Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
Helmet-kirjastojen uutuusluettelot löytyvät Helmet.fi:stä. Avaa Valikko-palkista Tapahtumat ja vinkit ja sen alta otsikko Uutuusluettelot. (Sivun osoite https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html)
Luetteloihin tulee uusia teoksia päivittäin. Kukin teos säilyy uutuusluettelossa kaksi viikkoa. Voit selata luetteloita Helmet-sivustolla tai tilata RSS-syötteenä.
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön.
Valtakunnalliset lainaajatiedot kunnittain löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi, josta selviää, että Helmet-korttia on vuonna 2021 käyttänyt 368 153 asiakasta.
HRI-palvelusta löytyy aikasarja Helsingin kaupunginkirjaston käyttäjistä iän ja sukupuolen mukaan. Vuonna 2015 Helmet-palvelussa on julkaistu juttu "Mitä mies tekee kirjastossa?", jossa myös on jonkin verran sukupuoli- ja ikätietoa.
Muuta tietoa ei ole kerätty.
Jouko Varosesta on tietoa esim. kirjassa Heitä luetaan! (Kustannus-Mäkelä OY, Karkkila 1990).
Siinä on hiukan myös Rosvonsuo-kirjasta.Internetistä löydät esim osoitteesta www.google.com hänestä useitakin viitteitä ja esim sähköpostiosoitteen.
Pinocchio on italiaa ja tarkoittaa sanakirjan mukaan pinjansiementä. Eri vuosikymmenten suomennoksissa tämän Carlo Collodin satukirjassa seikkailevan, eläväksi muuntuvan puunuken nimi on ollut Pinocchio, Pitkänenä tai Pinokkio.
Kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt esitystä vuoden 1913 tapahtumista. Katsoin Helsingin Sanomien verkkoarkiston. Toinen tietokanta jossa aiheesta olisi voinut olla on jo lopettu Facta-tietosanakirjan verkkoversio.
Kattavin luettelo tapahtumista verkossa näyttää olevan Wikipedian artikkeli 1913, vaikka siinä on muidenkin maiden tapahtumia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1913
Vuonna 1913 ei näytä Suomessa kovin paljon merkittävää tapahtuneen, kun katsoo aikajanoja:
Suomalaisuuden Liitto Suomen historiaa
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Suomen historian aikajana
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historian_aikajana
Kirjallisissa lähteissä näyttää olevan tyytyminen Suomen historian yleisteoksiin, tässä muutama...
Varpu Vilkunan nuortenkirja Tuhkasiivet ilmestyi vuonna 1993. Ismo Loivamaan toimittama kirja Lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 kertoo kirjan olevan "kuulas tarina ystävyydestä ja kasvun kipeydestä". Se kertoo 17-vuotiaiden Sussun ja Kapun kesästä. Lisää tietoa Tuhkasiivet-kirjasta ja Varpu Vilkunasta saat tuosta Loivamaan kirjasta. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kirjasta myös arvostelu:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Evert Tauben lauluista on suomennettu ainakin Fritiof och Carmencita (Fritiof ja Carmencita), Flickan i Havanna (Havannan tyttö)ja Fritiof Anderssons paradmarsch (Fritiof Anderssonin paraatimarssi).
Bonanza-sarjan tunnusmusiikki on Suomessa levytetty, mutta joko instrumentaaliversiona tai englanniksi. Myöskään Gamla svarten -laulua ei ilmeisesti ole suomeksi.
Nämä tiedot löytyvät Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, johon on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Viola on vapaasti käytettävissä:
https://finna.fi
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa sen voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005.)Teoksessa ei kerrota nimen käytöstä muissa maissa, mutta Suomessa se on ollut suosittu jo 1920-luvulla.
Aika moneen kysymykseen löytyy jo valmiina vastaus Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta, johon kannattaa tutustua osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Löytyy - tosin uusin opas eli Ari Haasion Facebook-opas (BTJ, 2009) on tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa lainassa ja varauksiakin näkyy olevan:
http://www.helmet.fi/record=b1920845~S9*fin
Löydät englanninkielisiä runoja menemällä Tarkennettuun hakuun. Hakusanaksi laita "runot" ja Kieleksi valitse englanti. Kohdassa Vuosi voit valita vanhimman ja/tai uusimman haluamasi julkaisuvuoden. Esimerkiksi tämä haku on rajattu vuosiin 2012 - 2023. Hakutulossivun vasemmasta laidasta voit tehdä lisärajauksia esimerkiksi aineistotyypin mukaan.
Kirjan kääntäjä on Antti Virtanen, joka suomensi kirjan Otavalle 1981. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3397
Medusan verkko saattaa nimenä olla kustantamon idea. Kysyin asiaa Otavasta, mutta vastaus kestää hieman. 1980-luvusta on jo aikaa...
Otava.fi Lisään vastauksen kommentiksi, jos sellainen vielä löytyy.
Arvaisin, että kreikkaan ja välimerellisyyteen liittyvän Medusan merkeissä tapahtuva tarina on ollut 80-luvulla myyvempää kuin päähenkilö Jason Bournen nimissä seikkaileminen.
Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyvän tarinaversion mukaan Medusa oli alun perin kaunis neito. https://fi.wikipedia.org/wiki/Medusa
Tappavan vaarallinen nainenhan on aina kiinnostava.
Aalto-oppimiskeskus vinkkasi tällaisen sanakirjan työkalujen ja rakennustarvikkeiden nimityksistä:
Jokiniemi, Erkki, ja Nikolas Davies. Kuvitettu Rakennussanakirja Suomi-englanti-suomi: Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish, 2012
- s. 434-439: Naulat, ruuvit, kiinnikkeet yms.
- s. 444-451: Työkalut, esim. vasarat, taltat, porat, maalausvälineet.
Rakennustieto kustantaa mm. rakennusalaan liittyvia sanastoja, joita on varsin runsaasti, Rakennustietokaupan sivuilla tietoa:
https://www.rakennustietokauppa.fi/sanastot-sanakirjat-/2189/dg
https://www.rakennustietokauppa.fi/nimikkeistot/2191/dg
Tämän enempää tietoa nimitysten perusteista emme löytäneet. Työkaluihin liittyviä standardeja kyllä on, mutta ne...
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Seuraavissa teoksissa on jonkin verran MTV:n historiaa:
YLEISRADION historia, osa 2, 1949-1996, 1996
RADIOAMATÖÖREISTÄ tajuntateollisuuteen, toim. Pirkko Tulppo, 1976
PESARI, Pentti: Näköradiosta digitelevisioon, 2000
JOUKKOVIESTINTÄ Suomessa, toim. Kaarle Nordenstreng, Osmo A. Wiio
Mainostelevision omassa julkaisusarjassa Mtv, julkaisuja (ilmestynyt vuosina 1971-1983) on esim. 20 vuotta tv-mainontaa ( 3/77).
Ohjelmatarjonnasta löytyy jotain seuraavista:
HELLMAN, Heikki, Sauri, Tuomo: Suomalainen Prime-Time : Tutkimus televison uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
JOUKKOVIESTIMET 2000. Suomen virallinen tilasto, kulttuuri ja viestintä 2000:1
Oulun...
Internetistä löytyy laadultaan erilaisia ilmaisia sekä maksullisia kielikursseja. Niitä voi hakea hakukoneilla esimerkiksi hakusanalla (ilmaiset) kielikurssit tai (free) language courses.
Ylen sivujen avulla voi opiskella perusteita kiinan kielestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan
Voin suositella myös ilmaista englanninkielistä Duolingo-palvelua, jonka avulla voi harjoitella kiinaa: www.duolingo.com
Verkkokurssien lisäksi kannattaa muistaa kirjastojen monipuoliset kieltenopiskelukirjat ja muut materiaalit.
