En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Du kan söka videon om Helsingfors i databasen Plussa genom att använda
"Helsinki" eller "Helsingfors" som ämnesord. Sökningen avgränsas enligt medietyp
att gälla endast videokassetter. En del av dessa videon finns för utlåning, andra
finns på huvudbiblioteket i Helsingforssamlingen. De senare lånas inte ut, men det finns
möjlighet att titta på dem på huvudbibliotekets musikavdelning.
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Tuo onnistuu Piki-verkkokirjastossa osoitteessa https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku. Valitse kirjastoksi Oriveden kaupunginkirjasto, aineistolajiksi moniviestin ja kieleksi englanti. Haulla tulee tosin jonkin verran opiskelukirjoja, eikä tuollaisia kaipaamiasi teoksia, joissa olisi kirja ja CD-levy, näyttäisi olevan montaakaan Oriveden kaupunginkirjastossa. Ilman kirjastorajausta saat näkyviin kaikkien Piki-kirjastojen valikoimaa.
Rooman valtakunnan ajan kulttuurihistoriasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Carcopino, Jérõme: Sellaista oli elämä keisarien Roomassa ;
Eurooppa, osa: Kaupunkien elämää ;
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 4-6 ;
Rooma ja sen suuruuden aika ;
Suhonen, Pekka: Kun Roomasta tuli ikuinen.
Arto Kivimäen kirjassa Roomalainen kalenteri (Karisto, 1998) kerrotaan mm. roomalaisista juhlapäivistä.
Internetistä löytyy WSOY:n Koulukanavan tuottama oppimateriaali Antiikin Rooma
( http://www.koulukanava.fi/historia/rooma/index.htm ). Intenetixin oppimateriaalista Antiikin Kreikan ja Rooman naisten historia voisi olla myös hyötyä; se löytyy osoitteesta: http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/sukupuolten…
Runsaammin...
Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Kesäviikonloppuisin miltei kaikki kirjastot ovat tosiaan kiinni.
Helsingissä kesälauantaisin on auki Rikhardinkadun kirjasto, Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto. Sunnuntaisin auki on vain Kirjasto 10.
Kesäaukiolot perustuvat niin resursseihin kuin myös kysyntään.
Suomessa suurin osa työntekijöistä haluaa viettää lomansa kesäaikaan. Henkilökuntaa on siis vähemmän ja siksi on mietittävä miten työvuorot järjestetään. Viikonlopun, etenkin sunnuntain työtunnit ovat myös työnantajalle kalliita. Toinen juttu on se, että kirjastopalvelujen kysyntä on ainakin perinteisesti hiljentynyt kesäaikaan. Miksi pitää kirjaston ovia auki, jos kansalaisia kutsuvat metsät, järvet, hiekkarannat, meri, festivaalit ja matkailu?
Mutta maailma muuttuu ja niin...
Percy Bysshe Shelleyn runon Love's Philsophy voi lukea suomeksi Eeva Maria Korsisaaren teoksesta Tule rakkaani : miehen ja naisen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006). Runon on suomentanut Tuomas Nevanlinna.
Frank-monihaun mukaan teos kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Percy_Bysshe_Shelley
http://www.bl.uk/learning/langlit/poetryperformance/shelley/poem2/shell…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Korsisaari, Eeva Maria: Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (Teos, 2006)
Kiitos kysymyksestä.
Olipa ohjeen löytäminen helmet.fi-sivustolta todellakin hankalaa! En itsekään onnistunut löytämään sitä minkään järkevän polun varrelta, vaan jouduin käyttämään sivustohakua, jolla sitten löytyi asiaa koskeva vanha uutinen. Uutisessa olevien ohjeiden pitäisi kuitenkin olla ajantasaiset, joten toivottavasti pärjäät näillä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Helmet.fi-sivusto julkaistaan uudistettuna tällä viikolla, torstaina 21.4.16. Toivottavasti uudessa versiossa asioiden löytäminen on helpompaa!
Ystävällisin terveisin,
Pauli Hatsala / Pasilan kirjasto
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluja, vaikka asutkin nyt toisella paikkakunnalla. Kirjaston asiakkuus ei edellytä samalla paikkakunnalla asumista.
Helmet-kortilla ja siihen liitetyllä voit käyttää esimerkiksi e-aineistoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Joensuun pääkirjastolta löytyy kolme erilaista vaihtoehtoa:
- lehtilukusali Vipusessa on Opinpesä, ryhmätyötila, jota voi varata ilmaiseksi lukusalin numerosta 050 443 5001
- musiikkiosastolla on kaksi äänieristettyä musiikkihuonetta, joita voi käyttää hiljaiseen työskentelyyn. Ilmaisia. Varaukset numerosta 050 405 8914.
- jos etsii tilaa pidemmäksi aikaa, voi tiedustella käyttöönsä tutkijanhuonetta, vähimmäisvarausaika 1 kuukausi ja hinta 60e. Tiedustelut: kirjasto@joensuu.fi
Mainituissa tiloissa ei ole tietokoneita, mutta langaton verkkoyhteys on käytettävissä.
Kaikkia Vaara-kirjastojen varattavia tiloja voi selata täältä.
Agenttipari Solo ja Kurjakin seikkailivat 60-luvun TV-sarjassa The Man from U.N.C.L.E. Sarjaa tuotettiin neljä kautta. Alkuperäiset TV-sarjan osat on DVD-muodossa hankittavissa verkkokaupoissa, mutta kirjastoista en niitä löytänyt.https://en.wikipedia.org/wiki/The_Man_from_U.N.C.L.E.2015 julkaistiin tuon alkuperäisen agenttisarjan innoittama elokuva Koodinimi U.N.C.L.E. (The Man from U.N.C.L.E.). Tuota elokuvaa löytyy lainattavissa myös kirjastoista.https://fi.wikipedia.org/wiki/Koodinimi_U.N.C.L.E.
Löytämistäni kirjallisista ja sähköisistä lähteistä päätellen liian korkeaksi kasvanutta jukkapalmua eli kiiltojukkaa voi lyhentää halutusta kohdasta. Ohjeiden mukaan voit juurruttaa uusia kasveja jukan latvapistokkaista. Tarkempia ohjeita kasvin hoitoon kannattaa kysellä esimerkiksi Martoilta, kukkakaupoista tai puutarhaliikkeistä. Lähteet:https://www.etlehti.fi/artikkeli/Asiantuntijat/kysy_piha_puutarha/voiko_jukkapalmua_leikatahttps://vihersisustushetki.fi/helppohoitoinen-jukkapalmu-viihtyy-valossa/ Lipponen, Visa: Kodin kukoistavat kasvit. WSOY 2001.Heitz, Halina: Ruukkukasvit. Tammi 1992.
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville, mistä kirjasta kyseinen kohtaus voisi olla. Jos olet lainannut tuon kirjan kirjastosta ja sinulla tallentuu lainaushistoria, voit löytää kirjan kirjautumalla verkkokirjastoon ja tarkistamalla sieltä lainaushistoriasi.
Kirjailijasta sekä teoksesta löydät tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Aleksi kotimainen artikkeliviitetietokanta:
Anna ISSN 0355-3035 Vu/nro/sivu 1996 ; 16 ; 48-50
Kirjailijan ja psykologin Torey Haydenin haastattelu
Kansan uutiset (KU) Päiväys 1996-03-29
Esittelyssä kirjailija-opettaja Torey Hayden ja hänen kirjansa Tiikerin lapsi
Helsingin sanomat (HS) Päiväys 1996-03-27
Esittelyssä ja haastateltavana kirjailija Torey Hayden
Aamulehti (AL) Päiväys 1996-03-
Haastateltavana kirjailija Torey Hayden. –
Kokonaisuuteen liittyy arvostelu kirjoista Tiikerin lapsi sekä Auringonkukkametsä
Englanninkielisestä Ebsco-lehtitietokannasta löytyy runsaasti kokonaisia lehtiartikkeleita sekä kirjailijasta, että hänen teoksistaan.
Sekä Aleksi- että...
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Hei,
Kemin kaupunginkirjastosta löytyy useita lainattavia kirjoja, jotka käsittelevät 40-luvun pukeutumista.
Kirjat ovat pääsääntöisesti luokassa 90.21 Muoti ja muodin historia.
Apu näistä kirjoista varmaan löytyy.
Hei!
Tässä muutama kirja, josta voi etsiä sopivia runoja:
- Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja / toim. Hannele Koivunen
- Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun / toim. Katriina
Yliruusi
- Runoja surusta /toim. Sanna Jaatinen
- Muista runolla : nykyrunoutta vähän joka juhlaan / toim. Irina
Björkman
- Elämäsi matkalle (mietelauseita ja runoja, luokka 10.8)
- Surun sylissä : lohduttavia ajatuksia
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Suomen kansallismuseosta neuvottiin lähettämään taulusta valokuva johonkin huutokauppakamariin sinetin merkityksen arviointia varten. Sinetti voi liittyä taulun historiaan tai kertoa kehyksen historiasta.
Suomen kansallismuseolla on oma Kysy museolta -palvelu osoitteessa https://www.kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
