1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
Aulis Helttusen säveltämä ja Pentti Kelavirran sanoittama Kultalankaa-nuotti löytyy Meidän musiikkimme 8 -nimisestä nuotista. Nuotti on vuodelta 1980, eikä sitä valitettavasti enää löydy kirjastoista.
Hannu Koskelaisen säveltämä ja sanoittama Karjavalssi löytyy Tyttö Karjalasta -äänitteltä (1986), mutta nuottia valsiin ei löytynyt.
Suomen yliopistokirjastoista näyttäisi löytyvän vain vuosien 1992 ja 1999 laitoksia, joissa tekijöiksi on mainittu David G. Cotts ja Michael Lee. Katso tarkemmin Lindasta:
http://finna.fi
Sen sijaan muualta maailmasta kirjastoista kyllä löytyy myös teoksen kolmas laitos vuodelta 2010, ja siinä näyttävät olevan tekijöinä nuo mainitsemasi David G Cotts, Kathy O Roper ja Richard P Payant. Katso tarkemmin WorldCatista:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Voit tilata teoksen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Hei!
PIKI-verkkokirjastossa on syyskuun alusta asti ollut ns. varmennevirhe, josta järjestelmäntoimittaja Axiell ilmoitti näin: ”Axiell Finland Oy:n käyttämän verkkovarmennetoimittaja Geotrustin mukaan verkkokirjaston varmenteessa saattaa ilmetä ongelmia muutaman seuraavan päivän aikana. Mikäli asiakkaanne siis saavat ilmoituksen varmennevirheestä verkkokirjaston käytössä, kyse on väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Ilmoitus varmennevirheestä ei vaikuta verkkokirjaston toimintaan.” - Virhe on tänään korjattu ja verkkokirjasto toimii normaalisti.
Lainasi on nyt uusittu ja eräpäiväkuitti niistä lähetetty sähköpostiisi.
Olisiko kirja joku näistä? Missään näissä possu ei kylläkään kokeile lentämistä, mutta kaikkea muuta kyllä.
Tekijä: Dunbar, Joyce : Possu ja taikaterho. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1999. [29] sivua : kuvitettu ; 26 cm.
Tekijä: Ostheeren, Ingrid: Pontus-possu purjehtii. Helsinki : Lasten keskus 1992. [25] sivua : kuvitettu ; 30 cm.
Tekijä: Nilsson, Ulf: Rakas pikku possu. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1982. [32] sivua : kuvitettu ; 24 cm.
Tekijä: Blake, Jon: Possu Vänkyrä. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1991. [25] sivua : kuvitettu ; 23 x 25 cm.
Lastenkirjainstituutin haulla löytyi paljon muitakin possu -aiheisia kirjoja vuosien 1985-1999 väliltä. Mark Inkpen on kirjoittanut monta Possu Pallero kirjaa, voisiko se olla...
Helmet- sivuston Lapset-sivuilta löytyy Pieni Helmet-lukuhaaste 2019- linkki: https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Pieni_Helmetlukuhaaste_2019(175799). Kuten mainitsit kysymyksessäsi, tuon linkin kautta pääsee vain lukuhaasteen tehtävälistalle.
Voi olla, että kirjastossa katsoit toista linkkiä, eli Lukudiplomit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Lukudiplomit(343) Lukudiplomit- linkki löytyy samalta sivulta Helmet- lukuhaaste- linkin yläpuolelta. Lukudiplomit- linkin sivulla on toinen linkki, eli Helmet- lukudiplomi: http://kirjasto.one/lukudiplomi/. Helmet-lukudiplomin sivulla esitetään eri ikäisille lapsille suunniteltuja diplomeja. Jos valitsee yhden diplomeista, pääsee seuraavalle sivulle, jolta löytyvät kirjojen kannet ja...
Etsitty kirja taitaa olla Maarit Saarron Skabat (Weilin+Göös, 1982). Kirjan päähenkilö on 16-vuotias Pave. Pave ja hänen veljensä Pepe asuvat isänsä luona vanhempiensa erottua. Pave harrastaa piirtämistä ja maalaamista, minkä lisäksi hän soittaa rockabillyä Pepen bändissä. Paven astma mainitaan kirjassa ohimennen, mutta sillä ei ole siinä niin suurta osaa kuin hänen taide- ja musiikkiharrastuksellaan.
The Patty Duke Show'ta (suom. Serkukset) on esitetty Mainos-TV:n toimesta Suomessa ainakin syksyllä 1965 säännöllisesti joka toisena torstai-iltapäivänä.
Eli vastauksena kysymykseen: kyllä on tullut.
Kuvaukseen sopii kaksi kirjaa.
Salo, Sari: Sanataikoja ja lukuloitsuja : 150 Peppu irti penkistä -ideaa esi- ja alkuopetukseen
Vuori, Katariina: Tarinataikurit : sanataideharjoituksia lapsille
Puistolan torin ostoskeskuksen purusta ei löydy vireillä olevia suunnitelmia. Puistolan asemanseudun alueelle suunnitellaan parhaillaan asuinrakentamista, mutta suunnitelmista ei löydy mainintaa ostoskeskuksesta.Puistolan alueen suunnitelmista löytyy tietoa Helsingin karttapalvelusta ja kaupunkiympäristön julkaisuista:https://kartta.hel.fi/?link=dJuXND#https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2022_kaava/0742_46_lahtotietoraportti.pdfhttps://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-14-24.pdf https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-ja-rakennushankkeet
Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä. Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY...
Kyllä voi. Vanamo-kirjastojen kotisivuilta löydät etusivun harmaan yläpalkin A-Ö -valikosta kohdasta H linkin hankintaehdotuslomakkeeseen: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hankintaehdotus. Pääkirjaston asiakaspalvelutiskissä on myös paperisia hankintaehdotuslomakkeita.
Kirjallisuutta edutainmentista löytyi vähän. Johanna Ruhala on tehnyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan pro gradu -työn aiheesta "Lasten edutainment-CD-ROM: tutustumista lasten multimediankäyttöön Uppo-Nallen avulla" (1999). Samoin Asta Raami on kirjoittanut artikkelin "Edutainment: oppi ja viihtyminen samassa paketissa" (Arttu 1997:3, s. 6).
Internetistä löytyy useitakin viitteitä asiasanalla "edutainment", esim. Sonja Kangas: "Edutainment-pelit
pelikulttuurissa" (erit. luku 3 opetuksen viihteellistäminen ja luku 4 teknologia opetuksessa)
http://media.urova.fi/~sonja/essay.htm
Myös Kari A. Hintikan Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion lopputyö "Nettielämää" sivuaa aihetta http://www.uiah.fi/~cons/neproduktio....
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 kyseistä etunimeä ei löytynyt, joten se ei liene käytössä Suomessa. Etunimeä Testament ei myöskään löytynyt tutkimistani etunimikirjoista.
Testament esiintyy tuossa muodossa monissa kielissä, esimerkiksi ruotsissa, josta se on suomeen lainattu muodossa testamentti. Nykyään sillä yleensä viitataan jälkisäädökseen, jolla ilmaistaan vainajan viimeinen tahto, mutta esimerkiksi englannissa se voi viitata myös mihin tahansa todeksi vannottuun asiakirjaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että taustalla ovat latinan sanat testari (’todistaa’) ja testis...
Hei,
Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250
Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista?
Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://...
Sienirihmasto ei ole aivan sama asia kuin kasvien juuret. Sienirihmasto on rihmastollisten sienten pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Rihmasto kasvattaa lisääntyäkseen itiöemiä eli maan päälle kohoavia sieniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienirihmasto
