa näkee varsin usein, ja se on useimmiten riittävä. Lisäisin vielä pilkun runon nimen ja vuosiluvun perään:
Eino Leino, Hymyilevä Apollo, 1898
Laajempi lähdeluettelo esimerkiksi vaatisi jo teoksen nimen, vuosiluvun ja kustantajan.
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Lahden kaupunginmuseolla on kuva-arkisto Päijät-Hämeen seudun kuva-aineistoista. Kuva-arkistoon voi ottaa yhteyttä puhelimitse: 044 416 2676 tai sähköpostilla: kuva-arkisto(at)lahti.fi
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/kuva-arkisto/
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,...
Torsten Treutigerin suunnittelema pronssinen muistolaatta on vuodelta 1994. Tarkempaa päivämäärää siitä, koska muistolaatta paljastettiin ja liittyikö tapahtumaan juhlallisuuksia, en saanut selvitettyä. Tosin saman vuoden kesäkuussa (17.6.1994) on ainakin muutamassa ruotsalaisessa sanomalehdessä, esim. Svenska Dagbladetissa ollut jotain juttua asiasta, mutta lehtien nettiarkistoja ei pääse vapaasti lukemaan.
Lähteet:
http://www.explore.stockholm.se/default.asp?id=10167&lang=EN
https://sv.m.wikipedia.org/wiki/Torsten_Treutiger
https://tidningar.kb.se/?q=%22torsten%20treutiger%22%201994
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Kyse on ilmeisesti dafo-ortoosista, joka on liikkeen salliva alaraajaortoosi. Kirjastonhoitaja ei ole lääketieteellisten apuvälineiden asiantuntija, joten suosittelen kysymään asiaa tukielinsairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä tai tutustumaan esimerkiksi alla oleviin lähteisiin.
Tukikohta: alaraajaortoosit: https://www.turuntukikohta.fi/tuotteet/tuet-ortoosit/yksilolliset-ortoo…
Tuomas Mäenpää: Dafo-ja Surestep-ortoosit -tyytyväisyyskyselykäytettävyydestä, sekä apuvälinepalvelusta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/100069/Opinnaytetyo%20Lop…
Koostettua tietoa Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa löytyy esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) sivuilta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateily-ymparistossa/laskeuma/tsernobylin-onnettomuuden-vaikutukset-suomessa
Sivuilla mainitaan, että STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 ilmestyneen tutkimuksen (https://www.julkari.fi/handle/10024/130054) mukaan onnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa.
Muita lähteitä aiheeseen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto: Paljonko Tšernobylin onnettomuus vaikutti terveyteen Suomessa? https://www.terveyskirjasto.fi/asy00509
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim: Tsernobylin...
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
