Viivi Hyvösestä löytyy tietoja vuodelta 1999, jolloin hän julkaisi toisen kirjansa Mahlaa suonissaan. Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 -nimisessä teoksessa on muutama sivu kirjailijasta. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja sen mukaan Viivi Hyvönen on syntynyt 16.4.1981 ja asuu Kuopiossa.
Kirjastosta löytyy aikakauslehdissä julkaistuja haastatteluja, joista voi poimia elämäkerrallista tietoa:
Hujanen, Erkki : Etäisyys kiehtoo nuorta fantasiakirjailijaa.
- Kirjastolehti 1999 : 7-8 s. 6-7
Hämäläinen, Helena : Viivin villit seikkailut
- Kodin kuvalehti 1995 : 17 s. 40-41, 136
Sanomalehtileikkeitä säilytetään Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa ja lasten ja nuortenosastolla:
Haapanen, Irmeli : Viivi purkaa liiallista...
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo ”Anni kirjoittaa äidille”. Runo on julkaistu vuoden 1916 Joulupukki-lehdessä. Siitä ei valitettavasti löydy viitetietoja, olisiko runo julkaistu jo aikaisemminkin jossain kokoelmassa.
Joulupukki-lehden kyseinen vuosikerta näyttäisi löytyvän ainoastaan Suomen Kansalliskirjastosta. Runo on lehdessä aivan täsmälleen samassa muodossa kuin netistä löytyvässä blogissa, johon on linkki alla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://onnitteluruno.blogspot.fi/2011/05/anni-kirjoittaa-aidille.html
Kaikkien tuntemieni konstien kokeilemisen jälkeen on pakko todeta, että tällaista laulua ei vaan tunnu löytyvän. Ei Riinalla, ei äidillä, ei isällä. Asiaa on yritetty selvittää sosiaalisessa mediassa aiemminkin, yhtä huonolla menestyksellä. Jotkut ovat muistaneet kertosäkeen muodossa "kiltti isä, jätä äiti rauhaan", mutta silläkään ei ole tullut osumia.
Yksi mahdollinen selitys on, että kysyjän muistama kertosäe ei mitenkään näy laulun nimessä tai alkusanoissa, jotka tavallisimmin ovat hakujen kohteena. Kansallisdiskografiamme ei tällaisia hakusanoja tunnistanut, mutta ei sieltä kertosäkeillä yleensä löydäkään, vaikka usein alkusanoilla, varsinkin nuottina julkaistut.
Valitettavasti joudumme siis tässä vaiheessa toteamaan, että löytymättä...
Laila Hietamiehestä on aika laihoja sivuja netissä, mutta katselepa vaikka näitä:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
http://www.otava.fi/ kirjailijat, kotimaiset kirjailijat)
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/saure.htm
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/hietaota.htm
Kannattaa tutustua myös itse teokseen Saure: Laila HIetamies läheltä. Myös kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia on usean sivun artikkeli Laila Hietamiehestä.
Nuotit koskettimille/pianolle löytyvät ainakin näistä nuottikirjoista:
The most beautiful songs ever : piano, vocal, guitar
http://www.helmet.fi/record=b1737319~S9*fin
Film classics for keyboard
http://www.helmet.fi/record=b1025369~S9*fin
Chaplin, Charles: The Songs of Charlie Chaplin
http://www.helmet.fi/record=b1193210~S9*fin
Suuri toivelaulukirja. 6
http://www.helmet.fi/record=b1103153~S9*fin
Pystyt saamaan kirjoista jonkinlaisen listan seuraavalla tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi:
1) Valitse ”Muut hakutavat” ja hakutavaksi ”Asiasana”.
2) Kirjoita hakukenttään ”ensimmäinen maailmansota” ja ota kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Kaunokirjat”.
3) Paina ”Hae”, niin sinulle pitäisi ilmestyä lista HelMet-kirjastojen kaunokirjoista, jotka käsittelevät jollakin tavalla ensimmäistä maailmansotaa. Mukaan tulevat myös alun perin suomeksi kirjoitetut teokset, mutta niitä ei liene kovin vaikea ohittaa listaa selatessa. Aivan täydellinen listaus ei ole, koska vanhoissa kirjoissa ei ole kunnollisia asiasanoja eikä niitä siksi löydy oikein mitenkään, vaikka ne käsittelisivätkin ensimmäistä maailmansotaa. Tarvittaessa hakutuloksia...
Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
Sekä kirjojen kansikuvia että tekstiä suojaa tekijänoikeus ja niiden julkaisemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti tekijän lupa. Kuvia saa siteerata tieteellisten ja arvostelevien esitysten yhteydessä. Julkaistulla kuvalla tulee kuitenkin olla vahva ja perusteltu sidos kirjoitettuun tekstiin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvostelevat kirjablogikirjoitukset. Tällöin voidaan vedota sitaattioikeuspykälään. Kuvia kirjojen kansista ei voi julkaista ilman lupaa pelkästään viihdekäyttötarkoituksessa. Kun kirjan kannen tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, niin ne ovat tekijänoikeuksista vapaita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoja mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
http://www.tekijanoikeus.fi/
http://...
Valitettavasti en nyt juuri pääse käymään paikan päällä tutkimassa asiaa,mutta kuvailun perusteella ensimmäiseksi mieleen tulee japaninsiipipähkinä, Pterocarya rhoifolia. Näyttävätkö tarkoittamasi puut samanlaisilta kuin esimerkiksi alla olevissa linkeissä?
https://www.viherrinki.fi/tuote/japaninsiipipahkina/
http://www.mustila.fi/kasvit/PterocaryaRhoifolia
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja...
Rakas vuosikirja: kansalaisen annaali 2010 (Atena, 2009) on ilmestynyt ainoastaan kerran, eli teos ei varsinaisesti kuulu mihinkään vuosikirjasarjaa eikä vastaavia osia ei ole olemassa vuodelta 1996 tai 1997. Rakas vuosikirja 2010 -teoksen takana oleva anonyymi tekijäryhmä julkaisee edelleen päivittyvää satiirista verkkolehteä osoitteessa lehtilehti.fi, mutta senkin toiminta on alkanut vasta vuonna 2004.
Kyseessä voisi olla Tom Clancyn Myrsky nousee (Red storm rising, suom. Reima Uusitalo, 1987).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10576https://en.wikipedia.org/wiki/Red_Storm_Risinghttps://www.risingshadow.fi/book/2183-myrsky-nouseeMikäli tämä ei ole oikea kirja, niin jatkan etsimistä.
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Elokuva on
Nimi: Viskningar och rop (virallinen nimi)
Kuiskauksia ja huutoja (suomenkielinen nimi)
Cris et chuchotements (muu nimi)
Cries and Whispers (englanninkielinen nimi)
Maa: Ruotsi SE
Laji1: pitkä
Laji2: fiktio
Valmistumisvuosi: 1972
Lähde: lähdekirjallisuus
Ensi-ilta päivämäärä: 04.10.1974
Ensi-ilta paikat: Maxim 2
Tekijä: Ingmar Bergman - ohjaus
Näyttelijä: Harriet Andersson (Agnes)
Kari Sylwan (Anna)
Ingrid Thulin (Karin)
Liv Ullmann (Maria/Marian äiti)
Anders Ek (Isak, pappi)
Erland Josephson (David, tohtori)
Inhållsreferat:.. Karin slår sönder ett glas. Fredrik är inte intresserad av kaffe. Han går till sängs. Det är bara en härva av lögner alltihop, säger Karin med en glasskärva i handen. Anna hjälper...
The Ethnologue-kirjaan perustuvan sivuston mukaan kieliä on tällä hetkellä (vuonna 2017) 7099 https://www.ethnologue.com/faq#node_287681
Kielten määrä kuitenkin vaihtelee koko ajan kun uusia kieliä löydetään ja vanhoja katoaa.
Nuottikokoelma: Chappell collection of great theatre composers, Vol 1. ainakin sisältää kyseisen kappaleen. Löydät sen tiedot itsekin yleisten kirjastojen monihaun kautta osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla valikosta monihaut, ja sieltä maakuntakirjastojen kokoelmatietokannat. Nuottikokoelmaa löytyy monista kirjastoista ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Monihaussa voi hakea myös kappaleen nimen ja tekijän mukaan, jolloin hakutuloksena löytyi Plussasta
kaksi nuottikokoelmaa. Tarkista kirjastosta, sisältyykö kyseinen kappale todella niihin.
Kyseessä on Barbro Lindgrenin lastenkirja Anna mun kaikki kestää (1991). Saturomaania jatkoi Ruttu oikein, Korkki nurin (1992). Kirjoissa mm. pieni viikari Hansupoika ja moottoripyörää ajava kumiapina Aaretti.
Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
