Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön lomakkeella, joka löytyy täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsinkiläiselle kaukolaina, joka tilataan kotimaasta tai Pohjoismaista, maksaa 4 €. Etsimääsi kirjaa näyttäisi olevan saatavissa joistakin ruotsalaisista kirjastoista, mutta asia varmistuu, kun kaukopalveluosastomme käsittelee tilauksesi.
Kyseessä on ilmeisestikin Otto Mannisen runo Alla kotikuusen. Runo on julkaistu nimimerkillä O. M. Savokarjalaisen osakunnan albumissa Koittaressa vuonna 1899. Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Alla on linkki runoon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108548?term=Alla%20kotikuusen&page=9
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Edellisen lainaajan tulisi palauttaa laina eräpäivänä, mutta ainahan näin ei käy. Joskus laina palautuu aikaisemmin tai myöhemmin (jolloin asiakas joutuu maksamaan lainasta myöhästymismaksua). Kun laina aikanaan palautuu ja teos on perillä varauksen noutopaikassa, saat siitä ilmoituksen. Ilmoituksessa lukee viimeinen noutopäivä. Tavallisesti noutoaika on seitsemän päivää. Kirjastoautoissa noutoaika on kuitenkin pidempi autojen erilaisista aikatauluista johtuen. Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Kirjeitse lähetettävät saapumisilmoitukset voivat joissain tapauksissa saapua kovin lähellä viimeistä noutopäivää. Näet oman ilmoitustapasi ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -...
Sulamispiste, kiehumispiste ja jähmettymispiste riippuvat siitä, mistä aineesta on kyse. Esimerkiksi veden kiehumispiste on celsiusasteikon alkuperäisen määritelmän mukaan tasan 100 celsiusastetta eli 373,15 kelviniä normaali-ilmanpaineessa. Vesi jäätyy eli jähmettyy 0 celsiuksen lämpötilassa.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin tällä palstalla. Täältä löytyy hyviä linkkejä tiedonhakuun;
https://www.kirjastot.fi/kysy/aineita-luokitellaan-kiinteihin-nesteisii…
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissä olevista lähteistä.Osaisiko joku palstan seuraajista auttaa ja kertoa, tunnistaako konsertin tai tietääkö lisätietoja?
Valitettavasti ei löydy.
Internetistä sitä vastoin löytyy hyvinkin tietoa Cervinasta (hae esin. http://www.google.com - cervinia) mm. http://194.145.50.221/sunski/italia/cervinia/
http://www.internet-esq.com/ski/italy/cervinia.htm
http://www.ski-europe.com/resorts/cervinia.html
http://www.cervinia.it/old/index_uk.html
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Rantasalmen kirjaston kokoelmiin pääset täältä: http://rantasalmi.kirjas.to/. Valise sanahaku ja kirjoita hakusanat kenttään: sienet. Näet mitä kirjoja kirjastossa on tästä aiheesta ja mitkä niistä ovat paikalla. Lapsille on myös oma sienkirja: Korolainen, Tuula: Kantarelli, sanoi Elli.
Netissä suomalaisista sienistä löytyy tietoja mm täältä: http://www.arctic-flavours.fi/index.php?mid=4&la=fi.
Tietoa muurahaisia karkottavasta kesäkukasta ei löytynyt, mutta Ulla Lehtosen kirjassa Luonnonmukaisesti omassa kotipuutarhassa (s. 88, 2004) on seuraavanlainen vinkki: "Kasvihuoneista muurahaisia karkotetaan kasvattamalla laventelia ja mäkimeiramia ja pietaryrttikeitteellä."
Kuten itsekin uumoilet, kysymyksesi on niin laaja ja monipolvinen, että saat paremman vastauksen menemällä kirjastoon näitten samojen kysymysten kanssa. On aina helpompi lähestyä monimutkaisia aiheita keskustellen, sillä suinkaan kaikilla hakutermeillä ei välttämättä löydy kirjallisuutta suoraan. Esimerkiksi hakusanalla "transgressio" ei löydy HelMet-tietokannasta kuin yksi julkaisu, mutta lisää voisi löytyä, jos tietäisimme, mihin aiheeseen termin kysyjä liittää. Aivan sama juttu tanatologian kanssa, vain yksi julkaisu löytyy (Kuoleman kulttuurit Suomessa, Gaudeamus 2014), mutta keskustellen saattaisi muutakin aihetta sivuavaa löytyä. Kirjaston hakusanat eivät aina vastaa niitä termejä, joita arkikielessä käytetään. Keskustellen tällaiset...
Sanonnan alkuperäismuoto ja -lähde ei valitettavasti selvinnyt, mutta Tommy Hellstenin teoksessa Saat sen mistä luovut : elämän paradoksit painottuu kyseinen ajatus hyvinkin voimakkaasti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaat%20sen%20mist%C3%A4%20luovut__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Nettisivuista voisin suositella Väestöliiton toimittamaa Hyvä kysymys -sivustoa Sivuilta löytyy artikkeleita ja tehtäviä eri-ikäsille ihmisille, joita elämä askarruttaa.
Seta.fi sivulta löytyy mm. päivitettyä sateenkaaritietoa. esim . sanastoa sukupuolten moninaisuudesta.
Terveyskylän naistentalo-sivuilta löytyy erityisesti naisia kiinnostavaa terveys ja parisuhdetietoa. Terveyskylä.
Suomi.fi sivuilta löytyy kansalaisille tietoa suomen yhteiskunnan toiminnasta. Suomi.fi
Näistä osa saattaa olla hieman kiemuraista suomea. Selkokeskus.fi sivuilta löytyy tietoa selkeämmästä suomenkielestä, ajankohtaisista asioista sekä linkkilistoja selkojulkaisuihin. Selkokeskus
Suomenkielen opettajien laatima sivusto Osallisena verkossa, on...
Hoylen suomennosten joukossa on teos ” Tähtisumujen ja molekyylien välillä” WSOY 1972.
Teoksen bibliografiset tiedot ovat :
Tekijät: Hoyle, Fred
Nimeke: Tähtisumujen ja molekyylien välillä / Fred Hoyle, Francis Crick ; ... suom. Kalevi Pusa
Julkaistu: Porvoo Helsinki : WSOY, 1972
Ulkoasu: 127, [1] s. : taul.
Sarja: (Taskutieto ; 104)
Huomautus: Alkuteokset: Of men and galaxies / Fred Hoyle. Of molecules and men / Francis Crick
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
Alkuteoksen kieli: eng
ISBN: 951-0-00780-3 (nid.)
Teos sisältää
Hoylen artikkelit :
· Ihminen ja galaksit
· Tiedemiehen motiiveista ja päämääristä
· Astronomin elämänkuva
· Tulevaisuuden kaavailuja
Francis Crickin artikkelit :
· Lukijalle
· Vitalismin luonne
· Yksinkertaisimmat...
Tietokannoistamme LEO ja TYKI ei löytynyt yhtään artikkelia, jossa olisi suoraan tutkittu opetustyön työilmapiiriä. Sen sijaan sekä opettajien työstä, työoloista, työviihtyvyydestä jne. löytyy paljonkin tutkimuksia ja toisaalta työilmapiirin eri tekijöitä on selvitetty monipuolisesti. Alla esimerkkinä yksi asiantuntija-artikkeli opettajien työstä LEO-tietokannasta:
Miten kehittää koulua työyhteisönä
Tekijä(t) : Multanen, Leena ; Lauttio, Leena-Maija ;
Julkaisuvuosi : 2005
Sarja/Lehti : Opettaja ;
Numero : 2005;99(37):52-54 ;
Toinen esimerkki on samalta kirjoittajalta TYKI-kirjatietokannastamme ja käsittelee työilmapiiriä yleisesti:
Parempi työyhteisö - avaimia kehittämiseen
Tekijä(t) : Multanen, Leena... ;
Kustantaja :...
Nopeata tapaa ei taida ollakaan, sillä kirjojen eri painoksissa ja erikielisissä versioissa em. teksti saattaa olla erinumeroisilla sivuilla. Pläräämistä siis riittää. Auttaisiko etsimistä, että lause liitetään päähenkilön opiskelijatoveriin Razumihiniin ja että englanninkielisessä Wikipediassa [http://en.wikiquote.org/wiki/Crime_and_Punishment] viitataan englanninkielisen version sivulle:" Talking nonsense is the sole privilege mankind possesses over the other organisms. It's by talking nonsense that one gets to the truth! I talk nonsense, therefore I'm human. (p.242)"
Dostojevskin Rikos ja rangaistus löytyy kokonaan englanninkielisenä verkosta osoitteesta http://www.bartleby.com/318/.
Jospa etsimällä tuosta palvelusta yllämainitulla...
Kallio-tietoutta ja lähdekirjallisuutta löytyy näiltä sivuilta:
Kallion kirjaston kokoama kaupunginosasivu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kaupunginosa/
Kallion kaupunginosa kirjallisuudessa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/
Kallion kulttuuripysäkki: http://www.nk.hel.fi/talot/harju/pysakki/index.htm
www.kaupunginosat.net: http://www.kaupunginosat.net
Kartan saat Helsingin ja pääkaupunkiseudun opaskartasta: http://kartta.hel.fi/
(klikkaa kohtaa Kallio)
Muita karttoja:
Kaupunginosat.net, listasta Kallio ja Kallion sivulta listalta Kallio kartalla,
http://www.kaupunginosat.net/
Varsinkin nuorille voisi suositella Raisa Cacciatoren ja Max Karukiven kirjaa Mieletön fiilis : hyvän mielen käsikirja. Kannattaa katsoa tämän kirjan asiasanoja ja tehdä niillä uusia hakuja, sillä asiasanalla pettymys Helmet-hausta saadaan vain muutama suomen- ja englanninkielinen tietokirja.
Tässä muutama muu kirja:
Mielen taito vapauta ajatuksia - kehitä tunteita, Juhani Laakso
Tunteiden psykologia / Lauri Nummenmaa
Onnentaidot : kohti hyvää elämää / Antti S. Mattila, Pekka Aarninsalo
Kirjoja englanniksi:
The astonishing powers of emotions : let your feelings be your guide / Esther & Jerry Hicks
Authentic happiness : using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfilment
Elämäntaitokirjoja nuorille...
Useassa HelMet-kirjastossa varaukset ovat itsepalveluvaraushyllyssä. Asiakas noutaa varuksensa tällaisesta itse ja lainaa sen automaatilla. Automaatilla lainattaessa tarvitaan kirjastokortin lisäksi nelinumeroinen pin-koodi. Jos asiakkaalla ei vielä ole koodia, sen saa kirjastosta, jossa on henkilökuntaa paikalla esittämällä kirjastokorttinsa ja henkilöllisyystodistuksensa.
