Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen...
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa...
Hei,Singerin ompelukoneiden valmistusajankohtaa sarjanumeron mukaan voi tutkia alla olevasta nettisivustolta. Oletan että tuon numeron lisäksi sarjanumerossa on kirjain/kirjainpari.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.ch
https://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbad
http://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidt
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.html
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
Eksentrinen treeni on dynaamista lihastyötä. Dynaamiseen lihastyöhön kuulu kaksi eri osaa. Ne on nimetty sen mukaan, miten liike vaikuttaa lihakseen.
Konsentrinen lihastyö, jossa lihas lyhenee ja Eksentrinen lihastyö, jossa lihas pitenee.
Isometrinen lihastyö on sen sijaan staattista lihastyötä. Staattisessa työssä lihas supistuu, mutta sen pituus ei muutu. Isometristä lihastyötä tapahtuu kaikkien toimintojen aikana ja se voi vaikeuttaa lihasten verenkiertoa. Terveyskirjasto
Suomen fysiovalmentajat pohtii sivuillaan Eksentrisen lihastyön etuja. https://fysiovalmentajat.com/eksentrinen-harjoittelu-saadaanko-jarruttavasta-vaiheesta-lisahyotya-lihaskasvulle/
Suorituskykyvalmentajat taas kertovat Isometrisestä...
Kristina Lugnin teoksia ei nähtävästi ole suomennettu.
Kristina Lugn Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubdf711a1-b75f-4fdc-bf35-5…;
Kysymykseen on vaikea vastata, koska tietomme varhaisimmista kulttuureista on sirpaleista ja uskonnon kaltainen ei-aineellinen ilmiö jättää aniharvoin arkeologisesti tutkittavissa olevia jälkiä. Jos kuitenkin pohtii minkä tahansa tunnetun uskonnon (ei siis yksilön subjektiivisten tuntemusten vaan järjestäytyneen toiminnan) olemusta, voi perustellusti kysyä, eikö niissä aina ole ja ole ollut mukana yhteiskunnallisen vaikutusvallan ja vallankäytön aspekti?
Tuntemissamme yhteisöissä papeilla ja muilla uskontoihin liittyvillä toimihenkilöillä tuntuu olevan aina merkittävä valta-asema, koska he toimivat tulkkeina jumalten ja tavallisten ihmisten välillä. Näin on ollut ilmeisesti jo niissä muinaisissa yhteiskunnista, joista on jäänyt vain...
Runo Song of the Open Road on Walt Whitmanin kokoelmasta Leaves of Grass (suom. Ruohoa, 1965). Runon nimi on Arvo Turtiaisen suomennoksessa Laulu avoimesta tiestä.
https://finna.fi/Record/kyyti.1197283?sid=2954322819
https://whitmanarchive.org/
Hei,Nancy istuu hieman huonosti suomalaiseen suuhun/tekstiin, erityisesti kun kohderyhmänä ovat lapset. Perinteisesti lastenkirjoissa mutta aiemmin myös aikuistenkirjoissa on nimiä ja muitakin yksityiskohtia mukautettu istumaan paremmin suomen kieleen. Esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjoissa lapsista Julian on suomenkielisissä versioissa Leo ja George/Georgina Pauli/Paula. Aiemmin kääntäminen oli muutenkin verrattain vapaampaa ja kirjoja myös lyhenneltiin eri syistä.Aikuisten kirjoissa esim. unkarilaisen Mor Jokain kirjat ilmestyivät nimellä Mauri Jokai (Tässä ei kyse edes ollut ääntämisen vaikeudesta, vaan tutumman/suomalaisen nimivastineen käytöstä. Vastaava käytäntö oli myös kuninkaallisten nimissä George>Yrjö, Louis>Ludvig...
Vera Lynnin esittämän kappaleen We'll meet again (1939) sävelsivät ja sanoittivat yhdessä Ross Parker ja Hughie Charles.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/We%27ll_Meet_Again
Märta Tikkasen esikoisteoksen Nu imorron (1970) suomennos on luettavissa teoksesta Yötäpäivää (1972), johon sisältyy myös teoksen Ingenmansland (1972) suomennos. Teokset on suomentanut Kyllikki Villa.
Yötäpäivää-teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sy%C3%B6t%C3%A4p%C3%A4iv%C3…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10760
Hei!
Olet oikeassa, itävallanmailista löytyy nihkeästi tietoa etenkin suomeksi. Englanninkielisen Wikipedian sivuilla oli kuitenkin tämän linkin takaa löytyvä maileja käsittelevä artikkeli, jonka mukaan itävallanmaili olisi ollut aikoinaan käytössä Etelä-Saksassa sekä silloisessa Itävallan keisarikunnassa ja pituudeltaan 7.586 kilometriä. Aivan nykyisen kotimaan peninkulman tasolle se ei siis yllä, joskin vuoteen 1655 saakka itävallanmaili olisi ollut voitokas - tuolloin ns. vanhan suomalaisen peninkulman pituus oli vain kuutisen kilometriä.
Ilman kuvia ja lisätietoja käytävien sisällöistä on mahdotonta sanoa varmaksi, mikä eläin koloja kaivelee. Arvauksena voisi olla esimerkiksi jokin myyrä, rotta tai piisami. Kontiaisten jäljiltä jää iso multakasa, mutta peltomyyrän tekemät reiät voivat olla hyvin siistejä. Kun kyselin puutarhaharrastajilta, suurin osa laittaisi kolot metsä-, vesi- tai peltomyyrän syyksi. Myyrien määrä vaihtelee vuosittain, joten jokavuotisesta riesasta ei välttämättä ole kyse. Puutarhurit neuvovat lempeäksi karkottamiskeinoksi kanankakkarakeiden kaatamista koloihin.
Valitettavasti Scandinavian music group -yhtyeen kappaleita ei ole ainakaan vielä nuottijulkaisuina lukuunottamatta yhtä, Hölmö rakkaus -nimistä kappaletta, joka sisältyy nuottikokoelmaan Hits 2006.
Ilmajoelle perustettiin vuonna 1904 käytännöllistietopuolinen yksivuotinen koulu Peuralaan ja vuonna 1906 samanlainen Havuselaan. Havuselan koulu toimi vuoden 1920 loppuun asti. Sen johtajana toimi koulun perustaja kunnallisneuvos J. E. Anttila aina kuolemaansa saakka vuonna 1920. Havuselan koulun 14 vuosikurssilta valmistui yhteensä 128 karjakkoa. Oppilaat saivat käytännöllisen harjoittelunsa Havuselan, Koskenkorvan ja Västilän tilojen navetassa. Tietopuolinen opetus tapahtui Havuselaan järjestetyssä koulusalissa, opettajana toimi yleensä Mustialan ylemmän meijeriopistonkurssin suorittanut opettaja. (O. Valanne: Etelä-Pohjanmaan maatalouskoulut s. 126-127. Teoksessa Talonpoika V Etelä-Pohjanmaa, 1928)
Etelä-Pohjanmaan...
Helsingin kaupunginkirjaston vanhoja aikakauslehtiä säilytetään Pasilan Kirjavarastossa. Lehdet ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina ja ne saa varastosta muutamassa minuutissa.
Pasila, pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Ohessa on luettelo varastossa olevista lehtivuosikerroista. Kannattaa tarkastaa, että sieltä löytyvät haluamasi lehdet juuri 1970-luvulta.
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuna seuraavat sanomalehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:...
