Kissalan väkeä on oletettavasti viittaus sarjakuvahahmoihin "Kissalan pojat", jotka käyttäytyivät hyvin anarkisesti. Sarjakuva on ilmestynyt vuodesta 1890 lähtien ja ilmestyy edelleen. Sarjakuvasta lisää tietoa osoitteessa : https://fi.wikipedia.org/wiki/Kissalan_pojat
Poliisit tunnetaan myös lempinimellä "Kissalan pojat". Tästä köllinimestä lisää osoitteesta :
https://www.facebook.com/itauudenmaanpoliisilaitos/posts/742930279083236
Tähän kysymykseen löytyykin jo aiempi vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/monellako-eri-savelella-on-aakkosista?from=term/258193&language_content_entity=fi
Tuo ”Tuiki tuiki tähtönen” on melodialtaan sama kuin ”Koska meitä käsketään” eli alun perin ranskalainen kansanlaulu ”Ah vous dirai-je, Maman”.
Noten finns t.ex. i
Kaikki tai ei mitään, nuotti, Suomen Lähetysseura 2000.
Lumivalkeaa, nuotti, Warner/Chappell Music Finland 1997.
De här är båda på finska. Boken 100 laulua Suomesta, Kallunki Iiris, Lasten keskus, Kirjapaja 2017 borde ha texten på svenska.
Alla de här tre finns i Helle-biblioteken.
Texten på finska finns även på nätet, https://www.vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Tulkoon_joulu…
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
Kyseinen novelli löytyy Aldissin englanninkielisestä novellikokoelmasta: "Supertoys last all summer long and other stories of future time". Kirja löytyy esim. Lahden ja Joensuun kaupunginkirjastoista ja on kaukolainattavissa niistä.
Hei!
Maiju Lassilan toimivat kotisivut internetistä löytyvät osoitteesta:
http://www.tohmajarvi.fi/lassila/
Kirjastosta löytyy myös tietoa monistakin eri teoksista, joista hyviä esimerkkejä löydät vastauksesta, joka sinulle annettiin aiemmin. Se löytyy kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla "maiju lassila"
Hartolan kirjastossa on useitakin eri painoksia Juhani Ahon romaanista ”Rautatie”. Voit katsoa vaihtoehtoja osoitteesta http://hartola.kirjas.to etsimällä hakusanalla ”Rautatie”. Voit myös mennä suoraan Hartolan pääkirjastoon, sillä ainakin tällä vastaushetkellä oli hyllyssäkin useita teoksen painoksia.
Vaasan kaupunginkirjaston kautta ei löytynyt tietoa liikkeestä. Kirjastolla on käytössään mm. tämänkin ajan osoitekirjoja ja puhelinluetteloita, mutta tästä kauppaliikkeestä ei löytynyt mainintaa.
Olisiko liike ollut toiminnassa vain hyvin lyhyen aikaa? Omistajan nimi ja tarkempi sijainti voisivat myös auttaa selvittämisessä.
Voisit ottaa yhteyttä Vaasan maakunta-arkistoon, Pohjanmaan museoon tai Österbottens Traditionsarkiv -arkistoon:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
http://museo.vaasa.fi/w/
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=43
Kangasala muistelee -dvd (kesto 8 min) on dokumentti kotiseutujuhlakulkueesta 1953. Levy on nyt lainassa, mutta sen voi varata.
Kangasalan kunnan arkistofilmit ( 4 dvd:tä) löytyy nyt hyllystä. levyt sisältävät lyhyfilmejä vuosilta 1953-1981.
Koulu mäen laella: 90 vuotta yhteiskoulun historiaa ( kesto 38 min). on lainattavissa pääkirjastosta.
Emme onnistuneet löytämään rokardia sanakirjoista tai muistakaan lähteistä, joten valitettavasti sana jää arvoitukseksi. Tuntisiko joku lukijoista sen?
Kyseessä saattaisi olla Toimintaterapeuttiliiton julkaisema Elämäni kirja, joka löytyy pdf-muodossa osoitteesta http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/site/assets/files/2411/elamani_kirja.pdf. Siihen voi täyttää tietoja esimerkiksi elämästään, mieltymyksistään, harrastuksistaan ja toiveistaan tiedoksi läheisille ja hoitoalan ammattilaisille.
Hei!
Sen verran sain heti selville, että kysymys on puolustusvoimien lääkärintarkistusohjeesta (LTO). A II tarkoittanee palveluskuntoisuusluokkaa ja 8a taas sairausdiagnoosia. Asiaa kannattaa tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, sillä diagnoosikoodeja en löytänyt verkosta. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston sähköposti on kirjasto.mpkk@mil.fi Lähettäessäsi kysymyksen, kannattaa mainita miltä vuodelta kantakortti on.
Terveisin
Hei,
Arrival of the birds -kappaleeseen ei löydy nuotteja Keski-kirjastoista eikä pianonuotteja näyttäisi olevan muissakaan kirjastoista. Ainoastaan viulusovitus olisi saatavissa kaukolainaan. Keski-kirjastoista löytyy pianonuotit tuon elokuvan kappaleisiin A model of the universe ja Cambridge, 1963.
Mikäli tietosi ovat vielä Helmet-kirjastojen asiakasrekisterissä, saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti. Uusi kortti maksaa aikuiselta kolme euroa.
Jos et ole käyttänyt korttia noin kolmeen vuoteen, on mahdollista, että tietojasi ei ole enää rekisterissämme. Tällöin sinun tulee tehdä ennakkorekisteröityminen netissä tai tai täyttää kirjastokorttihakemus paperilomakkeella.
Ennakkorekisteröitymisen voit tehdä alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Tästä linkistä löydät linkin tulostettavaan kirjastokorttihakemuslomakkeeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Nuortenkirjan Pärinätytöt (1956) on kirjoittanut Kaarina Nissinen salanimellä Outi Luhtapohja. Pärinätytöt on hänen ainoa teoksensa.
Elli Ylitalo kirjoitti salanimellä Tuulikki Otsola teokset Suvinen satu joka on ihan totta (1953), Marjatan hauskin kesä (1954), Yksinäinen Inkeri (1955), Takaisin kotiin (1956) ja Haltiattaren kumminlahja (1957). Muita salanimiä Elli Ylitalo ei käyttänyt.
Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit (SKS, 2000)
https://www.naistenaani.fi/elli-ylitalo-kirjoitti-tuulikki-otsolan-nime…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176002657331
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ensimmäinen suomalainen tietokone oli nimeltään ESKO. Sen kehittelivät Teknisessä korkeakoulussa Erkki Laurila, Hans Andersin ja Tage Carlsson. Tieto löytyy esimerkiksi Otavan suuresta ensyklopediasta, 2. painos 1979.
Kirjaamisen käsitteen liittäminen uusiin hoitotyön etiikkaa käsitteleviin teoksiin osoittautui ongelmalliseksi, mutta olisiko etsitty teos kuitenkin jokin seuraavista?
1.
Lindqvist, Martti:
Auttajan varjo : pahuuden ja haavoittuvuuden ongelma
ihmistyön etiikassa (ilmestyi syyskuussa 2006)
2.
Haho, Annu:
Hoitamisen olemus : hoitotyön historiasta, teoriasta ja
tulkinnasta hoitamista kuvaviin teoreettisiin
väittämiin
(Acta Universitatis Ouluensis. Series D, Medica, ISSN
0355-3221 ; 898)
3.
Antila, Anja:
Hoitotyön johtamisen eettiset ohjeet ja niiden
toteutuminen johtamistoiminnassa ylihoitajien
näkökulmasta
Opinnäyte : Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos
Olet käynyt aivan oikeilla sivuilla. Finlexissä todetaan, että korvaus suoritetaan opetusministeriön hyväksymän, yleisistä kirjastoista lainattujen teosten tekijöitä edustavan järjestön välityksellä. Näin ollen tulisi siis kuulua tai ainakin ottaa yhteyttä johonkin tekijänoikeusjärjestöön.
Opetusministeriön sivuilta löytyy enemmän käytännön tietoa kuten esimerkiksi eri tekijänoikeusjärjestöt. Etusivulta ( http://www.minedu.fi/ ) löytyy tekijänoikeus-linkki, jonka alta löytyy linkki nimeltään Oikeuksien hallinnointi ja hankinta, jonka alta edelleen löytyvät eri tekijänoikeusjärjestöt yhteystietoineen. Näiden joukossa on esim. Sanasto ry, jonka osoite on http://www.sanasto.fi/ ja josta varmaan kannattaisi kysyä lisää?
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Vuoden 1919 lehtiä voi tulla tutkimaan pääkirjaston käsikirjastoon, jossa on mikrofilmien lukulaite ja maksullinen kopiointimahdollisuus.
Mikäli teitä kiinnostaa, Turun maakuntamuseon kirjastossa on teos Suominen, Tauno: Tietoja turkulaisten Aunuksen retkeltä 1919 ja Aunuksessa kaatuneiden turkulaisnuorukaisten muistomerkin vaiheilta (1995?). Maakuntamuseon kirjastoon täytyy soittaa etukäteen ja sopia käynnistä. Yhteystiedot
http://www.turku.fi/museo/index.shtml
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan...
