Kemin ohitustie on valmistunut vuonna 1980. Tien jatko-osa Tornioon avautui 2001.LähteetHelsingin Sanomat 24.9.1980: Perämerentien viimeinen osuus valmistui Kemissä Valtatie 4 historia (Matti Grönroos): https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_4#KemiHelsingin Sanomat 16.9.2001: Tornion-Keminmaan moottoritie avautuu torsona https://www.hs.fi/suomi/art-2000003997154.htmlWikipedia: Valtatie 29 https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_29Wikipedia: Valtatie 4 historia https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatien_4_historia#Kemin_seutu
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä....
Nuua-nimeä ei löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista lukuisista nimikirjoista. Juri Nummelin on teoksisaan (mm. Aarnu, Evena, Vinjami : 1700 ehdotusta etunimeksi, Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä)listannut useita harvinaisempia ja erikoisia nimiä, mutta hänenkään kirjoistaan ei nimeä löytynyt.
Näin ollen en osaa kertoa mitä nimi tarkoittaa.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , nimi löytyy. Vuosina 2000-2008 kaksi henkilöä on saanut nimekseen Nuua.
Nuualla ei ole virallista nimipäivää, joten hän voi valita merkkipäivänsä itse.
Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Kirjalainojaan voi nykyään helposti uusia kaikkina viikonpäivinä puhelimitse tai käyttämällä Internetyhteyttä, jos vain oman kirjastokortin numero ja tunnusluku ovat käsillä.
On tottakai mahdollista muuttaa laina-aikojakin, mutta silloin olisi varmastikin muutettava lainausjärjestelmän ohjelma-asetuksia. Tämä taas edellyttäisi tietotekniikkaosastomme toimia. Ehdottaisin vielä neuvottelua asiasta Suomenlinnan kirjaston henkilökunnan kanssa.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta tällaista tietoa aiheesta löytyi.
Maitoallergiassa lehmänmaidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa allergisen reaktion, ja laktoosi-intoleranssissa taas maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Mm. täältä tietoa:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1992,1987
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Äidinmaitoon (http://www.utu.fi/cyri/hka/Rintamaidon_rasvahappokoostumus.pdf) vaikuttaa mm. äidin oma ravinto. Lapsi voi siis saada allergiaoireita äidinmaidosta, jos äiti on syönyt jotakin lasta allergisoivaa. Tuskin maitoallergikko- tai laktoosi-intolerantikkoäiti kuitenkaan joisi lehmänmaitoa, jota voisi saada omasta maidostaan.
Eli...
Selkokirjoja ja myös romaaneita on jokaisessa Helmet-kirjastossa. Valikoimaa voi selata esimerkiksi laittamalla Helmet-hakuun hakusanan selkokirja. Valmiita tehtäviä kirjastolla ei kirjojen ohella ole, mutta maahanmuuttajille suunnatuissa suomen kielen kirjoissa niitä toki on.
Deltoran vyön seuraava 6. osa näyttäisi ilmestyvän suomeksi vasta loppukesällä:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Uskoisin tuota hankittavan, kun ilmestyy. Jos kaipaat englanninkielisiä osia 6-8 (tai muutenkin), voit jättää kirjastolle hankintapyynnön tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Vihreää väriä pidetään islamissa paratiisin värinä. Vihreä väri näkyy esimerkiksi arkkitehtuurissa, vaatetuksessa ja lipuissa.
Lähteet ja lisätietoa
The Symbolic Use of Color in Islamic Architecture https://www.archdaily.com/1004972/the-symbolic-use-of-color-in-islamic-…
Wikipedia: Green in Islam https://en.wikipedia.org/wiki/Green_in_Islam
Why is the color green so important in the Muslim world? https://slate.com/news-and-politics/2009/06/why-is-the-color-green-so-i…
Tunnetuimmat tällaiset maalaukset ovat Albert Edelfeltin, jonka signeerauksissa toisinaan E oli W:n näköinen (”Porvoo Linnanmäeltä”, ”Aihe Porvoonjoelta”, ”Porvoonjoessa uivia poikia”), mutta voisiko taulun omistaja olla tietämätön, että tekijä on Edelfelt?
Myös suomalainen merimaalari Alexander Wilhelms (1886-1972) saattaisi olla kyseinen tekijä.
Yksiselitteisen vastauksen saa parhaiten Valtion taidemuseosta Ateneumista p., 09- 173 361, jossa hyvin luultavasti tiedetään, kuka taiteilija signeerasi teoksensa tuolla tavoin
Kuningas ja kuljeksiva soittaja on vanha kansansatu eli sillä ei ole osoitettavaa yhtä tekijää.
Satu on löydettävissä Rudolf Koivun satukirjasta hänen kuvittamanaan.
Saatavuuden pääkaupunkiseudulla voitte tarkistaa seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/trudolf+koivun/trudolf+koivun/1%2C9…
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi
Valitsemalla koko maan ja tunnusluvuista lainaus / asukas saamme tiedon, että v. 2020 lainattiin 12,81 kirjaa / asukas. Vuonna 2019 luku oli korkeampi, 15,67. Vuoden 2021 tilastot julkaistaan huhtikuun alussa.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on kirjahyllyjä, joissa suositellaan kirjallisuutta eri ikäisille ja eri aiheista. Sivupiiri on Kirjasammon osio, joka esittelee lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
Alla on linkkejä kirjahyllyihin, joissa esitellään kauhu- ja jännityskirjoja. Löytyisköhän näistä kirjahyllyistä jotain uutta kiinnostavaa luettavaa.
Kauhua
Jännitystä
Jännitystä ja kauhua yli 12-vuotiaille
Jännitystä ja kauhua
Kauhua yläkoululaisille
Lomalukemista: jännitys
Lomalukemista: kauhu
Nuortenkirjallisuuden kirjahyllyt Kirjasammossa
Voisiko kyseessä olla Aulikki Oksasen teos Isosisko ja pikkuveli. Toinen mahdollinen teos voisi olla Barbro Lindgrenin Isosisko ja pikkuveli maailmalla. Teoksesta Grimmin satukirja (ISBN 951-0-09286-X) löytyy satu nimeltä Pikku veli ja Pikku sisar. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Kyseisessä kohtauksessa Kokki (Leo Jokela) ja Virta (Matti Ranin) ajavat sangen railakkaasti komisario Palmun maaseutuasunnolle saunomaan. Kuvista ei selviä tarkasti, että kumpi herroista olisi auton ratissa. Myöskään elokuvan krediteissä ei ole mainittu tarkemmin kohtauksen kuljettajaa, mikäli hän olisi joku muu kuin jompi kumpi näyttelijöistä.
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Kappale löytyy Youtubesta, joten kuuntelin sanat. Vaikka laulun ensimmäisessä säkeistössä sanotaan "Voimat veit niin kuin huume ja mä näännyn jos vain jään / Pakoon, pakoon lähden pakoon, pahaa suurta maailmaa", sillä ei välttämättä viitata narkoottisiin aineisiin. Lyriikassa tällaista kuvailua käytetään usein symbolisesti kertomaan esimerkiksi rakkauden tunteesta ja rakastumisesta. Eräässä toisessa säkeessä puolestaan lauletaan "mulle sä oot kuin tauti", mikä voisi viitata siihen, että laulaja ei saa kyseistä henkilöä mielestään, vaikka haluaisi. Omana mielipiteenäni voisin sanoa, että jokainen voi kuitenkin tulkita laulujen lyriikoita, runoteoksia tai muita taideteoksia sangen vapaasti.
Lähteet:
Karma: Pakoon pahaa...
