Runo sisältyy kokoelmaan Wordsworth: Runoja (1949, suom. Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen). Sitä on saatavilla useista kirjastoista.LinkkiFinna.fi: https://finna.fi/Record/helle.88325?sid=4880745021
Ainakin Kirsti Koivulan kirjassa "Hetki leikille : lasten ohjaajan virikekirja" (Programmes KK, 2002, s. 12-13) on ohje piirileikkiin "Marjametsässä". Leikin suunnittelijaksi on merkitty Henna Ijäs.Muita laululeikkejä marjanpoiminnasta:Marjalaulu nuotissa Ystäväni musiikki (WSOY, 1985; marjoista lauletaan ja keskustellaan)Marjamatka kotimetsään nuotissa Tuulenpojan tarinoita : laululeikkejä (Suomen pyhäkouluyhdistys, 1969)Marjassa kirjassa Lönnbohm, Olga: Laululeikkejä. 1. vihko (U. W. Telén, 1903; WSOY, 1934, 3. painos), sama leikki myös J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamassa Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjassa (Valistus, 1927)Poimi marjat punaiset nuotissa Othman-Sundell, Margareta: Aurinkoista aamua = Go' morron, sa...
Mainitsemasi Mainonnan ammattisanaston lisäksi Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy teos MacKenzie, Ian: Management and marketing : with mini-dictionary, Hove : Language teaching publications, 1997 (asiasanoina markkinointi ja sanastot). Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta löytyy teos: The marketing dictionary / ed. Norman Hart, John Stapleton,Oxford : Butterworth-Heinemann, 1992 (asiasanat:taloustieteet,markkinointi,sanakirjat,englannin kieli, sanastot, terminologia), saatavana ainakin Viikin tiedekirjastosta.
Teoksessa Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse est: merenkulkulaitos 1917-1992 mainitaan sivuilla 58-59 pääjohtajan vaali. Pääjohtajaksi valittiin vuonna 1930 Väinö Kustaa Bergman, mutta toimikausi jäi alle vuoden mittaiseksi. Luotsi ja majakkaosaston päälliköksi nimitettiin samana vuonna Juho Lehtonen.
Riihimäen kaupunginkirjaston kotimaisen kaukolainan hinta on 5 euroa riippumatta siitä mistä Suomen kirjastosta kirja tulee. Tilauksen voi tehdä kirjaston tietopalvelussa ja kaukolainamaksu suoritetaan kirjaa noudettaessa.
Ystävällisin terveisin
Riihimäen kaupunginkirjaston tietopalvelu
Lapin maakuntakirjastossa on tästä aiheesta mm.:
Makasiini-lehti 1985 no.5, s.88-92 (sisältää katsauksen ja arvion erilaisista kesämökille sopivista lämmittimistä).
Tekniikan maailma 1981 no.18, s.114-116 (esittelee avotakkoja)
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta asiasanoilla takat ja lämmityslaitteet.
Esim. Kodin tulisijat
Voit myös katsoa seuraavia internet-osoitteita:
www.asuntotieto.com/mokki/menetelmat/kesamokin_sahkoistys.html
www.biowatti.fi/fi/dat_pelletti_kayttokohteet.htm
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan 5 pennin kuparikolikon (1963-1977) arvo vaihtelee kunnon mukaan 50 sentistä 15 euroon, 1 markan (1930) arvo on 2-30 euroa, 5 markan (1953) 120-400 euroa ja 5 markan (1959) 1-5 euroa.
Tietoa vanhoista rahoista saa linkeistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
http://www.snynumis.fi/ (Suomen numismaattinen yhdistys)
http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen numismaatikkoliitto)
Kysymäsi kirja on vanha, ja sen kaikki kappaleet on vuosien kuluessa jouduttu poistamaan luultavimmin huonokuntoisuuden takia. Tiedot kirjasta poistuvat myös lähiaikoina. Eli syy siihen, ettei tätä kirjaa voi varata on se, ettei kirjastoissa ole jäljellä yhtään kappaletta varattavaksi.
Toinen syy voi olla se, että kirja on uusi, eikä vielä kirjastoissa. Kirjan tiedot näkyvät kuitenkin jo tietokannassa. Kirjan voi varata, kun kirjat saapuvat kirjastoihin.
Joskus syynä voi olla se, että kirja on käsikirjastossa, eli siis vain kirjastossa käytettävissä. Silloin sen varaaminenkaan ei onnistu.
Holy blood, holy Grail -kirjan suomennoksen voit varata ja lainata kirjastoista. Suomennos on nimeltään Pyhä veri, Pyhä Graal (tekijät Michael Baigent...
Buckinghamin palatsista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Brown, Ivor: Royal homes in colour, Field, D. M.: Great palaces; Baker, Richard: Insider's London; Plimmer, Charlotte: London: a visitor's companion.
Suomeksi siitä kerrotaan (lyhyesti) Lontoota käsittelevissä matkaoppaissa ja Kotilieden artikkelissa (1993; 11 ; s. 8-11, 90-91).
Hakupalvelu http://www.Britannica.com antaa tulokseksi hakusanoilla "Buckingham Palace" sivun, josta löytyy samantyyppistä tietoa kuin edellä mainituista kirjoista. Lisäksi hakutuloksena on linkki Encyclopedia Britannican artikkeliin, ja muutama rakennusta käsittelevä kirja.
Kyseessä on fiktiivinen dokumentti, kuvitelma siitä mitä olisi saattanut toisissa olosuhteissa tapahtua. Totuuspohjaa dokumentilla on sen verran että suomalaisten evakoiden sijoittamisesta Alaskaan oli olemassa yhdysvaltalainen suunnitelma. Toteumisen edellytyksiä suunnitelmalla ei enää ollut talvisodan rauhan jälkeen, ja kuljetuksiin suunnitellut Pohjois-Norjan satamatkin joutuivat saksalaisten miehittämiksi. Myös alaskalaiset vastustivat jyrkästi suurten homogeenisten pakolaisryhmien asuttamista territorioon.
Lähteitä:
Oinas-Kukkonen, Henry. (2012). Pohjoissuomalaiset talvisodan pakolaiset Alaskan pelastaviksi uudisasukkaiksi. Historian selkosilla : Jouko Vahtolan juhlakirja, pp. 319-330.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/27/mika-...
Näin kirjaston uuden kellutus-järjestelmän tuntevat vastasivat:
Lajittelijalla on tällä hetkellä ruuhkaa jota puretaan, kellutuksen käyttöönotosta johtuen. Myös uudehkon keskuslajittelijan säätöjä optimoidaan vielä. Aineistojen kellutuksessa varaukset menevät keskuslajittelun kautta. Hyötynä tästä on, ettei varauksia enää tarvitse kirjastoissa käsitellä yksitellen vaan ne voidaan ottaa vastaan laatikoittain.
Lisäisin vielä, että mikäli samaan kirjastoon tehdyt varaukset pitäisi saada poimittua erikseen, myös asiakkaiden automaatilla palauttamat niteet, joissa varauksen noutopaikka on palautuskirjasto, pitäisi pystyä poimimaan muun kuorman seasta. Tämä tarkoittaisi erittäin suurta lisätyön määrää.
Molemmista nimistä on kysytty palvelussamme aikaisemminkin, vastaukset löytyvät näistä linkeistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-nimi-netta?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-venla-nimi-on-peraisin?language_content_entity=fi
Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Matrikkeliin Spes Patriae on vuosittain koottu ylioppilaiden kuvia (niiden, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen) sekä nimiluettelot kyseisen vuoden ylioppilaista. Hain Finnasta vuoden 1974 Spes Patriaen tiedot, lähtisin tutkimaan Käpylän yhteiskoulun ylioppilaita tästä niteestä. Voit katsoa Saatavuustiedoista haluamasi kirjaston kokoelmaa, missä kirja olisi paikalla. Spes patriae. 1974 | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Tässä tarkoitettaneen vuonna 2001 julkaistua Valamonks-ryhmän samannimistä pitkäsoittoa, joka sisältää "suomalaisista pop- ja viihdemusiikkikappaleista tehtyjä 'munkkikuorosovituksia'", mukana mm. Leevi and the Leavingsin Mitä kuuluu, Marja-Leena.Valamonks | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Kirjoja ei tunnu aiheesta kovin runsaasti löytyvän, tässä kuitenkin pari vinkkiä:
CHOUDHURY, S., Parrots, the Illustrated Identifier to over 70 species (London 1997)
Uusi ZOO, osa 5: Linnut (1989).
Molempien saatavuustiedot löytyvät aineistohaku Plussasta.
Verkkomateriaalia sen sijaan löytyy melko mukavasti esim. Google-haulla hakusanalla
"nestor notabilis" (kean tieteell. nimi). Hyvä linkki tuntuisi olevan esim.:
http://www.parrotsociety.org.au/articles/art_044.htm.
Kyseisellä sivulla viitataan teokseen FINGLAND, M., New Zealand Parrots 1-2, jota ei valitettavasti kuitenkaan löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista eikä Yliopiston kirjastosta.
Kirja on vuonna 1974 suomennettu Tunne itsesi - tunne muut: psykologian perustietoa. Kirjoittaja on Preben Sørensen, suomentaja Heidi Lindroos, asiatarkastuksen on suorittanut Terho Turkki ja piirrokset on tehnyt Robert Storm-Petersen. Kirjasta on otettu lisäpainoksia vuosina 1976, 1978, 1981 ja 1982.
Helmet-kirjastoissa kirjaa ei enää ole, mutta se löytyy mm. Helsingin yliopiston Minervan kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/concrete5/fi/asioi/toimipaikat/keskusta/
