Teoksesta voi jättää varauksen vasta, kun se näkyy HelMetissä. Huomioi myös, että usein uutuuksista ilmestyy ensin näkyviin pelkkä nimeketietue, mutta ei vielä yhtään niteitä. Vasta kun niteet on viety rekisteriin (ja ne näkyvät HelMetissä) on varauksen tekeminen mahdollista. Kannattaa siis seurata tilannetta päivittäin, Kauneudesta tosiaan saataneen kirjastoihinkin aivan lähiaikoina.
Porvoon kirjastoon voi palauttaa vain Porvoon kirjaston toimipisteistä lainattuja kirjoja. Ainoa poikkeus on meidän kauttamme tilatut kaukolainat ja kimppalainat(Askolan, Pornaisten ja Sipoon kirjastoista).
Saat uuden salasanan vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit uusia lainasi myös soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Satakunnan kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivustolta www.satakirjastot.fi
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole...
Kotimaisista elokuvista johtoaseman pitää Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, jota tähän mennessä ovat käyneet katsomassa 625 892 henkilöä ja lukuhan vielä kasvaa. Seuraavat katsotuimmat kotimaiset tällä ajanjaksolla ovat Aleksi Mäkelän Pahat pojat (2003), 614 796 katsojaa, Taneli Mustosen Luokkakokous (2015), 505 430, Dome Karukosken Mielensäpahoittaja (2014), 500 926, Aleksi Mäkelän Matti (2006), 461 665, Johanna Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto (2013), 403 296, Teppo Airaksisen Napapiirin sankarit 2 (2015), 399 024, Dome Karukosken Napapiirin sankarit (2010), 384 392, Timo Koivusalon Rentun ruusu (2001), 350 731 sekä Olli Saarelan Rölli ja metsänhenki (2001), 341 963.
Ulkomaisten elokuvien kärkipaikkaa pitää Taru sormusten...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on tiedusteltu tällaista asiaa Ylen urheiluselostajilta.
Koska peli kulkee nopeasti ja TV-lähetyksissä on pieni viive, selostaja ei voi pelkästään tuijotella vastaanotinta. Lähetyksestä kuitenkin näkee hidastukset ja lähikuvat. Ylen urheiluselostajat kertovat, että selostajan tulisi opetella pelaajat sekä numeron että myös hahmon ja luistelutyylin mukaan, nimet kun harvoin erottuvat selästä omin silmin. Jos tuntee pelaajien pelipaikat niin sekin luultavasti auttaa, myös tutkimustyö ennen pelejä.
http://www.kysy.fi/kysymys/nakeeko-jaakiekkoselostajat-selostamoista-hyvin-pelaajien-numerot-ja-nimet
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jaakiekkoselostaja-tarvitsee-...
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Nuotissa "Lauluportit lapsille" (Aikamedia, 2014) on "Iltalaulu", joka alkaa: "Vielä säteet taivaan rantaa purppuroi". Nuotin tietojen mukaan myös sanoituksen tekijä on tuntematon. Myöskään äänitteiden tiedoista ei löydy tekijän nimeä. Laulu on levytetty myös nimellä "Tuutulaulu". Alkusanoissa on vaihtelua: "taivaan rantaa" tai "taivaanrantaa" tai "taivaan rantaan" tai "taivaanrantaan".Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/...
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan mm. näin:
”Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.”
Koko laki löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Laissa puhutaan suunnitelmasta potilaan hoidon järjestämiseksi. Suunnitelmaan pitää kaiketi kuulua myös hoidon jatkamisen järjestäminen potilaan kotiuttamisen jälkeen.
Kannattaa kysellä asiasta tarkemmin oman kunnan vanhusten palvelujen...
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla...
Tässä listattuna romanttisia kirjoja, joissa on hevosia:Lyla Sage: Done and Dusted Takaisin satulaan (2025, aloittaa Rebel Blue -ranch -sarjan)Elsie Silver: Täydellinen (2025, aloittaa Chestnut Springs -sarjan)Jojo Moyes: Tähtien antaja (2020) Elina Aaltonen: Älä anna minun pudota (2020), Anna minun tuntea taas (2021), Älä yritä suitsia minua (2024)Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli (2022)Marianne Roivas: Rakkaudesta lajiin (2022)Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (1998)Nora Roberts: Rehellinen petos (1996) Johanna Marttila: Helkalan kartano -sarja (ensimmäinen osa Reipas tyttö saa paikan, 1987)
Seuraavista rautateiden historiaa koskevista teoksista löytyy varmaan jonkin verran tietoa asemarakennuksistakin:
-Muistomerkki puusta perinnöksi, juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000.
[Helsinki], Museovirasto, 2000
-Kiiskinen, Kyösti, Rautahevon kyydissä junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Jyväskylä Gummerus, 1996
- Valanto, Sirkka, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, Hki, Museovirasto, 1982
Mahtaisiko Ypäjän asemasta löytyä jotain teoksesta Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, [Helsinki], Museorautatieyhdistys.
Sinun kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Ypäjän kirjastoon, heillä on varmaankin kotiseutukokoelma, josta saattaisi löytyä kirjallisuutta myös asemasta. Yhteystiedot: Osoite Perttulantie 59, 32100...
Hääkoristeista löytyy tietoa julkaisuista Häät. 2003 : kesä, Häät 2002 : kesä, 2001 : kesä, 2000 : kesä sekä 1999-2000 : talvi-kevät. Julkaisun Mennään naimisiin! numerossa 2002 : kesä on lisää tietoa aiheesta. Sinä osaat -lehden numerossa on 2004 ; 1, jossa on Viivi Vatasen artikkeli Koristeita kevään juhliin. Suuri käsityölehti 2004 ; 1 on täynnä hääkoristeita. (Se on ainoa lähde, jonka sain käsiini, ja voin vakuuttaa, että kuviakin on runsaasti.) Pitopalveluista ja häämessuilta saa hyviä ideoita ja ehdotuksia.
Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin...
Tätä asiaa on syytä kysyä suoraan Kelasta. Kelan sivut löytyvät täältä,http://www.kela.fi/ ja erityisesti eläkeläisille on kerätty tietoa tänne, http://www.kela.fi/elakelaiset, sivun alalaidassa on Kysy kelasta -linkki. Ylipäätään kansalaisten virallisia neuvontapalveluita löytyy sivulta http://www.kansalaisneuvonta.fi/.
