Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista.
Sokerijuuresta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Monivuotiset vihannekset : löydä, kasvata, nauti | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio sivulta 110. Kirjassa kerrotaan, että "Sokerijuurta on helppo lisätä istuttamalla juuren yli pala naatintynkineen uudelle kasvupaikalle." Eli sokerijuuren (jatko)kasvatukseen ei välttämättä tarvitse siemeniä tai taimia. Kirjassa kerrotaan myös, että sokerijuurelle parhaiten sopii ilmava ja syvämultainen kasvualusta. Siitä ei ole mainintaa, onnistuuko kasvatus hyvin myös parvekkeella ruukussa tai laatikossa.Tarkempia sokerijuuren istutus- ja viljelyvinkkejä sekä tietoa siemenien ja taimien saatavuudesta kannattaa kysyä esimerkiksi Puutarha.net vastauspalvelu -sivustolta, jossa vastauksen saa puutarha-alan...
Erityistä lintujen anatomian opasta taiteilijoille ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta. Sen sijaan useissa lintukirjoissa on oma lukunsa lintujen anatomiasta ja muutama hyvä ja havainnollinen lintua eri asennoissa esittävä kuvakin löytyi. Tässä muutama teos: Berg, Arnoud B. van den: Lintumaailma, Gummerus 1999; Lintukirja, Valitut palat 1986; Flegg, Jim: Eurooppalainen lintukirja, Karisto 1992. Muistakin lintukirjoista voi löytyä tietoa lintujen anatomiasta. Mainittujen teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi.
Suomeksi Krossin muistopuhe on julkaistu Tuglas-seuran jäsenlehdessä 3/2006 sivulla 5. Löytyy myös netistä: http://www.tuglas.fi/lehti/3-06/tuglas-seura-3-06.pdf
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
Kyseessä on ilmeisesti Jaakko Haavion (1904 - 1984) runo Nykyaika, joka on hänen vuonna 1933 ilmestyneessä kirjassaan Taivaan ovella: uskonnollisia runoja.
Kollega löysi seuraavanlaisen sanonnan, joka muistuttaa hieman kysymääsi sanontaa. Siinä käsitellään syyskyntöjen sijasta syyskylvöjä:"Kahden puolen Perttulia savisen miehen kylvöaika" (Perttu – "savisen miehen kylvöaika", Maaseudun tulevaisuus 24.8.1939)Eli kyseessä olisi tällöin Perttulin ts. Perttelin päivä, joka on nimetty pyhän Bartolomeuksen mukaan. Päivää vietetään 24.8., ja sitä on kutsuttu myös vuoden ensimmäiseksi syyspäiväksi.Lähteet:https://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/perttelin-paiva/ https://biologi-jari.blogspot.com/2008/08/hyv-perttulin-piv.html
Helsingin kaupunginkirjastossa on koottuna Helsinki-kokoelma, joka tarjoaa asiakkaille pääkaupunkiaiheista aineistoa käytettäväksi pääkirjaston (Rautatieläisenkatu 8, Itä-Pasila ) tiloissa. Kokoelmassa on aineistoa kaupunginkirjaston toiminnan alkuajoilta 1860-luvulta asti. Helsinki-kokoelma on käsikirjastokokoelma, josta ei anneta kotilainoja, mutta useista teoksista on olemassa myös lainattavia niteitä kirjastojen yleiskokoelmissa. Kokoelman tuoreimpien teosten tietoja voit selata Plussa-aineitotietokannasta http://www.libplussa.fi/ Hakusanoina voi käyttää Helsinki ja kaupunginhistoria. Tässä yksi esimerkki Kaupungin Leijona-sydän--Stadens Lejonhjärta--The Lionheart of the City / Helsingin kaupunginmuseo, 1998.
Helsingin...
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen...
Tässä joitain linkkejä internetistä löytyviin lähteisiin, joissa esitellään suomalaista kirjallisuutta.
- Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisee englanninkielistä nettilehteä Books from Finland: www.booksfromfinland.fi
- Suomi oli nettilehti Words without borders teemamaana elokuussa 2014: wordswithoutborders.org/issue/august-2014-finland
- Ainakin seuraavilla sivuistoilla esitellään suomalaisia kirjailijoita markkinointimielessä: www.bonnierrights.fi ja www.ahlbackagency.com
Voit ottaa mallia vaikkapa Brother Christmas-nimimerkillä toimivasta hyväntekijästä.
http://sotaveteraanit.fi/blogi/2016/10/13/hyvantekijoita-tarvitaan-lisa…
Suoraan sotaveteraaneja auttavia vapaaehtoisjärjestöjä en löytänyt. Yleensä he ovat valinneet laajemman joukon autettavia.
Erilaisia toimijoita löytyy kyllä paljon pääkaupunkiseudulta esim.http://www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi/ tai http://www.hel.fi/www/sote/fi/vapaaehtoistoiminta/
Sotaveteraanien auttamisesta voisi kysyä suoraan veteraanijärjestöiltä:
Vapaussodan Rintamamiesten Liitto – toimi 1929–1944
Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö – toimi 1945–1980
Rintamanaisten Liitto – toimi 1980–2013
Sotainvalidien Veljesliitto – perustettu 1940
Sotaveteraaniliitto – perustettu...
Kulttuuri, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti Ry:n sivuilla http://www.kultti.net on jäsenlehtien luettelo sekä aakkosten että aiheen mukaan järjestettynä. Lehdistä on myös lyhyt kuvaus ja mahdollinen www-osoite. Painettua versiota kannattaa kysyä Kultti Ry:stä, yhteystiedot www-sivuilla.
Valitettavasti Antaa palaa Vaan sanoitusta ei löydy netitä.
Se näyttäisi kuitenkin olevan nuottikirjassa "Tulta päin! : Junnun laulukirja"
Outi-kirjastojen kokoelmassakin näitä on useita:https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tulta+p%C3%A4in%21+%3A+Junnun+laulukirja&type=AllFields
