Tekniikan Maailma -lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjastossa:
Kallion musiikkiosaston käsikirjastossa pysyvästi (1980- ) (ei lainata)
Käpylässä pysyvästi (1953- )
Pääkirjastossa Pasilassa pysyvästi (1953- ) (ei lainata)
Puistolassa pysyvästi (1986- )
Rikhardinkadulla kuluva + 17 edellistä vuotta
Lisäksi monissa toimipisteissä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 1-2 aikaisempaa vuosikertaa.
HelMet-aineistohausta löytyvät myös säilytystiedot niistä aikakauslehdistä, joita kirjastoon tulee.
Mikrofilmattujen lehtien tiedot ovat Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3448
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmää ollaan uusimassa, näillä näkymin uusi järjestelmä otetaan käyttöön kahden vuoden kuluttua. Uudessa järjestelmässä on mahdollista uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetin kautta, lisäksi myös uusia palvelumuotoja kehitetään.
Tällä hetkellä lainoja on mahdollista uusia Helsingissä puhelimitse numerosta 0600-060504, ma-pe 12-18, hinta: 5,80 mk/min + ppm, myöhässä olevia lainoja ei uusita puhelimitse.
Lisäksi lainoja voi uusia kirjastokortilla lähimmässä kirjastossa jos kirjoista ei ole varauksia.
Gary Chapmania näyttää suomennetun kahden teoksen verran. Rakkauden kieli (The five love languages) julkaistiin 2001 (2. p. 2006) ja Rakkauden tekoja 2012.
Kallion kirjastossa on vain yksi ranskan kielen kurssi, jossa on cd-levyjä:
Delcos, Jacques: Carte de visite francais des relations professionnelles, joka oli vastaushetkellä lainassa. Kurssia on myös Pukinmäen kirjastossa , voit varata sen itsellesi puhelimitse, puh. 31085072.
Muita cdlevy-kursseja on pääkaupunkiseudulla 7 kappaletta. Niiden julkaisu- ja saatavuustiedot saat osoitteesta http://www.libplussa.fi. Valitse asiasanoiksi ranskan kieli ja cdkir.
Hyllyssä olevan kurssin voit tilata haluamaasi kirjastoon. Lainassa olevasta kurssista voit tehdä varauksen lähimmässä kirjastossa.
Kun kysyjä ei kerro, mistä teoksesta on kyse, asiassa kannattaa lähestyä Kansalliskirjastoa siten, että mainitsee myös kyseisen väitöskirjan tekijän ja nimen, mielellään myös julkaisuvuoden. Kansalliskirjastossa on suhteellisen paljon Ruotsin vallan aikaisia väitöskirjoja ja jos etsittyä ei ole, kirjastossa todennäköisesti pystytään selvittämään, missä Ruotsin kirjastossa se on ja onko siitä saatavana esimerkiksi digitoitua versiota. Kansalliskirjaston neuvonta palvelee puhelinnumerolla 02941 23196 ja sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Tässä muutamia uusia kirjoja, joista voisi olla sinulle hyötyä: Allen: CERT: verkkoturvan hallinta. Edita 2002, Anonymous: Hakkerin käsikirja. Edita 2002, Järvinen: Tietoturva & yksityisyys. Docendo 2002, Ruohonen: Tietoturva. Docendo 2002. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll , josta voit hakea myös lisää aihetta käsitteleviä kirjoja asiasanoilla atk-rikokset, tietoturva, hakkerointi. Lehdissä julkaistuja atk-rikollisuutta koskevia artikkeleita voit hakea kirjastossa asiakkaiden käytettävissä olevista Arto- ja Aleksi -lehtitietokannoista.
Aihehaussa hakua voi rajata toisella asiasanalla valitsemalla ensimmäisen hakutuloksen jälkeen "rajaa/järjestä hakua" ja valitsemalla nuolella "sana teoksen nimessä" -alta vaihtoehto "asiasana". Koska asiasanaa "tietokirjallisuus" ei kuitenkaan käytetä, tällä hakutavalla voi etsiä vain tietystä aiheesta kaunokirjallisuudessa.
Rajaus tietokirjallisuuteen onnistuu käytettäessä sanahakua. Hakuun kirjoitetaan haluttu aihe tai aiheet ja "and not kaunokirjallisuus".
Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
Seuraavat englanninkieliset verkkojulkaisut löytyivät hakusanoilla "subject teachers" tai "language teachers" tai "science teachers" ja collaboration tai peer support Google Scholar palvelun avulla http://scholar.google.fi/
TEACHERS WORKING TOGETHER: A DIALOGUE ON ORGANIZATIONAL AND CULTURAL PERSPECTIVES OF CHINESE TEACHERS / LYNN PAINE and LIPING MA Michigan State University; ilm. alkup. International Journal of Educational Research, 1993
http://internationalteachercert.wiki.educ.msu.edu/file/view/Paine%26Ma%…
Interdisciplinary collaboration in English language teaching: Some observations from subject teachers’ reflections1 / Cynthia Lee Hong Kong Baptist University. Reflections on English Language Teaching, Vol. 7, No. 2, pp. 129–138...
Tälle VeniceExpert-sivustolle on koottu Tallinnan luomu- ja ekokauppoja. Sitä,mikä niistä muistuttaa eniten Ruohonjuuri-myymäläketjua, on vaikea sanoa:
https://www.veniceexpert.com/tallinnan-eko-ja-luomukaupat.html
Kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä, johon Immi Hellén on sommitellut suomenkieliset sanat. Laulu löytyy mm. seuraavista laulukirjoista
Suuri toivelaulukirja. 20
Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
Teosten saatavuuden oman kirjastoalueesi kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-immi-hellenin-runoa-pieni
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Aleksandr Puškinin runosta Ne poi krasavitsa pri mnie. Olli Hyvärisen suomennos runosta sisältyy Puškinin runojen kokoelmaan Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 (2018) s. 207.
Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 Helmetissä
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Kovin uutta suomenkielistä tutkimustietoa asenteista mielenterveyspotilaita kohtaan ei löytynyt. Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on Ville Lehtisen tutkimus: "Psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarve sekä mielisairauteen kohdistuvat asenteet" (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja 3, 1975).
Lisäksi Turun yliopiston kokoelmista löytyvät seuraavat tutkimukset: Markku Ojanen: "Mielisairaalapotilaisiin kohdistuvat asenteet" (Reports of Psychiatrica Fennica 76, 1987) ja Hannu Räty: "Uhka vai uhri: tutkimus mielisairauteen asennoitumisesta" (1987). Tämän väitöskirjan lisäksi Hannu Rädyllä on muitakin aihetta koskevia tutkimuksia.
Kyseessä on Tea Helenelundin suunnittelema liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Muistomerkki on kaksiosainen: pronssiin valettu luonnollisessa koossa oleva tyttö pitelee siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden alle 15-vuotiaiden nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. (Lähde: Suomen muistomerkit: osa 3: Pohjanmaa).
Ohjelmasarja Tatuointistudio HelsINK on katsottavissa Radio-ja televisioarkiston katselupisteissä. Lista katselupisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Helsink
Sarjan tuotti tuotantoyhtiö Century Films. Tarkempia tietoja varten sinun kannattaa ottaa yhteyttä tuotantoyhtiöön.
https://www.centuryfilms.fi/#tuotannot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tatuointistudio_HelsINK
Kysymäsi kohta menee näin:
"Pidä rukouksesi molemmin puolin päivää ja yön varhaisina hetkinä. Hyvät teot korvaavat pahoja. Tämä on varoitus niille, jotka kuulevat varoituksen." (Koraani, suom. Jaakko Hämeen-Anttila, Basam Books 2015)
Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar").
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
