Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tarkoitukseen sopivia runoja.Jaakola, Pirkko: Helmasyntejä (Sammakko, 2025)Nieminen, Jani: Meren poika, joen poika (Like, 2014)Mansbach, Adam: Nyt vittu nukkumaan (Into, 2012) + muut teoksetSalama, Hannu: Hyvästi, kirvesvarsi! (Otava, 2016)Wallensköld, Viggo: Opettavaisia runoja lapsille (Siltala, 2024)
Tänä vuonna on ilmestynyt äänimaisemasta uusi kirja : - ”Kuultava menneisyys : suomalaista äänimaiseman historiaa”, 2005. Työympäristön äänimaisemasta on myös ilmestynyt tänä vuonna kirja : - Koivusalo, Esko A. : ”Äänimaisema ja työympäristö”, 2005. Tämä kirja ei ole vielä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Kirjassa ”Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2 : Vihreä ihminen” on artikkeli Kankkunen, Olli-Taavetti : Ääniympäristö ja äänimaisema. ”Etnomusikologian vuosikirjassa 7”, 1995 on artikkeli Kurkela, Vesa : Katusoitto, äänimaisema ja karnevaali : näkökulmia ulkotilamusiikin tutkimukseen. Metsän äänimaisemasta on kirjassa ”Puun puhe”, 2001 ja luonnon äänimaisemasta kirjassa ”Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä”, 1996. Lisäksi...
Näyttäisi siltä, että Rajaa Alsanean teosta Girls of Riyadh ei ole vielä suomennettu. Ruotsinnos sen sijaan on ilmestynyt nimellä Flickorna från Riyadh (Norstedt 2007). Suoraan kustantajilta voi tiedustella onko suomennos mahdollisesti tekeillä tai suunnitteilla.
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi video joka käsittelee eri tyylisuuntia:
Kulunutta kauneutta (1993) videokasetti, joka sisältää YLEn esittämiä jaksoja vanhojen huonekalujen uudistamisesta tyyleittäin.
Yleisemmin taidehistoriaa käsittelevät esimerkiksi videotallenteet Taiteen tyylisuunnat: ohjelmasarja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta klassismista modernismiin, ja Johdanto taidehistoriaan -sarja, jonka 7 osaa käsittelevät jokainen omaa tyylikauttansa. Näitä ei löydy suoraan Hämeenlinnan kirjastosta, mutta niitä voi tilata kaukolainana.
DVD-aineistoa ei tästä aiheesta löytynyt.
Soukan kirjastossa lehtivastaava on juuri vaihtunut. Ensi vuoden lehtivalinnoista huolehtivat Leena Kaunisto ja Paula Hirvilammi.
Lehdet valitaan Espoossa yhteistyössä ja katsoen koko kaupungin tilannetta. Lehtitoimittajat on kilpailutettu joten ihan kaikkia toiveita ei välttämättä pystytä toteuttamaan.
Susanna Kaysenin omaelämäkerrallista teosta "Girl, interrupted" on saatavilla ainakin täällä pääkaupunkiseudulla englanniksi ja ruotsiksi (nimellä "Stulna år") niin kirjastosta (ks. http://www.lib.hel.fi/plussa) kuin kirjakaupoistakin (mm. http://www.bokus.com). Suomennosta ei vielä ole ilmestynyt.
Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki...
Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/
https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
10.8.1990 Lapin kansan artikkelissa ”Ei jokea edemmäksi kalaan” Jyri Tyynelä kertoi ”Napapiirin perhokalastajat ry” toiminnasta ja kalastuksesta Rovaniemen alueella.
”Kalervo Järvensuun teki nuorten kirjan palomiesten työstä”: artikkeli kertoi rovaniemeläisen palomiehen kirjasta ”Tulta päin paloautoja ja pelastajia”
Artikkelissa ”Sympaatti tuo Rovaniemelle kuorovieraan Keniasta” lehti uutisoi kansainvälisen lapsi-ja nuorisokuorotapahtuman kaupungissa.
Kaikista artikkeleista voi saada kopiot Rovaniemen kaupungin kirjastosta.
Waltarin kirja L' avventuriero saa lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta. Katso tiedot tästä
http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm sekä yhteystiedot
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Laina-aika siellä on 28 päivää, mutta uusimismahdollisuukia on todennäköisesti.
Näistä kirjoista löytyy tanssiterapiasta: Wilson, Glenn: Esittävän taiteen psykologia (1997), Tikkanen, Tiina: Psykoterapiaopas (1998. Lisäksi kannattaa etsiä kirjastossa käytössä olevien tietokantojen kautta lehtiartikkeleita.
Turun kaupunginkirjaston Luonto ja harrasteet- aiheryhmässä on Terveyskokoelman käsikirjastovalikoimassa useampia englanninkielisiä lääketieteellisiä sanakirjoja, joita joutuu käyttämään paikan päällä. Joitakin on myös mahdollista lainata kotiin. Aiheesta löytyy myös netistä tietoa esim Wikipedian sivuilta
http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Lactase_supplementation
Suomeksi aiheesta löytyy kirjallisuutta luokasta 59.533 pääkirjaston Terveysosastolta.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole värikopiokonetta asiakaskäyttöön. Pääkirjastossa (Vapaudenkatu 39-41) on kuitenkin mahdollista varata aika kuvankäsittelytietokoneelle (p. 014-266 4117), jonka yhteydessä on skanneri. Aineiston voi skannata ja sitten tulostaa väritulostimella. Jyväskylän keskustassa värikopioita voi ottaa mm. Jyväskylän yliopistopainossa (Cygnaeuksenkatu 3, p. 014-260 1141) ja Jyväskylän Kopioteamilla (Yrjönkatu 35, p. 014-217001).
Francois Baucherin kirjoja Hevostaidon sanakirja selityksin ja Uusille periaatteille perustuva hevostaito ei valitettavasti ole suomennettu. Julkaisuissa kirjojen nimet ovat usein suomenkielisinä, vaikka niitä ei ole suomennettu.
Baucherin kirja Methode d'equitation basee sur de nouveaux principes augmenteede documents inedits... on Helsingin yliopiston kirjastossa. Jos haluatte kaukolainata tämän ranskankielisen kirjan, ottakaa yhteys Lahden kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston tietopalveluun. Suomesta tilattava kaukolaina maksaa 20,-mk/kirja.
Toista kysymäänne Baucherin kirjaa ei löytynyt Suomen kirjastoista.
Arabian taiteilijoista löytyi tietoa esim. kirjassa Arabia: keramiikka, taide, teollisuus ( Designmu-seo, 2009), mutta Gunnar Akkolasta kirjassa ei valitettavasti ollut tietoa. Selasin myös Marjut Kumelan kirjan Arabia ( Wärtsilä, 1987) sekä Arabian lumoava posliini ( WSOY, 2010), mutta niissäkään ei löytynyt tietoa kyseisestä taiteilijasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1922312__Sarabia%20keramii…
Seuraavalla Designmuseon sivulla löytyy myös luettelo taiteilijoista
http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx
Taiteiljatietoja voisi kysellä Arabian museosta
http://www.designmuseum.fi/museot/arabia-museo/?opendocument
Itäkeskuksen kirjastossa, kuten kaikissa muissakin HelMet-kirjatoissa, on mahdollista tulostaa asiakastietokoneilta sekä mustavalkoisia että värillisiä A4-kokoisia tulosteita. Itäkeskuksen kirjastossa on käytössä ns. itsepalvelunoutotulostus, josta saa kolmen kuukauden sisällä viisi ilmaista tulostetta. Sen ylimenevät tulosteet maksavat 0,40 € / sivu.
Voidaksesi tulostaa, sinun täytyy kirjautua asiakastietokoneelle joko kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla tai virkailijan antamilla kertakäyttötunnuksilla, joiden saamiseen sinun täytyy todistaa henkilöllisyytesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Valitettavasti runon kirjoittajan jäljittäminen ei ole onnistunut. Kuten arvelet, kyseessä saattaa olla paikallinen jalasjärveläinen runoilija, jolloin jäljittäminen on hankalaa.
Jos runoilija todella on kotoisin Jalasjärveltä, kannattaa olla yhteyksissä suoraan sinne. Heillä saattaa olla jotain tietoa kotiseutuarkistoissa tms.
Jalasjärven kirjaston sähköposti on: kirjasto.jalasjarvi@kurikka.fi
Ja Jalasjärvi-Seuran sähköposti taas: jalasjarviseura@jalasjarvenmuseo.fi
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole koulujen vuosikertomuksia. Niitä voi tiedustella kaupunginarkistosta:
Käyntiosoite: Kansankatu 55 A, Oulu
Puhelin: 050 5627064
Sähköposti: arkisto(at)ouka.fi
Aukioloajat: ma-pe klo 10-15.30. Puhelinpalvelu on käytettävissä arkisin virka-aikana klo 8-16.
