Voit tulostaa Kirjasto 10:ssä asiakaspäätteiltä. Omalta läppäriltä voit tulostaa PDF-muotoisia tulosteita.
Jos et ole vielä käyttänyt itsepalvelutulostusta missään kirjastossa, saat viisi ensimmäistä tulostetta ilmaiseksi. Sen ylimenevistä tulosteista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
Mobbilitulostuksesta kerrotaan HelMet-sivustolla seuraavasti:
Itsepalvelutulostus mahdollistaa pdf-tiedostojen tulostamisen kätevästi omalta laitteelta, esim. läppäriltä tai älypuhelimesta, vaikka kotoa.
Omalta laitteelta tulostaminen vaatii kirjautumistunnuksen, jonka voit luoda osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi viestin tilin vahvistamisesta.
Kirjauduttuasi palveluun voit aina lähettää...
Hei!
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on normaalioloissa mahdollista digitoida diakuvia. Nyt korona-aikaan tilannetta seurataan pienissä erissä. Tällä hetkellä digitointipalvelu on poissa käytöstä kesäkuun loppuun asti. Kannattaa seurata tiedotusta kirjaston kotisivujen kautta tai vaikka soittaa musiikkiosastolle (02-2620 658) tai lähettää sähköpostia (musiikki.kaupunginkirjasto@turku.fi) lähempänä heinäkuun alkua.
Diakuvia varten käytössä on skanneri ja kuvat voi tallentaa joko muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Digitointipisteen voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan ja palvelu on maksutonta. Asiakkaalla tulee olla oma muistitikku tai ulkoinen kovalevy mukanaan.
Jos et ole käyttänyt korttia viime vuosina, tietojasi ei todennäköisesti ole enää kirjaston lainaajarekisterissä. Asiakastiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä kolmeen vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Voit rekisteröityä ennakkoon alla olevasta linkistä aukeavalla kaavakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata...
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Sellon kirjaston Pajassa onnistuu kaitafilmien digitointi.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat laitteita ja ohjelmia erilaisten aineistojen digitointiin. Käytännössä digitoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi vhs-nauhalle tallennetun videomateriaalin muuntamista dvd-levyltä katsottavaan ja käsiteltävään muotoon.
Mitä voin digitoida ja missä kirjastoissa?
Digitointilaitteistoja löytyy useista kirjastoista eri puolilta pääkaupunkiseutua. Laitteistot ja digitointivälineet voivat poiketa toisistaan, joten kannattaa varmistaa etukäteen joko puhelimitse tai paikan päältä tarkemmin, mitä mahdollisuuksia omassa kirjastossasi on.
VHS-videonauhoja voit digitoida näissä kirjastoissa:
Entresse
Hakunila
Kaupunkiverstas / Kirjasto 10...
Hei,
voisiko se olla John Praterin kuvakirja jonka nimi on Lahja. Se on julkaistu vuonna 1985 ja kertoo mielikuvitusmatkasta pahvilaatikolla ja on tosiaan tuollainen tekstitön kirja.
Löytyy Vaara-kirjastojen kokoelmasta: Lahja | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi).
Nuotteja löytyy kappaleen alkuperäisellä nimellä "Once upon a December". Kappale on musikaalista "Anastasia". Sen on säveltänyt Stephen Flaherty. Esimerkiksi nuoteissa Flaherty, Stephen: "Anastasia" (Warner Bros., 1997) ja Flaherty, Stephen: "Anastasia : the new Broadway musical : vocal selections" (Hal Leonard, [2017]) on melodianuotinnos ja nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja laulun englanninkieliset sanat. Nuottien saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotteja löytyy myös verkosta. Osa verkosta löytyvistä nuoteista on maksullisia.
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin maksutta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Usein_kysyttya__Tas…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Asiaa voi tutkia näistä lähteistä: Suomen hallitukset löytyvät sivulta Hallituksen ministerit vuodesta 1917, https://valtioneuvosto.fi/hallitukset ja Naiset hallituksessa https://valtioneuvosto.fi/hallitukset.
Löysin nämä sivut Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=minist…
Kyseessä on Mirkka Rekolan runo Uneen kokoelmasta Vedessä palaa (1954).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.37761
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Mirkka Rekola: Virran molemmin puolin : Runot 1954 - 1996 (1997, s. 39).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.357856
En löytänyt suomenkielisiä lähteitä jalan muodon periytymisen genetiikasta, mutta alla olevassa John H. McDonaldin blogitekstissä on esitetty lyhyesti varpaiden pituuden genetiikkaa ja lopussa on myös lähteitä, joihin voit tutustua.Linkki: Myths of Human Genetics: Toe length: The myth https://udel.edu/~mcdonald/mythtoelength.html
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
