Noudettavissa olevien varausten noutoaikaa jatketaan ja ne voi noutaa kirjastojen avauduttua. Muista varauksiin liittyvistä käytännöistä poikkeusaikana ks. linkki
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kyseessä voisi olla saksalaisen kirjailijan Frank Schätzingin vuonna 2004 ilmestynyt romaani Der Schwarm. Suomennos julkaistiin nimellä Pedot (Bazar, 2007).
Pedot - Bazar Kustannus
Voit hakea kirjaa lähikirjastojesi kokoelmista Helmet-verkkokirjastosta. Verkkokirjastossa voit myös tehdä kirjaan varauksen, niin saat sen lähikirjastoosi. Tarvitset varaamiseen kirjastokorttisi numeron ja PIN-koodin. Mikäli haluamaasi kirjaa ei löydy Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen kokoelmista, voit tehdä siihen kaukolainapyynnön verkkolomakkeella.
Helmet-verkkokirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastojen kaukopalvelu: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voisikohan olla kyse Askaisten ritaripuistosta? Esimerkiksi Turun Sanomien artikkelissa kuvataan Mannerheim-ristin ritarien muistokivipuistoa, jonne pystytetään muistokivi jokaisen Mannerheim-ristin ritarin muistolle.
Helsingin kaupunginkirjaston hakuteoksista ei valitettavasti löydy viittauksia W. Böhtlingkiin; ei myöskään keskusvarastomme erikielisten geologian alaan kuuluvien teosten henkilöhakemistoista.
Internetistä osoitteesta http://worldroots.com/ged/max löytyy saksalaisia sukuja esittelevä sivusto ja sieltä Böhtlingk -suvun genealogiaa. Mikäli etsimänne W. Böhtlingk kuuluu samaan sukuun kuin kuuluisa sanskrit- tutkija Otto Böhtlingk, hänen lähisuvustaan näyttää löytyvän kaksikin Wilhelm -nimistä henkilöä, jotka ovat myös syntyneet Pietarissa. Genealogiassa ei mainita ammatteja tms., joten en pysty tällä perusteella identifioimaan henkilöä. Mikäli henkilöiden joukosta löytyy oikea Wilhelm, saatte tarvitsemanne tiedot sieltä.
Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta löytyy runo Ahkera puro, joka alkaa sanoin Sä, metsäpuro iloinen.
Ja Aukusti Salon Meidän lasten lukukirjasta Kuukaudet loru.
Kirjojen ensimmäinen painos on 1930-luvulta.
Kysymäänne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista vain yksi kappale kaksiosaisena niteenä. Teos on tällä hetkellä korjattavana, joten lainaus tai varaaminen ei ole mahdollista. Lähetämme kuitenkin viestin pääkirjaston varastoon, että kirjaa kaivataan. Ehkä kirjan korjausta pystytään nopeuttamaan.
Gerontology Wiki -sivuston mukaan maailman vanhin ihminen joulukuusta 1999 marraskuuhun 2000 oli 8.11.1885 syntynyt englantilainen Eva Morris. Hänen "edeltäjänsä" maailman vanhimpana, amerikkalainen Sarah Knauss (s. 24.9.1880), kuoli 30.12.1999 vain 33 tuntia ennen vuosituhannen vaihdetta.
http://gerontology.wikia.com/wiki/Eva_Morris
Kivihiili on yksi kivilajeista. Se koostuu pääasiassa hiilestä, hapesta ja vedystä. Kivihiili on satoja miljoonia vuosia sitten syntynyt turpeesta, joka on jäänyt maankuoren puristuksiin.
Lähteet:
https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/fossiiliset-energialahteet/kivihiili/
https://peda.net/lohja/peruskoulut/ylakoulut/harjun-koulu/oppiaineet/erityisopetus/8-9-sl/yhteinen_ymparisto/energia/ue7/kivihiili2
https://www.britannica.com/science/coal-fossil-fuel
Helmet haun tulossivulla on hakutulosten määrän alla vasemmalla sana järjestä ja neljä kohtaa: relevanssi, vuosi, teoksen nimi ja tekijä.
Vuosi sanaa klikkaamalla saat tulokset aikajärjestykseen uusimmasta vanhimpaan. (valitettavasti toinen klikkaus ei käännä järjestystä)
Esim. Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita-sarjan saa jonkunlaiseen ilmestymisjärjestykseen tällä tavalla. Järjestystä "haittaavat" hieman uudet painokset.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMustonen%2C%20Enni%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hei,
Löysimme tällaisen lähteen: https://kansallisarkisto.fi/uploads/Aineistot/sotilaslyhenteet.pdf
Tämän perusteella mahdollinen vastaus olisi siirto alokaskoulutuskeskuksesta Aunuksen heimosoturikomppaniaan. Muissa lähteissä AHSP esiintyy muodossa Aunuksen heimosoturipataljoona.
KJP lienee tässä yhteydessä Kaartin jääkäripataljoona ja KLR Käkisalmen läänin rykmentti, PJP puolestaan Pohjanmaan jääkäripataljoona. Lyhenteet löytyvät Kansallisarkiston sotilaslyhenneluettelosta. Näistä joukoista löytyy monenlaista tietoa Kansalliskirjaston digitoimista aikalaislehdistä:
Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kantakortin sivulla 5/6 on nähdäkseni joukko-osaston kohdalla mainittu Esik./Er.P.8., eli tieto on todennäköisesti siitä otettu kaatuneiden tietokantaan. Samalla sivulla näkyvään diagnoosiin en osaa ottaa heikolla latinan tuntemuksellani kantaa, mutta diagnoosissa mainittu "regio lumbalis" viitannee juuri alaselkään ja lantion seutuun.
Kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinointiviestinnästä löytyy runsaasti kirjoja.
Sinun kannattaa tehdä haku pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokantaan, http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanoiksi esim. kuluttajakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen, kulutus, markkinointiviestintä tai markkinointi. Valitsemalla monipuolisen haun voit myös yhdistellä hakusanoja.
Samoilla hakusanoilla voit katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun arkistosta aiempia samaan aiheeseen liittyviä vastauksia.
Kirjaston tietokoneilta voit käyttää seuraavia artikkelitietokantoja Aleksi, Arto ja EBSCO, joista voit löytää työhösi sopivaa tietoa. Samoin kirjaston koneilta on pääsy Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX tietokantaan.
Hyödyllistä tietoa ja...
Kyllikki Villan Tyttö sodassa : kenttälotan kirjeitä 1941-1944 ilmestyy helmikuus 2006. Kirja on tilattu mutta ei ole vielä toimitettu.
Varausta voi tehdä vasta kun nidetietoja on.
Tulossa siis on pian.
Kirjastoissa ei ole VHS-videoita tai DVD-levyjä, jotka käsittelisivät Turkin Belekiä. Tällaisia videoita on Alanyasta ja Antalyasta: Turkki: kiertomatka (käydään mm. Antalyassa), Antalya & Alanya ja Alanya. Videoita voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Forssan museosta kerrottiin:"Mikään Ypäjän pääkylistä tai isoista taloista Tanhuanpää ei ole ollut Tarmo Hirsjärven kirjoittaman Ypäjän kunnan historian (1926) mukaan. Sen sijaan talonnimenä se tunnetaan luettelosta, jossa luetellaan Jokioisten kartanon maanomistuksesta vapautetut eri kylien talot. Tämän tiedon mukaan Tanhuanpään pientila olisi sijainnut Ypäjän Perttulan kylässä. Kansalaisen karttapaikka-palvelussa Tanhuanpää löytyy paikannimenä, ei aivan Perttulan kylän keskiöstä mutta lähimailta.Muuta nimeen liittyvää: Forssan museon kokoelmatietokannasta ei tullut osumaa paikkatiedolle Tanhuanpää, sen sijaan valokuvakokoelmasta, nimitietojen kohdalta, löytyi Tanhuanpää-nimisiä henkilöitä ainakin pari. Tanhuanpää talon-...
