Siirtokarjalaisten ja Itä-Karjalan lastenkotien tutkimisen voit aloittaa vaikka näistä:
Valtion pakolaisavustuskeskuksen arkisto tarjoaa tietoa esimerkiksi siitä, miten pakolaisia Suomeen tuli, mihin he sijoittuivat ja miten Suomessa liikuttiin. Sivulta löytyy myös ehdotuksia mistä muualta tietoa voisi etsiä.
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtion_pakolaisavustuskeskus
Reijo Rautajoki VAIETTU VAELLUS Inkeriläisten leirit 1942–1944
https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/04/j-30-isbn-978-952-7167-83-0-vaiettu-vaellus.pdf
SIELLÄ KOTI, MINNE VIEDÄÄN inkeriläiset ja itäkarjalaiset lapset suomalaisissa yksityisperheissä 1941 – 1945 Valvontakomissiolle...
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys...
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Kyseessä on Martti Haavion Iloinen eläinkirja eli kaksitoista viisasta mestaria (kuv. Helga Sjöstedt), joka sisältää kuvailemasi sadun Kissan sarvet. Satukirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1946 ja siitä on sittemmin otettu useita uusintapainoksia. Kissan sarvet on teoksen sivulla 17. Teoksen sadut perustuvat kansansatuihin, joita Haavio on muokannut silmälläpitäen pieniä lapsia.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://finna.fi/Record/helmet.1272234
https://www.helmet.fi/fi-FI
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Helsingissä näitä kirjastoja ovat tällä hetkellä Itäkeskuksen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Laajasalon, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pasilan, Rikhardinkadun, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastot sekä Oodi. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös...
Kyseinen ötökkä on todennäköisesti sarvikuonokas, joka kuuluu Euroopan kookkaimpiin kovakuoriaisiin. Aikuinen kuoriainen on noin 30–50 mm pitkä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Ötökkätieto
Hei,
Josef (Iosif) Vissarionovitš Stalin, alkuperäiseltä nimeltään Džugašvili syntyi Gorissa, Georgiassa ent. Gruusia.
lähde: Otavan suuri Ensyklopedia
Ikävä kyllä laulun nuotteja ei löytynyt kirjastojen kokoelmista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Tämä viittaa siihen, että laulun nuotteja ei ole julkaistu virallisesti.
Hain nuotteja Kansalliskirjaston Finna-hakupalvelulla sekä kaikkien Suomen kirjastojen Frank-monihaulla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma.
Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Kaisa Häkkisen laatimassa Nykysuomen etymologinen sanakirja -teoksessa minä-sanan todetaan myös olevan ikivanha. Etymologisia vastineita on esitetty kaikista uralilaisista kielistä. "Samantyyppisiä persoonapronomineja on myös muissa kielikunnissa, mm. indoeurooppalaisissa ja altailaisissa kielissä. Eräät tutkijat ovat pitäneet tätä todisteena kielikuntien välisestä alkusukulaisuudesta, mutta todennäköisempää on, että kysymys on eräänlaisesta äänesymboliikasta: m-konsonantti on foneettisilta ominaisuuksiltaan "sisäänpäin", siis puhujaan itseensä viittaava. Sen sijaan toiseen persoonan pronominit sisältävät useimmiten dentaalisia, "ulospäin" eli kuulijaan viittaavia äänteitä, joita ovat esim. t, n ja s."
Kotuksen verkkosivuilla "Oudot...
Tikkurilan kirjaston varastosta löytyy Tekniikan maailma -lehtiä kyseisiltä vuosilta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1109760__Stekniikan%20maa…
Kranaatinheittimistön henkilöstön tehtäviä määriteltiin vuoden 1955 ohjesäännössä seuraavasti:
”125. Laskija hoitaa joukkueen tuliasematasoa ja muuntaa tulikomennot heittimille sopiviksi ottaen huomioon ammunnan valmistelun edellyttämät lentoradan korjaukset. Lisäksi hän toimii tuliasemahenkilöstöstä muodostetun mittauspartion johtajana tai suuntakehämiehenä.”
”131. Komppanian tasoaliupseeri huolehtii komppaniaupseerin apuna tilannekartasta, tuliasematasosta, tulisuunnitelmista ja erillisistä maaliluetteloista, pitää kirjaa suoritetuista ammunnoista ja ammuskulutuksesta sekä huolehtii sääsanoman vastaanotosta ja sen edelleen viestittämisestä joukkueiden tuliasemiin.”
”137. Heittimistöryhmän tasoaliupseeri (esim tukipataljoonan...
Lähisukulainen-termiä ei käytetä virallisissa yhteyksissä. Sen sijaan puhutaan lähiomaisesta. Kelan terminologisen sanaston mukaan "lähiomaisia ovat esimerkiksi puolisot, vanhemmat, isovanhemmat, lapset ja sisarukset sekä adoptiovanhemmat ja -lapset". Siten serkkuja ei lasketa lähiomaisiksi.Lähde: https://sanastot.suomi.fiToisaalta tällä palstalla on aiemmin vastattu kysymykseen serkusten verisukulaisuudesta. Tuolloin lähteenä on ollut Kielitoimiston sanakirja, jonka mukaan verisukulainen on henkilö, joka polveutuu samasta kantavanhemmasta. Vastauksessa kerrotaan, että "verisukulaisiin ei siis lueta sukulaisia avioliiton tai adoption kautta. Koska serkuksilla on samat isovanhemmat, ovat he myös verisukulaisia keskenään."Lähteet: https://...
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
Tässä olisi joitakin ehdotuksia helppolukuisista kirjoista, joissa on veneitä tai autoja:
Akseli voittaa kisan / Jake Sparks
Iso koira ja pikku koira veneilemässä / Selina Young
Kilpa-autojen lumoissa / kirjoittanut Michaela Hanauer
Metka matkaa Tongaan / Johannes Keltto
Mini merellä / Christine Nöstlinger
Rohkea pikku auto / Tapani Bagge, Jusa Hämäläinen
Tärisevä traktori / Hannu Hirvonen
Valtameren vankeina / kirjoittanut Tom Easton
En tiedä sitten, ovatko nuo liian lapsellisia, mutta noita ainakin ekaluokkalaiset lukevat.
Ehkä myös tietokirjat voisivat kiinnostaa? Hyllystä löytyisi ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
Henkilöautot sekä formulat ja ralliautot / teksti: Ian Graham
Kiinnostavaa tietoa nopeista autoista / Emanuel Gylling, Mikael...
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistonsa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta, eivät siis kustantajilta suoraan. Joissakin tapauksissa jokin pieni yksittäinen kustantamo saattaa tarjota aineistoaan myös ohi tämän tavan, mutta ainakaan isoimpien kuntien kohdalla tämä ei ole tavallista.
