Sähköpostin voi salata myös muulla kuin turvaposti -menetelmällä. Avaamaton posti kuitenkin näyttää olevansa salattu esim. pienellä lukon kuvalla. Postin voi napsauttaa normaalisti luettavaksi, eikä sen avaaminen vaadi välttämättä tunnistautumista.
Jos sähköposti vaikuttaa suojaamattomalta, kannattaa asiasta huomauttaa lähettäjälle.
https://support.microsoft.com/fi-fi/office/s%C3%A4hk%C3%B6postiviestien-salaaminen-373339cb-bf1a-4509-b296-802a39d801dc tai https://support.google.com/mail/answer/7674059?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Korkeimmalle SS-hierarkiassa kohonnut suomalainen oli jääkärieverstiluutnantti, SS-Oberstumbannführer Kalervo Kurkiala. SS-sotilasarvo vastasi suomalaista everstiluutnanttia.
Lähteitä:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001933444.html
https://teologia.fi/2017/01/religion-nationalism-och-fascism-i-kalervo-kurkialas-krigsdagbok/
Kurkialasta ilmestyi viime vuonna Andre Swanströmin laatima elämäkertateos:
Swanström, A. (2022). Valkoisen uskon soturi: Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala. Atena.
Et tarvitse uutta kirjastokorttia. Sundomissa oleva kirjasto on yksi Vaasan kaupunginkirjaston lähikirjastoista. Sundomin kirjastossa käy sama kirjastokortti kuin pääkirjastossa, lähikirjastoissa ja kirjastoautossa.
Australian matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa varsin paljon. Luettelon niistä saat Helmet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) kautta napsauttamalla auki sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun Australia matkaoppaat. Tuloksena saat 124 teoksen tiedot. Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä: uusin on vuonna 2005 julkaistu Jenny Peggin toimittama Australia, vuonna 2004 julkaistujakin on 11. Suurin osa on englanninkielisiä. Suomenkielisiä oppaita ovat Ken Bernsteinin Australia (2003) ja Lehtipuun, Rajalan ja Väyrysen Australia (2000). Myös matkaopasvideoita on muutamia. Luettelon pelkästään niistä saat lisäämällä äskeiseen hakuun aineistoksi videokasetit.
Useassa tieteellisessä kirjastossa on teos, jossa lienevät Rovaniemen kaikki säilyneet rakennukset:
Haavikko, Jari: Katoava Rovaniemi : vanhan rakennuskannan inventointi 1984-1986. Lapin maakuntamuseon julkaisu, 1986. 80 s.
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty seuraava pro gradu –työ, jonka lähdeviitteistä saattaa löytyä hyödyllisiä teoksia:
Heikkinen, Jaakko: Kenttäradan monet kasvot : saksalaisten kenttärata 1942-1944 Hyrynsalmelta Kuusamoon arkistojen valossa ja aikalaisten kuvaamana. 1998. 101 lehteä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teoksia, jotka kannattaa tarkistaa, mm.:
Radoilta ja ratojen varsilta : rautatieläisten elämää entisaikaan heidän itsensä kuvaamana / toimittanut Ilmar Talve. Suomalaisen...
Communication
Communication technology update / editors August E. Grant, Jennifer H. Meadows ; in association with Technology Futures. - 10th ed.. - Amsterdam : Elsevier ; Burlington (Mass.) : Focal Press, cop. 2006. - viii, 374 s. : kuv., taul.
S. 359-374: Sanasto
ISBN 0-240-80881-9 (nid.)
ISBN 978-0-240-80881-9 (nid.)
Granlund, Kaj
Tietoliikenne / Kaj Granlund. - [3. uud. laitos]. - Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007 (Porvoo : WS Bookwell). - XIV, 474 s. : kuv. ; 24 cm. - (Peruskirjat)
BTJ
ISBN 978-951-0-32821-7 (sid.)
Lehto, Arto
Radioaaltojen maailma / Arto Lehto. - Helsinki : Otatieto, 2006 (Tampere : Tammer-Paino). - 301 s. : kuv. ; 25 cm
Otatieto ; 606
BTJ
ISBN 951-672-350-0 (sid.)
Penttinen, Jyrki
Tietoliikennetekniikka / Jyrki...
Oletan, että haluaisit novellin suomennettuna.
Nikolai Gogolin novelli Toukokuun yö eli hukuttautunut tyttö löytyy kokoelmasta, joka on suomeksi julkaistu nimellä Kadonnut kirje. Kokoelman kertomukset on valikoitu venäjänkielisestä teoksesta Vecera na hutore blic Dikanki, ja suomennos on Jukka Mallisen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkastaa oheisesta linkistä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=dikank*&searchscope=9&m=&…
Suomen kirjastoseuran ry sivuilta löytyy ranskankielinen tietopaketti Suomen kirjastojärjestelmästä.
Katso
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/international/francais
Opetusministeriön sivuilta löytyy; Biblioteques publiques en Finlande, katso
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/b…
Lehdessä BBF, Bulletin des bibliotheques de France löytyy myös materiaalia
http://bbf.enssib.fr/sdx/BBF/frontoffice/1997/03/document.xsp?id=bbf-19…
Lisää ainestoa löytyy esim Googlaamalla hakutermilla "BIBLIOTHÈQUES PUBLIQUES EN FINLANDE ".
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Suomen kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kappale voisi olla Robert Palmerin ”Addicted To Love”. Siitä löytyvät ruskea värimaailma, miesartisti ja naismallit, mutta käyntikorttijuttua siinä ei vastaajan muistaman mukaan olisi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy vain yksi nuottijulkaisu, johon Natten har tusen ögon sisältyy: Dansbandhits - på begäran 2. Tämä nuotti on Kauniaisten kirjaston kokoelmassa, se on tällä hetkellä lainassa. Varauksen voi käydä tekemässä missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Kyseessä voisi olla Ritta Jacobsonin Nina-sarja, joka ilmestyi suomeksi vuosina 2000-2007.
Tietoa kirjailijasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Jacobsson%25252C%252BRitta.
Sarjan osien juonikuvaukset Goodreadsissa: https://www.goodreads.com/series/91449-nina.
Heidi Laineen 100 eläintä -kirja (2010) on lainattavissa tai varattavissa ainakin Sundomin kirjastosta, Sastamalan pääkirjastosta ja Luopioisten kirjastosta. Oman lähikirjaston kautta voi tehdä kaukolainatilauksen.
https://finna.fi/Record/piki.903410
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta.
Suomessa maantieliikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kunnossapidosta vastaavat alueelliset ELY-keskukset Väyläviraston ohjaamina. Katujen ja kaupunkialueiden osalta kunnossapidosta vastaa ko. kunta tai kaupunki. Liikenteen asiakaspalvelu (https://www.ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu1) on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen neuvontapalvelu, jonka kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden osoitteessa palautevayla.fi tai puhelimitse numeroon 029 502 0600. Palvelu koskee valtion väyliä. Kadun kunnossapitoon liittyvissä palautteissa ota yhteyttä kuntaan tai kaupunkiin. https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-tiet/teiden-kunnossapito/...
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tarkastella Suomen väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien määriä. Sami-nimisten määrät syntymävuosikymmenen mukaan näkee täältä: https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Sami. Tulokset eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni Sami-nimen saaneista on edelleen elossa. Yksityiskohtaisempien tietojen saatavuutta voi kysyä Digi- ja väestötietovirastolta.
Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Visuaaliseen sommitteluun liittyy niin paljon sääntöjä, että niiden luettelemista helpompaa on suositella lukemaan ensimmäiseksi Wikipedian asiaa käsittelevä varsin perusteellinen artikkeli ja jatkaa sitten kirjallisuusluettelossa olevien teosten pariin. Erityisesti valokuvien sommittelusta on paljon uudempaakin kirjallisuutta, varsinkin englanniksi. Hakuja kannattaa kirjaston tietokannassa tehdä ihan tällä hakusanalla "sommittelu".
Heikki Poroila
Käännösohjelmat tarjoavat koulutuksen nimelle muototoa: University of Applied Sciences theater education.
Koulutusohjelmista voi valmistua joko Master's Degree ohjelmista tai Bachelor's Degree ohjelmista.
https://www.tinfo.fi/en/Theatre_Education
Käänökseksi voisi tulla myös: Professional Qualification in Theater tai pelkästään Qualification in Theater.
Yksiselitteistä nimitystä ei siis ole. Kenties nimityksen voi tarkistaa koulutusta tarjoavalta taholta?
