Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta.
Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin...
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja muiden tietokantojen perusteella iirin kielestä ei valitettavasti ole suomennettu kirjallisuutta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.finna.fi/
Oletan, että tarkoitat Alfred Hitchcockin elokuvaa Noiduttu. Elokuva on valmistunut vuonna 1945. Elonet-tietokannan se on nähty Suomen televissiossa ensimmäisen kerran vuonna 1968. TV 1 esitti sen 4.1.1968.Lähde: Elonet : Spellbound
Kysymäsi kappale löytyy ainakin kokoelmasta
Suomi POP 2005 (952-461-086-8). Uudenkaupungin kirjastossa on kaksi kappaletta, mutta molemmat ovat lainassa.
Voit varata nuotin puhelimitse tai
sähköpostilla. Varausmaksu on 1E.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on maksuton.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kaksi mainiota kirjaa:
Parantainen, Raija:LORUPUSSI (1990); sekä Välimäki, Varpu: UUSI LORUPUSSI (1995).
Molemmista teoksista löytyy sekä loruja, jäljennettäviä kuvia, että vinkkejä loruleikkeihin. Kirjat voit varata puhelimitse 558 47342.
Molempia kirjoja löytyy ainakin tällä hetkellä pääkirjastomme lastenosastolla.
Muitakin lorukirjoja voi toki hyödyntää lorupussin sisällöksi. Halutessasi voit kokeilla hakua asiasanalla "lorut" verkkotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ .
Etsimänne teos Ekblom Uno: Reseskildring av motorbåtsfärden från Åland till New York : med Eckerö, den minsta motorbåt som någonsin krossat Atlantiska oceanen löytyy esimerkiksi Maarianhaminan kirjastoista ja Åbo Akademin kirjastosta. Teos on alunperin ilmestynyt vuonna 1940, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 2018. Maarianhaminassa on teoksesta myös tuo uusi painos.
Teidän kannattaa siis tehdä kaukolainapyyntö oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa...
Turun kaupunginkirjastossa mikrofilmien ja -korttien lukeminen ja digitointi on tavallisesti mahdollista pääkirjaston tieto-osaston mikrofilmilaitteella. Laitteella lukemansa filmin tai kortin sisältöjä voi tallentaa PDF-muotoon. Laitevarauksen voi tavallisesti tehdä Varaamo-palvelussa, soittamalla tieto-osastolle (p. 02 262 0630) tai käymällä osaston neuvonnassa (Linnankatu 2, uuden puolen toinen kerros).
HUOM: Koronarajoitusten vuoksi kokoelmatilat ja kirjaston useimmat palvelut – myös mikrofilmilaite – eivät ole käytettävissä. Digitointi on mahdollista vasta rajoitusten poistuttua. Tämän hetken tiedon mukaan rajoitukset ovat voimassa ainakin 28.2.2021 saakka.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Knut Lavardin oli tanskalainen Söderjyllannin herrttua, joka eli 1100-luvulla. Hän kuoli marttyyrinä 7.1.1131. Meillä Nuutin päivää vietettiinkin 1700-luvulle asti 13.1., muttä päivä siirrettiin 13.1. Nuutin päivä oli jo tuolloin vakiintunut jouluajan loppupäiväksi. Aiemmin joulurauha päättyi 7.1., mutta se siirtyi myöhemmin 13.1. Loppiaisesta viikko eteenpäin.Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat. KIrjapaja, 1979
Vallilan kaupunginosasta ei löydy omaa historiikkia, ainakaan kirjan muodossa. Tässä kuitenkin muutamia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä: Kaija Hackzell & Kirsti Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle - Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsinki 1991. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsinki 2001. Anna-Maria Åström: Koti ja naapurusto - Helsingin koillislaita 1950-1960-luvulla. Teoksessa Koti kaupungin laidalla.Tampere 1999. Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930: suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki 1981. Kirjojen saatavuustiedot www.helmet.fi. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kaupunginosayhdistykseen http://www.kaupunginosat.net/...
Ikävä kyllä Simeon Woodin ja John Gerightyn musiikkia ei löytynyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä muidenkaan kaupunkien kaupunginkirjastoista. Albumia In the beginning voi yrittää tilata netin kautta Googlen hakutermeillä "wood gerighty in the beginning" (ilman lainausmerkkejä). Levyantikvariaateista kannattaa myös tiedustella. Fennica Records Helsingin Albertinkadulla osaa kenties ratkaista pulmasi.
Yleistä tietoa polttareista löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/
asiasanoilla "polterabend" ja "polttarit". Esim. teokset Vitsistä videoon (1996), Humor och kultur (1996) ja Suuri seuraleikkikirja (2000) löytyvät asiasanalla "polterabend"." Polttarit"-haku antaa viitteet Betoni kukkii (1989), Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häätavoista (1995) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla (1996).
Vanhoja Taloussanomat-lehden numeroita säilytetään Pasilassa sijaitsevassa pääkirjastossa, osoite Rautatieläisenkatu 8. Ko.lehtiä ei voi lainata mukaan mutta paikan päällä niihin voi tutustua. Säilytettävistä lehdistä osa on mikrofilmimuodossa.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytössä PC-Suite ohjelmaa. Joissakin toimipisteissä kuten Kirjasto 10:ssä, Kannelmäen kirjastossa ja Lasipalatsin Kohtaamispaikalla on käytettävissä muistikortinlukija. Jos saat tekstisi puhelimen mahdolliselle muistikortille, voisit yrittää muistikortinlukijalla saada tekstin ulos editoitavaksi kirjaston koneella.
HelMet-kirjastoissa on 11 kappaletta kyseistä Veijo Hietalan teosta. Kaikki kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa, ja teokseen on kaksi varausta jonossa. Voit tehdä itsellesi varauksen teokseen HelMet-verkkokirjastossa tai lähimmässä kirjastossa.
Kaupunginkirjastossa olevat teokset ovat lähinnä metallialan oppikirjoja, esim. Maaranen: Koneistus (2012), Ansaharju-Maaranen: Koneistus (1997), Maaranen: Koneistustekniikat (2004). Kirjaston tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla sorvaus tai lastuava työstö.
Nettisivuja titaaniin liittyen esim. http://www.sandvik.coromant.com/fi-fi/knowledge/general_turning/getting… tai http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_4_2_3.php
Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastostakin voi kysyä lisätietoja http://www.jamk.fi/kirjasto/tietoakirjastosta/toimipisteet/paakampus.
